Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessi laskee niinkuin Jeessi laskee. Kyllä hankintapuun hinta tienvarressa on tuntuvasti erilainen, jos se on tehty tiheästä pystykoivikosta, taikka keräilemällä pitkin palstaa oksakasojen alata ja raiteisiin survottua jätepuuta.
Kun kuorma saamiseksi traktoria ei tarvitse siirtää kuin kerran, on puiden hankkiminen helppoa ja siistiä hommaa.
Koska Yksikään yhtiö ei osta kerrallaan kymmenen – parinkymmenen kiinnon puueriä, niin sopivista paikoista traktorikuorman nappaaminen on edullinen tapa – varsinkin jos sitä vertailee avolavaletukalla kantamuksen vertaisten nyssäköiden kärräämiseen, vaikka senkin reissun ajan voisi nauttia läheisen emännän lämmöstä kotisohvalla.
Toisaalta Jeessi taitaa arvioida Urbon ja kaikkien muidenkin polttopuunkulutuksen raakasti yläkanttiin. Jos vaikka Jeessi tuohustaa märillä puilla lämpöä rintamamiestaloonsa, tunkien kattilaan kiinnon joka viikko ( = 52 kiintoa /v ) niin moni muu pääsee paljon vähemmällä käyttämällä kuivaa puuta.
Niin! Max 10 % koivuja kuusikoissa, lisää kuusten kasvua kuutiometrejä / ha n. 5 – 10 %, jos koivut ovat tasaisesti jaettuna kuusikkoon.
Kyllä niitä kannattaa hieman sekoittaa kuusten joukkoon, varsinkin, jos ja kun ne säästyvät ruskotäpläkärpäseltä ja ovat syntyneet luontaisesti ja ilmaiseksi.
Nuo prosentit ovat toki suuntaa antavia, mutta ne on joskus Metlan mittauksissa saatuja tuloksia.
Paperiteollisuudessa on kai selvä juttu se, että kapasiteettia on liikaa maailmassa. Myös sen luulisi olevat melkein kaikille selviö, että vanhentunut ja loppuunajettu tuotantolaitos jopa alkuperäisine koneineen tuottaa huonommin VOITTOA kuin uudempi ja paremmalla hyötysuhteella toimiva tehdas, jonka uudemmat koneet tekevät parempaa laatua, josta saa samalla vaivalla parempaa hintaa, joten se vanha koneisto kannattaa hävittää pois ja keksiä jotain muuta tilalle. Kun vielä vanha teollisuus rasittaa luontoa monin verroin enemmän kuin uudempi, ei asiaa kannata edes kovin pitkään pohtia muiden kuin Tollon, jolle asiassa riittää salaliittoteorioden pähkäilemistä loppuelämänsä ajaksi ( n.5 vuotta).
”Luonnon kanssa sopusoinnussa”? Voihan tuollaistakin hourailla – turvelietettä täynnä tai anakin puolillaan olevien vesistöjen äärellä. Turpeenpolton tarpeisiin on räävitty soita siihen malliin, että laskuojia on vain isonnettu, syvennetty ja levitetty, että vesi on päässyt hyvin huuhtelemaan aika-ajoin jyrsinturpeet virran vietäväksi.
Nyt, kun turpeenpolttoa ja myös nostoa on saatu kehitettyä niin pitkälle, että haitat voivat jo olla aikalailla vähäisempiä, käännetään turvehanat kiinni. Aletaan itkemään turveurakoitsijoiden elinkeinon loppumista, unohtaen kuitenkin sen, että nämä urakoitsijat ovat kehittäneen muutaman kymmenen vuoden aikana turpeennostotekniikan ja – koneet varmasti lähelle maailman huippua. Tämä sama porukka aivan varmasti kehittää energiapuun korjuun niin tehokkaaksi sekä koneiden, että menetelmien puolesta, että siihenkin hommaan saadaan järkeä ja tehoa niin, että kotimainen energiapuu ja siitä tehty lämpöenergia pystyy tasavertaisesti kilpailemaan myös Venäläisen hakkeen kanssa.
Kunttakerros. Kun kankaan päälle ajetaan kiviainesta, niin kantava kerros pitää tehdä niin paksuksi, että se on vähintään 20 cm. Sen päälle kulutuskerros, joka on vähintään kummenen senttiä ja sitä lanataan ja vahvistetaan tarpeen mukaan.
Ei se kangas nouse sieltä kolmenkymmenen sentin syvyydestä ihan äkkiä, jos tietä hoidetaan, jos sitä ei hoideta, niin turhaanhan se on tehtykin. Pakkastalvena olisi riittänyt, kun olisi sahannut lyhyet kannot.
Nykyään ole siirtynyt käyttämään MS- ja muisakin ulkoiluhommissa Rapala- merkillä myytäviä Puolalaisia huopaisella sisäkengällä / sukalla varustettua todella kevyttä muovisaapasta. (20 €). Se on niin mukava käyttää, että se vetää pidemmän korren lähes paikassa kuin paikassa, lukuunottamatta autolla ajamista, kun liian helposti oikea jalka painaa jarrua ja kaasua yhtäaikaa.
Olen antanut itselleni ohjeen, että jalkoihin ei sahata. Myös työhousut ovat ilman viiltosuojia. Johtuen siitä, että olen loppuunkäyttänyt ainakin kolmetkymmenet viiltosuojahousut, joissa ei ole ollut sahanterän jälkeä. =
Harkinnassa on kyllä ostaa vielä yhdet – oikein hyvät ja notkeat, koska kompurointimahdollisuus pikkuhiljaa lisääntyy.
Kypärää käytän metsässä, koska siinä on hyvä radio. Muuten irtonaiset radiokuulokkeet, jotka eivät soi niin hyvin.
Kun olin opetuslasten kanssa sahahommien osalta harjoituksissa, niin tietysti oli täydellinen taisteluvarustus niin minulla, kuin tietysti lapsosillakin. Sellaiset neljäkymmentä vuotta.
Kyllähän savikon päälle voi laittaa tien ilman suodatinkangasta, mutta ensin pitää muotoillun saven päälle ajaa parikymmentä senttiä salaojahiekkaa, jossa ei saa olla yhtäkään puunjuurta, eikä edes narunpätkää, turpeet ja multapaakut pois. Sitten se tasoitetaan ja tiivistetään ja sen päälle kiviainesta. Saa olla kaikki läpimitat ja saa olla vaikka päänkokoista kiveäkin, jos kantava kerros tulee riittävän paksu – esim puoli metriä. Se tasataan ja tiivistetään ja päälle kulutuskerros, joka on sellaista tavaraa, jota voi lanalla liikutella kunnossapidon merkeissä.
Kalliimpi tie tulee ilman suodatinkangasta. Lisäksi siinä käy helposti niin, että ilman suodatinkangasta saa parin vuoden välein ajaa mursketta kymmenen sentin kerroksen, eikä tie ole juuri koskaan hyvä ajaa henkilöautolla.
Miksi ei koskaan aikaisemmin ole tehty ainakin veronmaksajien kustantamien lentojen suhteen sitä, että kun esim Valtio ostaa ja maksaa lentoliput, niin lentopisteet annetaan hinnasta bonuksena maksajalle.
Ne liputhan toki tilataan viraston kautta ja puolesta, joten järjestely olisi mielettömän yksinkertainen.
Normaalisti virkamiehen virkamatkalle tarvitaan matkamääräys, johon liittyy myös selvitys millä matka tehdään – ja missä luokassa. virastoissa on virkahenkilö, joka suorittaa matkalipun tilauksen jne… Ei pitäisi olla vaikeaa.
Juuri sen takia suodatinkangasta pitäisi käyttää, – pitämään eri maalajikerrokset erillään. Karkeampi murske = sepeli, päästää saven läpi. Oikean tien teossa pannaan alle suodattava ja eristävä kerros, joka nykyään korvataan suodatinkankaalla. Sen jälkeen kantava kerros ja pintaan kulutuskerros.
