Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tikkula. Haamu-ura on nimensä mukainen, siitä jää korkeintaan haamu. Istutusrivit siis rinteen suuntaisest” – Ei pystysuoraan alhaalta ylös! Mikä on ongelma?
Hakkuukoneella mieluiten rinnettä ylös / alas. Ajokoneella samoin. Muitakin harvennusmotoja on, mm. Ponssella
Tänä päivänä urakoitsija on Alueurakoitsija, jolla on käytännössä useita aliurakoitsijoita, joilla on monentyyppisiä koneita. On myös ritiläautont kaikilla, jolloin pienetkin savotat ja savotan osat helposti ja nopeasti tehdään sopivalla kalustolla.
Kyse on joko ammattitaidon puutteesta, taikka pelkästään asenteistra.
Kouluesimerkki moisesta löytyy Harjavallasta: Siellä on tyyppi, johon on juurtuneet jossain vaiheessa omat käsityksensä, jotka kaikki ovat vastoin normeja. Järkipuhe ei auta – maksoi mitä maksoi. Ainoa onnistunut teko taisi olla hybridihaapojen viljelysopimus Metsäliiton kanssa, mutta näyttää siltä, että senkin hön on ryssimässä!
Kyllä kunnon konemies tarvitsee kakkosharvennukseen jo vähintään kuusimetriset ajourat – ja suorat. Pitää vielä oransseilla muoviputkilla merkitä, ettei eksy. Se on semmoista, kun puut ovat kasvaneet niin hillittömästi, että ovat kakkosessa jo parikymmensenttisiä uran varressa ja pitää varautua siihenkin, että päätehakkuussa ne ovat taas kymmenen senttiä paksumpia. Siinä käy jo kuusimetrinen ajoura kapeaksi!!!!!
Miisu. Jos vaikka TA onkin sinua varoittanut ja uhkaillut, niin se ei tarkoita, että kaikkia muitakin on näin kohdeltu. Kun TA ja AVI on huomauttanut ja määrännyt käyttämään joitakin hankaliakin ”turvavarusteita” niin asia olisi hieman toinen. Vaan kun ei ole määrännyt.
Olen takuulla käyttänyt tunnollisemmin kaikkia metsätyöhön suunniteltuja ja hankittuja turvavarusteita, aloitin niiden käytön jo v. – 69 ja siitä lähtien olen ollut mukana viiltosuojahousujen ja -saappaiden kehittelyssä, kypärien ominaisuuksien ja testauksen kokeilussa jne.
Talvisaappaista puheenollen edelleenkin – kaksien nahkaturvakenkien ja useiden nahkaturvasaappaiden omistajana , sitä mieltä, että Dunlopin solumuovisaappaan varvassuojalla on parhaan saappaat metsässä ja maatilalla.
Kuka käski tehdä Nokka Jokerille -kin liian kapeat ajourat. Kyllä silläkin on mukavampi ajella suoria nelimertisiä uria, joissa ei tarvitse aina – mennetullen ja palatessa kiivetä niiden kivien ja kantojen yli, kun hieman voi katsoa ajolinjoja.
Toistan edelleen: puiden ei tarvitse olla ajouralla sen tiheämmässä kuin ajourien välissäkään. Mutta jos hakataan liian leveälle rohjolle kuusmetriset urat, niin enskassa on urien välit jätettävä hakkaamatta tyystin, että runkoluku jää oikeaksi.
On lapsellista perustella, että kun ajouran reunapuut vahvistuu seuraavaan hakkuuseen mentäessä. Jos läpimitta lisääntyy kymmenen senttiä, niin ura ”kapenee” kymmenen senttiä.
Visakallo:”Tahtoo vain tulla aika etukasvuisia niistä lehtipuista, jotka jätetään kasvamaan jo varhaisperkauksen yhteydessä kuusien sekaan.”
-Juuri noin! Jos normit kasvun suhteen ovat ennallaan, niin varhaisperkauksessa kaikki muut puut, varsinkin koivut ja haavat – Pois.
Pituusero pitäisi olla kahden metrin luokkaa, että koivu ei ryntää ylispuuksi. Kaikki muu taiteilu on ajan ja rahan haaskausta.
On mielen köyhyyttä kuvitella, että vesi bensiinin joukossa ”huilaa moottorin läpi”.
Olan kannattaisi lopetella tuota käteen vetämistä, että pääsisi joskus totuuden äärelle.
Pöljyys paljastuu jo taivastelussa: ”Ihmesuodatin”!
”-Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää kumastuttaa pieniaivoista kulkijaa”.
Metsänomistaja / puunmyyjä paskoo omaan taikinaansa, kun tuputtaa avohakkuun yhteyteen surkeita ja pienirunkoisia ensiharvennuskuvioita tai jopa energiapuupalstoja. Silloin ilman muuta avohakkuukuvion tukkien kuutiohinta jämähtää korkeintaan ”alkaen”-tasolle ja sivuun tuputettu enska räävitään mukaan miten-kuten.
Jos nuo molemmat myytäisiin omina kauppoinaan / leimikkoinaan, olisi yhteissumma epäilemättä isompi ja jälki kasvatushakkuulla olisi sopivan kaluston ansiosta paljon parempi.
Näin se on aina ollut ja näin se on aina oleva.
Kun enskan kantohinnan ja tienvarsihinnan erotus on parikymppiä / kuutio, niin sillä hinnalla kyllä kyykkymoto ja kohtuupieni metsäajokone tuo tavaran tienvarteen. kyykkymoton kuljettajalla vain pitää olla ammattiTAITO, jolla ajourat tulevat hyvät, eikä liian leveät ja myöskään kurvit eivät ole pullonkaulana.
Edellistalvena tuossa rajantakana metsäpalveluyrittäjä teki ensiharvennuksen: kolmen miehen ryhmä kuljetti moottorisahoja metsässä ja sitten yrittäjä itse tuli ihan oikean kahdeksanpyöräisen ajokoneen kanssa pistäen puut pinoon tien varteen.
Savotoinnin jälkeen voi vain todeta, että jälki on ” sikamaisen hyvää”. Tiheys ja puiden valinta on mennyt nappiin, eikä metsässä edes ajourat näy selvästi.
Taitaa mehtäukko olla uransa huipulla Ikivanhan Lokkerin puikoissa.
Kehitys on kehittynyt mehtäukon pienkoneiden ajoista, taisi olla Makeri se mehtäukon ensimmäinen?
Hyväkään kone ei ole kovin kannattava, jos ei hallitse sen vaatimaa hakkuutekniikkaa. Kaikilla konetyypeillä on omanlaisensa tarpeet. Kuitenkin esim Jämsänkoske mkk:n opettaja Pentti hallitsi hienosti kaikki eri koneet ja menetelmät silloin, kun olin hänen taisteluparinaan.
Jopa maataloustraktorilla kuormaaminen ja pahasta paikasta ajaminen oli selvää päsiinlihaa silloin, kun Pentti näytti.
On kovapäisiä nuo itseään konemiehinä pitävät, kun hölmöt kuvittelevat, että hakkuukoneen ja ajokoneen on oltava saman kokoiset. Miten nuo epätoivoiset kuvittelevat kyykkymotolla hakatun tavaran ajon tapahtuvan – Kantamallako?
