Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Risuntuottajan mielipide avohoitopaikalta. On kuin Sossun elätin mielipiteitä laidasta laitaan.
Tollo:”Rahkasammalen keräilynkin voisi tehdä käsin ja kuivauksen hoitaa seivästämällä. Niitähän syntyy parisataa päivässä kuten aiemmin todettiin. Kaikin puolin ekologisempaa kuin turvetuotanto.”
Näytäpä mallia edes yhden seipäällisen verran / pv. Jos Sinä saat saman verran rahkasammalta seipääseen kuin perinteisellä menetelmällä heiniä, niin toki sen joku normaalimpi tekee aikalailla suurempaan määrään.
Puuki:”Motomittakaan ei ole aina niin tarkka kuin voisi kuvitella. N. 10 % oli erään koivupinon mitauksissa eroa motomitan ja tehdasmitan kanssa. Tehdasmitassa karsui sen verran.”
-Se mittahävikki löytyy Jeessin ”poltinpuuläjästä”, johon hän Bensarosvolla kärrää MG:n omistamat puut.
Jos ja kun kaikki hakatut / mitatut puut eivät päädy tehtaalle asti, on turha odotella myöskään eri mittauksista samaa tulosta.
Vaakamittaus pitäisi tehdä mittaamalla myös kosteusprosentti.
Näin juuri Anneli. Ei kai turpeen polttaminen olisi varsinainen ongelma, jos lämpölaitokset suostuisivat rakentamaan savukaasupesurit piippuihinsa. On ääliömäista tupruttaa ilmaan pahojakin päästöjä, kun pesureita käyttämällä lämmön pystyy hyödyntämään niin paljon tehokkaammin, että jo muutamassa vuodessa pesurien hinta on tullut takaisin ja loppuaika onkin pulkkää voittoa,
Jos ”turvenuijat ” imisivät turveliejut järvistä, niin alahan olisi melkoisen puhdas.
Taneli on ratkaissut taimikonhoido hinnan takuulla hänelle hyvin sopivalla tavalla – ja tietenkin myös yrittäjämetsurille hyvin sopivalla tavalla.
Minusta siihen ei ole varaa kenenkään puuttua, onhan jo vanha demokraattinen periaate, että ”työntekijä on palkkansa ansainnut”, mutta se ei toki enää tänä päivänä päde ihan kaikkien vempuloiden kohdalla.
Olisi toki hyvä, jos työnantajan paikalla oleva MO olisi sen verran jyvällä aiheesta, että pystyisi arvioimaan työtulosta sekä määrässä että laadussa, ettei maksaisi turhasta .
Meillä on ollut aikuisia sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa, että Metsänomistajien aikuiskoulutuksessa ja pakko on myöntää, että joukossa on aina joskus tyyppejä, joista voisi esittää arviona, että Ei ikinä tule metsätyöllä itseään elättämään. Osa on sallaisia, että vaikkapa hakkuulla ei saisi perheelle elantoa, vaikka saisi myydä ne puut, mitkä on saanut hakattua – Tukkimetsässäkään!
Tuon neljä kilometriä kävelee tunnissa, mutta onhan tuossa hidastava tekijä tuo sahaus ja tankkaus. Minusta kaista, joka kannattaa kertakävelynä ottaa, on varhaisperkauksessa ehkä keskim. kolme metriä. Vanha totuus on, että kulkulinja on suoraa, eikä mutkitella ja kurvailla. Niin tulee mahdollisimman vähän turhaa kävelyä. Syy moiseen liikkumiseen selviää aika pian sen jälkeen kun on alkanut sitä harrastamaan.
Jos pystyy kulkemaan kolmen metrin kaistaleita 100 x 100 metrin hetaarilla, tulee käyvän sahan kanssa kävelyä 3,3 km. Huoltokulkeminen lisäksi, mutta sekin on mahdollista minimoida, ellei käy aina autossa mehulla ja tankilla kilometrin päässä.
Ainakin minä olen niin laiska, että olen pyrkinyt minimoimaan turhan ravaamisen metsässä. Mieluummin vien kerralla repun kanssa sahan huoltotarvikkeetkin sopiviin kohtiin palstalla, kuin ryntäilen hakemaan jotain satojen metrien päästä. Kertakävelyllä valmiiksi!
Takanpolttajat puhuvat usein ”pesällisistä”. En ymmärrä siinä minkäänlaista järkeä. Tulipesän pitää mielestäni olla aina vajaa – esim puolillaan. Ja vaikkapa takkaan lisään takkapuita max kolme kpl kerrallaan. Silloin siellä on täydellinen palaminen myös puiden lisäyksen jälkeen, eikä lisäystä tehdä koskaan hehkuville hiilille, vaan jo silloin, kun palo on hyvässä mallissa.
Takassa erinomaisia puita ovat myös ns tasauspätkät, joita tulee mm. silloin, kun klapikoneen automaattisyöttö sutaisee puolittain tyhjää sekä silloin, kun pölkky on vapaalla mitalla katkaistu ja jako ei mene lopuksi tasan. Silloin voi tulla 10 – 30 senttisiä tumppeja, joita Bilke ei halkaise lainkaan. sellainen tumppi, joka on alle 20 cm paksu ja saman verran pitkä, kuivuu yhtä hyvin kuin halkaistukin, erinomaista takkapuuta.
Liittymälupa pitää hakea tienpitäjältä ja sieltä tulee mitoitus.Tiealueella ei ”maanomistajan” sana paina, joten ”Raviojan” takanakin on mahdollista hieman leveillä.
Kun tekee viivasuoran tien, mahtuu se ojien kanssa kahdeksaan metriin, kun suodatinkankaan 4 m laittaa alle ja kaikki murskeet ja sorat kankaan päälle – sivuille ei yhtään.
