Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo:”Rauhanpuolustajilta tahtoo unohtua 30-vuotisesta sotimisesta puhuttaessa, että Neuvostoliitto aloitti miehityssodan Afganistanissa joulukuussa 1979. Sitä kesti vuoteen 1989. Nyky-Venäjä kärsii edelleen tuon ajan painolastista maiden välisissä suhteissa. Nyt on Kiinalla ja Intialla vuorostaan saumaa lisätä vaikutusvaltaansa Afganistanissa, ne kun eivät v i e l ä ole sotineet siellä!”
– Neukut olivat ilmeisen tosissaan aloittaessaan Afganistanissa, mutta eivät oikein tienneet porukan taisteluhaluista. Kun lisäksi USA, Pakistan, Kiina ja Egypti aseistivat Muslimeja varsin avokätisesti, kävi niin, että Neukkujen oli pakko tunnustaa hävinneensä touhun. Nyt ovat Jenkitkin todenneet saman, vaikka ovat sinne paasanneet mielettömästi tavaroita, rahaa ja -sotilaita. Parikymmentä vuottahan Jenkit yrittivät. Siihen maahan ei tehoa muu kuin Ydinpommi tai useampi.
Tämän hetken tilanteesta on maasta poispyrkivien syytettävä vain itseään. Olisi pitänyt lähteä lätkimäänn välittömästi,kun Jenkit sanoivat lopettavansa maan ”pelastamisen” Terrorismilta.
Arja H:”huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä,”
-Tyttökaverisi oli varsin lähellä asian ydintä. Varmasti suurin osa maa-ja metsätieteiden opiskelijoista (miespuolisista) oli ajautunut opintosuuntaan siksi, että eivät oikein päässeet muihin tiedekuntiin. Metsänhoitajien joukossa on älykäs ja fiksu MIES poikkeus. Eräs MH oli keskittänyt koko tarmonsa löytääkseen ison talon ainoan tyttären ja sai kuin saikin hänet kampitettua. Hän oli ostanut paksun kirjan, johon oli luetteloitu kaikkien isojen talojen tiedot, niin hehtaareista, kuin myös perheenjäsenistä.
Poikkeus toki vahvistaa säännön ja ilmeisesti esim Puukin ikäluokan Metsäteknikoilla oli tiukemmat pääsyvaatimuket opistoon kuin yliopistoon konsanaan. Niinpä esim pankkimaailma palkkasi erittäin paljon metsäteknikoita (nyk. metsätalousinsinöörejä) johtotehtäviin – ja arvioimaan ituniskojen metsien vakuusarvoja.
Oli myös pankkeja, joissa ei ollut metsäasiantuntijaa ja ne pankit ajautuivat yleensä lopettamaan koko touhunsa lainoitettuaan PA-maatiloja.
Tollo:”Ei ole perää, että joku käyttäisi koivuseivästä. Sehän on liian painava ja taipuisa. Kuusta sen piti olla. Ei heinäseipäitäkään kukaan koivusta tehnyt.”
Heinäseiväs ja ”hyppykeppi” ovat oikeastaan kaksi eri asiaa. Nykyseipäät hiilikuidusta, ovat aivann varmasti taipuisempia kuin vanhat puuseipäät, jotka taisivat olla jo silloinkin yleensä Bambua.
Koivuinen seiväs ei kylläkään ole kovin painava, kun se on kuivunut, luja se on – ja taipuisa. vaikka ei silloin ennenaikaan seivästä paljoa taivuteltu hypättäessä jopa neljään metriin asetetun riman yli.
Pihapuussa on isot oksat, metsikköpuussa vähän oksia ja nekin hentoja. Yhden pihapuun kimpussa saattaa mennä tunteja ja bensaa runsaasti. Vähäoksaisia tukkirunkoja, pituus hieman yli kolmekymmentä metriä (31 – 33) olen joskus laskeskellut tehdessäni: n. kahdeksan runkoa tankillisella valmiiksi asti Kun tankillinen kestää 40 – 70 minuuttia, niin ei voida puhua rungon tekohinnaksi muutamaa satasta, eikä edes muutamaa kymppiä. Pihapuut ovat eri hintaluokassa. Suosittelen pihapuiden kaatamista ennenkuin ne kasvavat liian korkeiksi.
Mehtäukko. Jätkä ei ole koskaan ampunut kolmeensataan metriin millään aseella. Nuo tuollaiset kädessä kuljetettavat lelut ovat toisarvoisia meikäläisen (valioampujan) arvoasteikossa.
Kunpa tästä porukasta löytyisi edes yksi ( Jätkän lisäksi) – ampumahiihtäjä, jolla on piironginlaatikossa puolustusvoimien mestaruuskisoista hopealaatta. Sekin ammuttu kolmosluokan Ukko-pekalla.
Puotipuksun muistelmat menköön normaalin valehtelun piikkiin – niitä ei usko edes puotipuksu itse.
Onpas tosiaan yli-ikäisten Olympia-ampujien urheiluliitto perustamista vailla valmis. Siitä vaan Pariisin kisoja varten harjoittelemaan – ja lujasti.
Sankareita olette Rynkkyjenne kanssa Ha-ha – kolmeensataan metriin! Minä en ampunut edes pystykorvalla (Ukkopekka) niin kauvas. Minulla oli henkilökohtaisena aseena pystykorva, toisena konepistooli (Pelti-heikki) ja ryhmäaseena tykki, jolla ammuskelin jopa n. kahdeksaan kilometriin kaaritulta, suorasuuntausta n. 750 metriin. Se meni niin hyvin, että sain heti ”rautaa kauluksiin” ja viikon kuntsarin, vaikka meidän aikana ei annettu kuntsareita virallisesti lainkaan. (säästöloma 30 vrk.)
Tiesittekö sitä, että rynkyn luoti menettää tasapainonsa n. 150 metrissä ja alkaa heittelehtimään?
Kyllä koivuissa on ruskotäpläkärpäsen paskoja niinkuin kaikissa peltoonistutetuissa koivuissa on. Ei koivu, joka on metrin korkeudella 20 senttinen, ole 15 metrissä 15 senttinen, mutta kun D 1,3 on 35 + cm – löytyy kyllä sellaisia latvaläpimittoja. Hyvämuotoinen koivu, josta tuollainen 15 mertrinen pylväs lähtisi, ja siitä poikki, valmistuu vajaassa 5 :ssä minuutissa, jos latvus jätetään käsittelemättä. Eli tankillisella (HVA) sellaisia runkoja tulisi10 -15 kpl.
Kannattaa muistaa, että tuollaisessa rungossa ei ole juurikaan montaa oksaa, ainoa varsinainen sahaustyö on katkonta, mutta jos tehdään vaikkapa n. viisimetrisiä, ei katkontaan välttämättä saa paljoa aikaa kulumaan. (HVA) Tankillinen ei kuitenkaan kestäisi tuntiakaan.
Jos latvus pitää karsia ja katkoa + kasata, menee siihen suhteellisen paljon aikaa.
Tuo osarunko olisi n. 750 litraa, joten tuntituotos nousisi aika korkeaksi, riippuen toki puuston tiheydestä ja siitä onko kaikki puut noin järeitä.
Kun pöllit voivat olla jopa vain metrin pituisia, ja niiden paksuus max 20 cm, niin jopa minäkin jaksaisin niitä käsitellä suht helposti. Kuljetukseen voisin käyttää koht. raskasta mönkijää, jonka peräkärryyn poikittain lastaamalla metrisiä pöllejä olisi helppo siirrellä ja silläkin kuormaamista varten voi ajaa aivan rungon vierustaa.
Jos ja kun lunta voisi olla vaikkapa puoli metriä, ei mönkijä enää liiku, mutta sama kärry traktorin perässä homma hoituisi yhtä helposti.
On totta, että hommassa olisi ”säätöä”, mutta kun minä esim. harvennan nuo koivut pois joka tapauksessa, niin tekovaiheessa valinta olisi helppo tehdä. Jo nyt olen tehnyt järeämmästä puusta metrisiä pöllejä, joista olen listinyt halkoja pinoon kuivumaan. Ne siis puista, jotka ovat liian paksuja klapikoneen nieluun, mutta olen niitä poistanut rungoissa olevien vikojen takia. Tyvissä pakkashalkeamia, mutkaa tms, usein tyvileikossa näkyviin keskilaho-täpliin johtavia vikoja.
Näkyy olevan, että jos tyvessä on pienikin vika, se näkyy ruskeana täplämä kaatoleikossa. Kyseessä on peltoon istutettu rauduskoivikko.
Anneli! 17 senttinen koivuranka EI ole tukki, Ei ole koskaan ollutkaan. Minimi latvaläpimitta on OLLUT 18 cm, mutta ei taideta sellaisiakaan ostaa enää tukkina, vaan pitää täyttää vähintään 20 cm.
Unohdetaan usein, että koivukuidun kantohinta on ehkä vieläkin alle 20 € ja koivutukin kantohinta ehkä 50 €. Hankintahintana kuidulla ehkä 30 – 34 € Tukilla 55 – 60 €. ( Hinnat hilseestä revitty)
Vai olisi Marinin pitänyt ampaista Kalajoelle metsäpaloa sammuttamaan? Jotain tolkkua pitäisi olla Oppositionkin edustajilla noissa möläytyksissään.
Nykyinen hallitus on saanut niin paljon lokaa niskaansa, ettei mikään koskaan, vaikka on selviytynyt paremmin kuin kukaan olisi voinut kuvitella, lukuunottamatta sitä, että oppositio on kiihottanut kaikki mahdolliset yritykset ja esiintyvät porukat huutamaan kuorossa, että heidän elinkeinoaan aivan suotta rajoitetaan. Totuus on kuitenkin siinäkin se, että Suomalaisilla ei näytä olevan minkäänlaista arvioimiskykyä vaaratilanteisiin nähden, vaan kaikki pitää kieltää ja rajoittaa, kun he eivät itse ymmärrä mitään.
Nythän on jo nähty, että heti kun vähän on ohjia höllätty, on koronalingot täydessä vauhdissa ilman mitään järkeä. Jos muutama rokkari ja näyttelijä joutuu käymään toimeentuloluukulla, niin miksi pitää tuhansia ihmisiä sairastuttaa ja kymmeniä kuolla sen vuoksi?
Onko se Kiurun ja Sannan syy?
