Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Berza. Minulla on sukulaisia Lahden seudulla ja ainakin siellä on urakoitsijoita, jotka tulevat sopimuksen mukaan ja hätkähdyttävän edullisestikin.
Samoin on puoliammattilaisia, jotka tekevät keikkaa lähes kuin maatalouatraktorilla, mutta kuitenkin on jo vanhempi kahdeksanpyöräinen ajokone. Siirrot traktorivetoisella lavetilla.
Hakkuutekniikan takia maataloustraktorikalusto ei pärjää edes huonosti. Työtehoseuran työtutkimuksissakaan nelivetotraktori, telikärryllä ja kuormain aisalla ajoi harvennukselta keskimäärin hieman alle 5 kiintoa tunnussa. Jos taksa on 5 € / kuutio, niin laskeppa kannattaako!
Moottorisahalla ammattitaitoinen mies tekee rahassa ainakin tuplatilin, ellei kolminkertaaisen… Samassa ajassa – ja halvemmin kustannuksin.
Ei millään naapurin ukolla, vaan oikealla urakoitssijalla, joka tulee lavetin kanssa ja ajaa tehokkaasti ja natisematta puut pinoon.
Sitä meinaan, että kätevä mies hakkaa oikealla tekniikalla puuta niin paljon enemmän, kun ei tarvitse tuhrata vaatimattoman kaluston kanssa kelvottoman pienin tuloksin, vaan voi senkin ajan vain sahata tavaraa. Oikealla tekniikalla puuta tulee aikayksikköä kohti lähes kaksinkertainen määrä, joten tuootavuus lisääntyy niin paljon, että kannattaa ajattaa urakoitsijalla 5 € / motti.
Laskekaapa, paljonko traktorin kanssa tienaatte, kun ajotaksa on tuon ja saatte hyvässä lykyssä ajettua neljä mottia tunnissa, jos kuormain on käytössä.
Hakkuussa neljän tankillisen sahaaminen Huskulla / päivä, on jo enskassa hyvä saavutus. Tilhillä on siihen sahattava kahdeksan tankillista ja pari tuntia pidempään.
Jätkäpätkä. Jos vaihtoehtona on hakkuumenetelmä = Uran varteen kourakasoihin – Ajo lyhytpuomisella omalla, Ajo käsin kuormaten omalla, taikka Ajattaminen pitkäpuomikoneella ja hakkuu palstalle kasoihin, niin TAKAAN, että jos MINÄ opetan sinulle hakkuutekniikan, saat omaan työhäsi niin paljon lisää tehoa, että sen lisääntyneen tuottavuuden ”Tuloksella” maksat ajon kustannukset ja vielä jää vähän ylimääräistäkin.
Järjen käyttö ei ole kiellettyä – Edes Hankintahakkaajalta!
Rukopiikki:”Hankintapuu on firmoille epätoivottavaa, mieliksi sitä isänniltä ostavat.”
Ei pidä paikkaansa. Hankintapuu on halvempaa kuin pystykauppapuu ja JOS myyjä onnistuu toimittamaan sen nopeasti hakkuun jälkeen sovittuna aikana, kysyntää on. Paitsi tukille, koska hankintatukit ovat äärimmäisen heikkolaatuisia.
Tollo:”Esimerkiksi korkeapainediesel. Löytyykö AsX:stä edestä hinausköydelle kiinnityslenkki, omasta kiesistä ei löydy on niin moderni, että eteenpäin ei voi hinata.”
<div class=”comment__text js-discussion-text”>– Tollo on kyllä edelläkävijä, onkohan hoksannut kertoa KIAn tehtaalle, että hän on ratustellut KIA:an korkepainediesel-moottorin? Ennen-näkemätön moottori. Sillä varmaan pääsee tosipieneen kulutukseen, vai olisikohan se niin, että siinä voi käyttää polttoaineena mitä tahansa palavaa nestettä?
Tollon kannattaisi vilkaista takaronkkiin, sieltä voi löytyä ihmeellinen lenkki, jossa on karkeakierteinen osa pienen varren päässä. Ellei aiemmin auton omistanut kulmahousuilla varustettu kiiltokenkäinen tyyppi ole sitä takavarikoinut muiden varusteiden kera.
Jos isoja puita joudut kaatelemaan ja lunta on paljonkin, niin lapioiminen vähenee huomattavasti, kun terä yltää puun läpi. Isoissa puissa karsintakin tuntuu paljon mukavammalta, kun ei tarvitse kurkotella rungon takakulmalta oksia – ja alapuolellakin yltää työntämään kaikki oksat poikki. (Myös kiveensahaus onnistuu paljon helpommin, ainakin kärjellä)
Henkilökohtaisesti suosin 18 tuuman laippaa 13 tuumaisen rinnalle. Ja 7-hampainen rissa, niin ei tunnu nuhapumpulta!
Hakkuukoneen tuotos pitää olla riittävä kattamaan koneen kiinteät ja muuttuvat kustannukset, kuljettajan palkat, kulkemiset ja sosialistikulut, päivärahan ja lopuksi pitäisi jäädä koneen nimelliselle omistajallekin jotain.
Jos kuvitellaan, että 30 €/tunti riittäisi kuskin kuluihin, saman verran koneen kustannuksiin, niin lähempänä 70 € olisi +- 0 tulos / h. Elikkäs vuorossa pitäisi tulla 600 + tulopuolelle joka työvuorosta. kernaasti enemmän. Elikkäs Berzan tapauksessa korjuukustannukset parikymppiä/ kuutio + työnjohtokustannukset.
Nuo kustannukset varsinkin koneen osalta saattavat olla paljonkin korkeammat. Uudella koneella ajetaan korkeintaan kolme vuotta, ja jos sen hinta on puolittunut, niin perkeleesti on pitänyt ajaa, että se hinnanpudotus tulee tienattua.
Se hinauslenkki on kyllä olemassa hyvinkin moneen autoon. Sama lenkki sopii etupäähän kuin myös takapäähän niissä autoissa, joissa sellaista lenkkiä ole katsellut ja kokeillutkin. Äskettäin vedin KIAa, jonka meno oli pysähtynyt laturin hihnan katkeamiseen. Johtuen huollon laiminlyönnistä, kun omatoiminen huoltaja oli tehnyt vain öljynvaihdot autoonsa, eikä mitään ennakkotarkastuksia koskaan.
Siinä KIAssa ei ollut irrallista vetosilmukkaa, vaan perinteiset kohdat (2 kpl) kallistuksenvaimentajien kiinnityspisteissä.
Loppujuoksussa ei ole tärkeää, onko metsä harvennuksen jälkeen siistin näköinen. Pitää nähdä se metsä, vaikka siellä onkin puita.
Se on vähän niinkuin taimikon harvennuksen teossakin, että jotkut pitävät kaikkein tärkeimpänä sitä, että kannot ovat lyhyet ja katkaistut puut ovat vaakasuorassa. Minusta ne ovat asioita, joilla ei ole edes pientä merkitystä, vaan pitäisi ymmärtää, että ensimmäisen kunnon talven jälkeen katkaistut puut ovat kumossa ja pystyssä on oikeita puita oikea määrä.
Samanlaista – taikka ainakin samankokoista männyntapikkoa oli Puolustusvoimien alueella, jossa Rovajärven talvileirillä marssittiin tykkien kanssa , kaivettiin tykkejä maahan, raivattiin ampumasektoria jne.
Myös Sodankylän metsäoppilaitoksen koulutustyömailla on tullut kierreltyä, jotenkin jäi kuvaa, jossa männyt olivat lyhyitä ja todella oksaisia turilaita. Niistä oli tehty todellakin ”Karvarankaa”.
