Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Mettämakuri:”MS 450-480 putken nailon sulaa jos putki on kiero, eli sahurissa vika ei sahassa.”
Raivurin akseli ei taida mennä kieroksi millään konstilla, jos se runkoputken sisällä on. Vaikka se menisi kovastikin kierteelle, se ei varsinaisesti vaikuta se lämpiämiseen juuta eikä jaata.
Käytännössä on niin, noiden uudistushakkuiden kanssa, että neloskehitysluokkaa olevien kuvioiden hakkuuaika olisi nyt. Avohakkuut ovat yleensä myös kesäkorjuu – kelirikkoleimikoita, jos autotiet ovat sen kestäviä.
Anneli. Olenko käsittänyt väärin, kun olen kuvitellut, että säännöllisesti puita myyvänkään ei tarvitse joka vuosi myydä, ollakseen säännöllinen?
Lasse. Olemme kaataneet aika takapainoisia puita , kaatotunkkeja ollut kaksi ja maa on ollut jäässä – Ei inahdakkaan. Kaksi alumiinikiilaa, niin jo lähti. Noin viisi senttiä piti olla tavaraa raossa ennenkuin lähti kaatumaan.
Kerran vastaava puu pisti hanttiin, kaksi tunkkia – ei lähtenyt. Pantiin maataloustraktorin metsäkärry, jossa nosturilla työntöä sen verran mitä hydraylinen jatko jaksoi – ei lähtenyt. Sitten pakki päälle ja luistattamalla työntöä pakki päällä – Jo lähti… Isoja lehtikuusia kaadettiin maantien laidasta. Kaikki oksat tien puolella ja puut kallellaan tiellepäin. D 1,3 parhaimmilla yli metrin.
Timberjack seisoi tiellä ja puomi jossain 8 -9 metrin korkeudessa runkoa vasten. Kun sain sahauksen valmiiksi ja vedin terän pois puusta, niin kevyesti jatkeella lähti sovittuun suuntaan.
Mutta sellaiset lehtikuuset painavat oksineen takuulla yli 5 tonnia.
Käytännössä Jeessin metsäkalusto: M-saha, Traktorit ja lava-auto, ovat kokonaan omien polttopuiden (poltinpuiden” tekemistä ja kuskaamista varten, eli serkkutyttö Harjavallan verotoimistossa on syyllistynyt pahalaatuiseen sukulaisensa suosimiseen. R-sahan voisi hyvällä tahdolla kuvitella olevan metsäkalustoon kuuluva, jos Jeessi harventaisi taimikkojaan edes kolmeentuhanteen runkoon /ha. Mutta tähän asti on tainnut vain horsmia niitellä – ja tienluiskaa?
Tuo kiinnityskoukku on tarkoitettu kiertämiseen ja kuten Metsänmies toteaa, lyöminen ei kyllä onnistu läheskään aina jossain yli kahdeksan metrin korkeudessa, kos tanko joka tauksessa huojuu ja taipuilee. Jos sakset ovat kymmenessä metrissä, niin kyllä siitä korkeudesta vetää aikalailla ihan miesvoiminkin. Tärkeintä noissa hommissa on, että sahausrako ei saa mennä yhtään kapeammaksi, eli kiilat olisivat tosi hyvä takuumies. Kuten myös pitopuuta pitää hyvin tarkasti sahailla.
Olen päätynyt pitopuun kanssa siihen tulokseen, että karvan verran pidempi kanto pahoissa puissa ja kaatosahaus samalle korkeudelle kuin kaatokolon pohja. Näin säästytään juurenniskojen aiheuttamalta ikävältä yllätykseltä, kun pitopuu on suorien säikeiden kohdalla.
Pavekka:”Toinen ja vielä tyypillisempi on sahata pakoputken mutterit löysällä vaikka helisevä ääni kertoisi että on korkea aika kiristää. ”
Pakoputken mutterit – vielä pahempi = pinnapultit, eivät löyhdy, ellei niitä olla omatoimisesti avattu välillä. Tehtaalla pultit / tai pinnapultit lukkomuttereineen, pannaan niin kiinni, että ne eivät aukea konetta käyttämällä.
Jos pultit löyhtyy, on vaurio lähellä, Löyhtynyt pultti ja äänenvaimennin värisevät niin, että pultti kiertyy ulospäin ja hyvin usein katkeaa reikäänsä. Siinä onkin naurussa pitelemistä, kun sitä rassailee reiästä pois. Tiiviste pitää uusia ja uusien pulttien saaminen alkuperäiseen tiukkuuteen vaatii jo kunnon työkalut ja tuntoa hyppysissä. Vanhoissa sahoissa oli varmistus muttereille / pultinkannoille ”lukitusliuska”, joka naputeltiin vasaran ja taltan avulla kantaa paikoillaan pitämään. Nykyisissä pyöreissä kannoissa se ei enää onnistu.
Kaatosaksien käyttö on ollut opetusohjelmassa metsäoppilaitoksilla jo useita vuosikymmeniä. Varustus touhuun ei maksa paljoa, kunhan unohdetaan kalliit, painavat ja ylitehokkaat vipu – ynnä muut taljat.
Sakset saa nostettua vakiovarrella suht. helposti n. kuuteen metriin, oksasahalla voi tietenkin perata hankalimpia oksia pois, vaikka ise en ole koskaan oksasahaa tarvinnut.
En ole koskaan tehnyt Toppin tavalla: hakannut saksia puun kylkeen, ne laukeavat runkoon kiinni vartta hieman kiertämällä.
Köyden ei tarvitse olla mikään erikoisköysi , ellei kyse ole niin valtavasta rungosta, että joudutaan vetämään tuhansien kilojen voimalla, silloin kyllä saksetkin jo särkyvät. Köysi on syytä viedä ainakin puun pituuden päähän, jos sitä aikoo köydestä vetää / vedättää.
Paras ohje on, että köydestä vedetään niin korkealta kuin mahdollista – sivullepäin – Suositellaan siinä käyttämään köydenpätkää.
Kun köyttä vedetään esim 100 kiloisen patun voimalla sivullepäin, saadaan aikaan melkoinen kerroin: Jos köyttä vedetään sivurrain viisi metriä, sen kiinityspisteet lähestyvät toisiaan ehkä 50 cm, eli käytetty voima kymmenkertaistuu!
Toki kaatosahauksessa käytetään kaatokiiloja tai kaatovänkäriä kuten normaalisti, köysi on vain varmistamassa, jos niiden voima ei riitä.
Verotuksessa yleensä tehdään poistoina kaluston arvonalenema. Kun auto esim on poistettu kokonaan ja se sitten myydään, on kauppahinta tai vaihtohyvitys tuloa. Jos auton ostoon otetaan rahat säästötililtä, tapahtuu korkomenetys. Kuluja sekin.
Täällä näyttää olevan veropetoksiin erikoistuneita KEPUlaisia pilvin pimein…
