Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Luonnonvaraisten eläinten keinoruokinta pitää kieltää, ellei kyse olisi : Ehkäisypillerien syöttämisestä tai tappamisesta myrkyillä.
Ei mitään järkeä edes lintulautoja viritellä, eikä mitään talipalloja asetella.
Pavekka. Vähemmän meillä on opetuslapsina ollut ”Pavekoita”, jotka ammattikastiin itsensä ovat korottaneet, kyseessä ovat olleet metsäoppilaitoksen opiskelijat, nuorimmat peruskoulun jälkeen , myös lukiosta valmistuneita ylioppilaita, jotka ensimmäisiä kertoja pitelevät jopa kuusiokoloavainta kädessään. Aikuisia metsänomistajia on ollut meillä oppilaina tuhansia – ja heistä sahoihin tutustuneita muutamia satoja.
On merkillistä, kuinka kankeasormista porukkaa tuosta massasta löytyy. Hyvin vähän on sellaisia, jotka pystyvät itsse asentamaan keinuvivun – ja sen jousen sekä ruuvaamaan ruuvin paikoilleen. Puhumattakaan keinun korkeudensäädöstä. Kyllä ne täytyy tehdä, tai ainakin tarkistaa jokaisesta ihan omin käsin ja -silmin.
Enemmän siinä pitää ollaa mukana kuin silloin, kun yksin asentaa samat – jopa paljon nopeammmin.
Jeessi puhuu asiaa ja samalla tunnustaa olevansa oikea molemmillakäsillä tumputtaja.
Jos otetaan huomioon Jeessin sahausmäärät , niin yhtäkään sahaa hän ei olisi saanut sahattua väljäksi, jos olisi edes joskus putsannut ilmanottoaukot ja sylinterin jäähdytysrivat. Ja edellenkin se ensimmäinen saha – jos se olisi metallirunkoinen Ruotsalaisen – kiekuisi korkealta, kun kaasun litistäisi pohjaan.
Eli Jeessi sahailisi ensimmäisellä merkkituotteellaan – ja kehuisi ja kerskuisi sen toimivuutta.
En ole vaihtanut elämäni aikana ainoaakaan pumppukalvoa kalvokaasuttimeen kalvon takia. Kun kaasutinta on avattu, on joissakin avaamisissa tiiviste vaurioitunut sen verran että se on mennyt vaihtoon. Silloin on sarjassa tulleet kalvotkin vaihdettu, mutta uusi on ollut jäykempi kuin vanha. Säätökalvoja on vaihdettu, jos se metallinasta on selvästi kulunut tai jos sen kiinnitys on löyhtynyt.
Valehtelematta on tullut osallistuttua satojen kaasuttimien avaamiseen – mutta vielä enemmän kokoamiseen.
Neulaventtiili, keinuvipu ja suodatin on kaasuttimessa ne osat, jotka tarvitsevat huoltoa – eivät kalvot.
Minulle tuli äsken ihan oikea ammattisaha, joka oli ollut ”liikkeessä huollossa”. Koekäytin sen, eikä se käynyt oikein mitenkään – savusi vain, vaikka tankki oli ollut tyhjä ja tankkasin sen valmisbensalla. Tulppa oli hikinen ja ikäänkuin nokinen – vaihdoin sen, ihan samaa… No katsoin paljonko suuttimet olivat auki?
Ne olivat molemmat lähes kaksi kierrosta auki. panin molempiin 1,15 – känyti tasaantui, mutta ei ottanut kierroksia, kiristin L-suutinta, joutokäyntikierrokset nousi niin, että ketju pyöri vimmatusti. T-ruuvista kierrokset alas. L-suutinta kireämmälle, taas nousi joutokäynti, T-ruuvia aukipäin.
Nyt L-suuttimeen vain hienosäätöä – sen kuulee, jos seos menee liian laihaksi!
Sitten H-suuttimelle ja kaasu pohjaan, kunnes käynti tasaantuu, suutinta kiristetään – avataan, kunnes käynti on ”Röpöttämisen rajalla”.
Ja näin selvittiin ”kovettuneista kalvoista” – kuin koira veräjästä!!!!!!!!!!!!!!
JOS EI OSAA säätää kaasutinta, ei kannata alkaa säätämään, eikä muuten antaa kenenkään sellaisen säädettäväksi, joka ei osaa yhtään enempää.
Tollo: ”Loman siirrosta maksaminen on julkisten varojen väärinkäyttöä. Ei sellaista voi käytännössä koskaan tapahtua yksityisellä sektorilla, koska loman ajankohdan päättää työnantaja lainmukaan aivan yksiselitteisesti. Lomaa määrättäessä pitää kuulla työntekijää sanoo laki.”TES ja VES.
_Tapasi mukaan olet väärässä. Loma on annettava lomakautena ja sitä ei saa pilkkoa kovin pieniksi palasiksi.
Jos on osa lomasta siirrettävä lomakauden ulkopuolelle, se korotetaan 50 %:lla. Näin sanoo ainakin TES ja VES. Ne ovat vahvempia kuin laki – ne ovat vahvempia kuin perustuslaaki.
Perustelut siihen, miksi pikkumotolla ei VOI hakata normaalia leimikkoa: – Samaan kauppaan on liitetty pikkuruinen kuvio ylispuuhakkuuta tai jopa aukkoa, joiden puut ovat niin tyvekkäitä, että harvennusmotolla niitä ei pysty tekemään. – Kasvatushakkuun seassa on ylisuuria puita (vanhoja säästöpuita), viisi runkoa, joita kaatamaan pitäisi paikalle kutsua Metsuri ja hänellä on NIIN Kallis palkka, että ei kannata ( 12 € /h) . – Mopokuskilla on Reinot jalassa, eikä viiltosuojahousuja, vaikka heijastimia on niin perkeleesti, mutta todelliseedessa hänellä ei taito eikä työhalut riitä kaatamaan niitä viittä puuta. ( Niitä ei olisi oikein lupaakaan kaataa)
Muuten: Pikkumotolla pystyy tekemään sellaisen tempun, että issolla ei milloinkaan! Se mahtuu menemään niin kapeasta raosta, että iso ei milloinkaan!
On kyllä ihme, jos hauleja ja laakerikehä on häipynyt jälkiä jättämättä. Sieltä kun ei ole muuta tietä ulos kuin ensin männän päälle ja sitten pakoputken kautta ulos ja normaalisti mäntä liikkuu niin livakasti, että sen ohittaminen ilman osumia on vähintään epävarmaa, eikä männän yläpuolella kaikin ajoin ole tilaa oikein millekään esineelle.
Sen vähän, mitä olen sahaillut erilaisilla raivureilla, niin Tilhin 560 ei kuulu suosikkeihini. Se on oiva peli trimmerille ja pitkille siimoille, mutta trimmaus ei myöskään kuulu suosikkeihini.
Työ on sen luonteista, että siinä Huskun 555 menee aivan hukkaan – ja hieman minua tyhmemmällä käyttäjällä – vähintään lämpöleikkaa kesäkuumalla.Raivaamisessa noiden ”tehosahojen ero on siinä, että kun samaan aikaan aloitetaan kaasuttaminen, niin Husku on katkaissut kahdeksansenttisen tyven siinä vaiheessa, kun Tilhi on päässyt täysille kierroksille.
Ero kiihtyvyydessä on huima, sitä ei voi käsittää, ennenkuin on itse kokeillut.
Käytäväharvennus esiteltiin joskus kolmekymmentä vuotta sitten. Se oli Ruotsalaisten kehittämä menetelmä, jolla pyrittiin alentamaan kustannuksia, kun puita ei enää ronkittu pitkällä puomilla, vaan otettiin läheltä, eikä Mopokuskia tarvinnut opettaa valitsemaan puita, (hän ei kyllä olisi oppinutkaan). Jälki oli kyllä heikon puoleinen, mutta korjuutyö oli tehokasta.
Nämä nykyaikaa elävät vastarannan kiisket kieltäytyvät uskomasta haamu-uralta puimisen paremmuuteen, mutta siihen on syysnä: He eivät käsitä menetelmän tekniikkaa, eikä ”vanha pieru” sitä enää oppisikaan.
