Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos tulppa on armottoman repismisen jälkeen kuiva, eikä tulpareiästä tule hiventäkään bensiinihöyryä, kannattaisi lirauttaa ilmaputsariin lusikallinen sitä kannussa olevaan pienkonebensaa. Käynnistys ryypyn kanssa ja jos ei kohta lähde, niin ryyppy pois, anna kuitenkin puolikaasun olla päällä. Jos ei lupaakkaan, niin ensimmäiseksi se, mitä sahalle on tehty viimeisen käytön jälkeen? Jos ei yhtään mitään, niin tuo bensaletku epäilyttää, samoin se, millaista tankissa on?
Jos saha on ns. ”Hitlerin kosto”, niin siitä on voinut impulssiletkukin murtua.
Jos olet viimeksi sahaillut Jeessin bensalla, on kaasutin ja pakoputki tukossa, eikä saha taida kelvata edes romukioskiin.
Metsänmies. Kukaan muu ei ole esittänyt parempaa tapaa käsitellä havupuunkantoja taimikonhoidon yhteydessä kesäaikaan.
Sinä voisit esittää oman ajatuksesi, joka on tietenkin pareempi, kunhan sen vain keksit.
Nestesäiliö selässä voisi olla esim litran kokoinen, pikaliittimillä sahaan kytkettävä ja napilla toimiva, jonka letku on teipattuna runkoputkeen ja venttiilillä varustettu suutin kulmavaihteen kyljessä. Sumumainen tupsahdus kantoon ja koko leikkuupinta saisi varillisen suojan.
Systeemi toimisi paremmin kuin hakkuukoneiden ruutat, joilla harvemmin saadaan koko kanto käsiteteltyä – ja sehän on vaatimus, joka ei aina toteudu.
Itiöitä on lähes joka paikassa, eli se, että ei ole lahoja kantoja ihan lähellä, ei vielä kerro mitään.
Männyn tyvitervastauti (on sama) – tarrttuu muös rauduskoivun terveisiin kantoihin, eli nekin pitäisi saada suojattua Tyvitervasvyöhykkeellä.
mehtäukko;”harvalukuiset isot kuormat kunnon teloilla kantaa paremmin kuin ralli pikku nyssäköillä.”
– Tuo on toki totta, mutta se ei estä sitä, että hakkuu voidaan silti tehdä ihan minkälaisella koneeella ja tekniikalla tahansa.
Surkuhupaisa savoyya oli Etelä-Pohjanmaalla, kun pikkukoneet ahersivat palsatalla, jossa oli kuvio n. 100 m leveä ja kilomeriä pitkä. Palsta oli kohtisuorassa soratiehen nähden.
Hakkuukone hakkasi reunassa olevan rajan suuntaisesti olevaa vyöhykettä ja oli jo menossa komensadan metrin päässä. Ajokone tarpoi samaa jälkeä perässä ja kääntyi alkaen tehdä kuormaa.
Hakkuukone oli mennyt hyvin kahden metrin puuvälistä – ja niin meni myös ajokone, joka teloineen ramppasi juuret näkyviin ajelemalla alle kahden kiinnon kuormilla lukemattomia kertoja edestakaisin.
Minun mielestäni hakkuukone oli ihan Jees oikein käytettynä, mutta ajourat oli aivan päin p..settä, kuten myös ajokone. Ne ajo olisi tehty edes keskiraskaalle koneella ja urat oikein, olisi savotta ilmeiseti toteutunut siististi ja vaurioitta.
Metsänmies ja Mopokuski. Esittäkää parempi menetelmä raivauksessa poistettujen havupuunkantojen käsittelylle. Oletan, että pystytte siihen.
Jos kuvittelette, että kannot on parempi käsitellä erikseen, niin muistuttaisin, että kannon pitää olla tuore, eli katkaisusta ei saa olla kulunut kahta tuntia enempää.
Kun sahassa on kahvalämmitys, löytyy sähköä pissapojan pumpun moottorin veivaamiseen.
Jos torjuntaa ei tehdä raivauskantoihin, niin eipä sitä taida kannattaa tehdä myöskään tukkipuiden kantoihin, eli annetaan havumetsien tuhoutua!
isaskar keturi:”Niin selvä lienee tutkimusten perusteella, että sieni voi tarttua jo pienen puun kannosta. Toinen asia on, tarttuuko? ”
Kysymys ei ole niinkään siitä, että mistä sieni tarttuu, koska itiöitä on ilma ”täynnä”, vaikka sientä ei ole näkynyt lähimaillakaan. Tuuli tuo niitä kyllä riittävästi. Kyse on siitä, että itiöt tartuttavat taudin terveisiin tuoreisiin kantoihin, jotka pitäisi suojata.
Aika yksinkertainen lisävaruste olisi asentaa suutin kolmavaihteen tai sektorisuojan kupeeseen, siihen ohut letku, johon vasemman käden peukalolla paineltavalla napilla ohjattaisiin litkua, jnka säiliö voisi olla valjaisiin taikka sahaan kiinnitettynä.
Kantokäsittelylaitteet on herätettävä henkiin uudestaan, nyt vaan ei ole kyse myrkyistä, vaan ”ympäristönsuojeluaineesta”.
Visakallo. Onkin ihan mainio juttu, kun on niin tyhmä, että ymmärtää juuri sen verran, että ei yritä ”keksiä pyörää uudelleen” eikä edes ruutia.
Wanhanaikaisuus on metsänkasvatuksen periaatteiden noudattamisessa hyve, joka tuottanee parhaan lopputuloksen aivan vakiintuneen kaavan mukaan.
Arwokasvuprosenttien laskeskelu perustuu sekin melko pitkälti ”hilseestä revittyihin kuvitteellisiin lukemiin, joita kukin voi muokkailla oman mielensä mukaisesti.
Joskus metsäsuunnitelmien jakotilaisuuksissa MO:t kauhistelivat kasvuprosentteja ja joku huokasikin, että järeämmät puustot kun kasvavat vain muutaman prosentin, mutta nuori taimikko jopa monkertaistuu joka vuosi – pitää iskeä aukoksi ja viljellä!
Voihan sen niinkin käsittää, mutta kuutioita ei välttämättä tule toivotulla tavalla.
Vanha totuus on, että energiapajuviljelmä tuottaa vuodessa hirveästi kuutioita prosenteilla mitattuna, mutta esim viiden vuoden tili jää hyvin pieneksi rahassa mitattuna.
Tuolla pikkukomatsulla ajouran tulii olla kapeimmissa puuväleissä 4,250 m, jolloin tutkimusten mukaan juuristovauriot ovat ratkaisevasti pienemmät kuin esim puoli metriä kapeammalla uralla.
Miksi nuo Mopomiehet mehtäukkoa lukuunottamatta esittävät aina heti, että pieni metsäkone on jotain päältäajettavan ruohonleikkurin kaliberia, korkeintaa Terrin kokoa ja Harmi.Track on aivan ehdotonta ylärajaa pienelle harvennuskoneelle, jonka pitää mahtua 180 senttisestä raosta, vaikka palstalla puiden kekimääräinen etäisyys on 3,1 m.
Miksi muka Sampo-Rosenlewilla ei voisi hakata 4,5 metristä ajouraa, vaikka sillä hakataan myös avohakkuita?
Miksi Avohakkuukoneessa pitää olla puomin ulottuvuus 11,5 metriä? Hakkaako joku idiootti päätehakkuupuustoa äärimmäisellä ulottuvuudella? EI!
EU:lla ei ole vielä kunnollista – Hyvin varustettua armeijaa. Sellainen pitäisi perustaa mitä pikimmin, ellei YK – saa aikaan todellista rauhanturvaaja-armeijaa.
Kolmas vaihtoehto olisi NATO, mutta se ei taida olla pystyvä turvaamaan Eurooppaa?
Ukrainaa rauhoittamaan pitäisi saada sellainen iskujoukko, joka pelkällä läsnäolollaan panisi Putinkinin kurkkuun luun.
Minun mielestäni yhden roistovaltion ei pitäisi pystyä peloittelemaan monisatamiljoonaista Eurooppaa.
Onhan Eurooppaa puolustamaan kuitenkin Ranska, Saksa ja Britannia, joilla on ajanmukainen kalusto ja voimakas armeija, kokemustakin on jo pikkuisen hankittuna kriisipesäkkeistä. Israel voisi olla myös halukas näyttämään taitojansa.
Kuitenkin nuo joukot kun saisi Euroopan puolustusliittoutumaksi ja lisäksi USA Itämerelle ja Mustallemerelle, niin voisi Venäjän porukka rauhoittua.
Epätoivoisin mahdollinen istutustyömaa oli keksitty meidän ”Opetuslapsille” Nuoria, edellisen vuoden ylioppilaita MTI- kurssilla, eli nuoria, osittain ei-ikinä mitään tehneitäneitojajapojuja. Alue oli onneksi pieni – MO oli kaivertanut mätästyksen suht isolla kaivukoneella ja kuoppa, josta mätäs oli käännetty penkalle, oli max 40 x 40 cm ja korkeus 30 -40 cm. Ei yhtään painettu lyttyyn savensekaista paakkua, mutta kevätpouta oli sen kuivannut kivikovaksi, joka ei päällä pomppienkaan antanut periksi yhtään.
Siihen sitten putkella jyskyttäen taimet korkealle…
Takaan, että ainutkaan istutettu mänty ei kehittynyt suorarunkoiseksi puuksi. Usein mätäs oli vielä tällätty hakkuutähteiden päälle, joten kuivuminen on vielä tehokkaampaa.
MO oli varmaan ”ammattimies” kaivurinkäytössä, mutta ammattitaito mätästyksessä oli nolla, taikka kaksoisnolla.
Puuki. Kylvimme aikoinaan avosuota, joka oli juuri ojitettu. MH:n savotta ja ohje oli, että erittäin terävällä kourukuokan reunalla ”Niistettiin” rahkasammaleen kärki, johon siemenet ja polkaisu kengänpohjalla.
Kyllä siihen männikkö nousi, mutta en tiedä, mikä on nyt sen tila.