Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tiirailen telkkarista Rovaniemellä ajettavaa Ruotsin-rallia. Paljon on kuvaa otettu Dronella tai hulikukkerilla.
Jos pikataipaleilla näkyvät vierimetsät edustavat näytettä Pohjois-Suomen pystyvarastoista, niin sanonpahan vaan, ettei Kemin tehtaan rakentamisen kanssa kannata kiirehtiä. Myös Pohjois-Suomen koneurakoitsijat voisivat pistää kalustonsa myyntiin. Metsät on hakattu jo ja jätepuustot ovat jäljellä, nekin niin harvoja, ettei kannattaisi edes jättää kasvamaan, vaan uusiksi koko revohka.
Jatkuvaa kasvatusta voisi tietenkin kuvitella tehdyn, mutta peitteisyys on kyllä tosi HARVA.
arto. Varsinkin silloin, kun joukko koostuu vain naisista, on oltava tarkkana, ettei kiinnitä liikaa huomiota yhteen – tai pariin henkilöön. Naiset sellaisessa porukassa helposti innostuvat Flirttailemaan ja jos siihen vastaa. niin vastauksen pitää kyllä saada ihan tasaisesti jakautumaan. Tämä silloin, kun kyseessä on useampi kuin yksi päivä.
Jos hankintakuvio on sellaisella paikalla, että omistuksessa oleva maataloustraktori sopii lähikuljetukseen – vaikka vain käsinlastavalla lavetilla, niin tekisin kernaasti siten, että ensin avaisin ajouran, jesim n. 2 kiintoaota pitkin pääsisi jopa kerralla perälle asti. siitä keruulenkkejä avaisin.
Traktori hakkuualueen perälle ja siitä hakaten toista puolta ajourasta. En kasaisi, vaan siirtelisin rangat / pölkyt ajouran viereen. Jos tankillisesta saa omasta mielestään kivan kuorman (esim. n.2 kiintoa) kasaisin hakatun tavaran kyytiin ja ajaisin varastolle. puut pinoon ja takaisin, hakataan toinen tankillinen vaikka uran toiselta puolen jne. Menetelmä säästää paljon työtä kasaus-ja siirtelyosastolla.
Jos sitä ansaitsemista ajattelee, niin ainakin 125 kiintoa on työn osalta verotonta .
Moni ymmärtää kyllä, että kun työn tekee itse, on mahdollista, että työn jälki miellyttää edes itseä!
Kun ”kaikki” palstalla olevat kyykkymoto henkilöt ovat kerskuneet sahaavansa hyvällä sahalla ja terävällä terällä yli viisi tankillista päivässä, niin Jollain guttaperkka-tilhillä se merkitseisi 10 – 12 tankillista.
Kuitenkin: Jos 550 huskulla vetäisee ripeästi tankillisen ja tekniikka on, että kaadetaan ajouriin nähden poikittain ja noin 5-metriseksi runkoja, joiden ainespuuosuus on vaikkapa se 100 litraa, niin Ms-karsinnalla ja suorimalla nolompikin hankintahenkilö tekee parikymmentä runkoa tankillisella. Eli päivässä 100 runkoa = 10 kiintoa.
Kun kantohinta on 15 € ja hankintahinta 35 €, niin hankintalisä on 200 €/ päivä. Toki ajokustannus tulee vielä siitä pois, mutta veikkaan, että aika monella kuitenkin omasta työstään saama palkka jää alle tuonkin, mutta lisääkin on mahdollista hakata samassa ajassakin, jos vain opettelee tai hankkii opetuksen tehokkaampaan työskentelyyn.
Täällä on ollut aika hyvä traktorimoto hakkaamassa, yrittäjä sanoi, ( on totta, että minä en ajanut sitä motoa, vaan kyselin sen omistajalta kaikenlaista.) Hän kertoi siitä savotasta, että hänellä se hakkuu on kannattavaa, jos hän saa väh 24 kiintoa / päivä.
Minä arvioin, että jos hän saisi ne mäntykuidut työpalkkaa, niin 24 kiintoa työpalkaksi ei riittäisi kattamaan kustannuksia ja palkkoja. Ajon teki eri yrittäjä ( eikä siitäkään tullut mitään).
Tuossa kylällä on useampikin autokorjaamo. Yhden – tai useamman työntekijän / omistajan pajoja.
Heistä hyvinki monella on omassa käytössään Toyota. On kyllä yhdellä Camaro – ja toisellakin on Camaro, mutta eivät he niillä aja, paitsi kesällä käyvät Jenkkiautojen – tapaamisissa. muut ajonsa ajelevat Toyotoillansa.
Toyotat eivät normaalisti ole hajottamoiden pinoissa – ainakaan kokonaisina. Määrätyt versiot viedään hyvään hintaan kokonaisina Afrikkaan ja määrätyt mallit leikataan tuulilasin kohdalta poikki ja tekniikka lähtee samaan kyytiin, Afrikassa se tekniikka saa uudet koripellit yllensä, ukot prässäävät ne aidoilla Japanilaisilla prässeillä. Samat veijarit lastaavat myös rajattomasti Volkkarin LT-mallien tekniikkaa rekkaansa. Purkavat itse korin pois ja nostavat tekniikan kyytiin.
Marjametsä. Nuo mainitsemasi hyrrävoimat ovat ainakin silloin isommat, jos koneessa pyörii iso ”hiulu”, esim vauhtipyöränä taikka kampikammioon ov väsätty isot raskaat tasapainot pyörimään. Vrt hyrräkompassi.
Pavekka. Sinun agressiivisuutesi ei minua kaiherra, mutta se, että kuvittelet osaavasi ja tietäväsi kaiken – ja ihan kokemuspohjalta, on kyllä sinun luuloasi. Kyllä vaatimukset opettajilla – alasta riippumatta, ovat sellaiset, että niidentietojen ja taitojen hankkiminen ei onnistu kantapään kautta. Lisäksi on omien aiheiden päivittämiseen jopa velvollisuus, jonka takia työnantajalla on oikeus määrätä vähimmäismäärät päivistä, jotka on käytettävä tietojen / taitojen päivittämisen.
Esim isäntälinjan kouluttajilla pitää olla valmiudet käytännössä kaikkiin metsäalan aiheisiin, eikä niitä ole vähän.
Siellä joku itseoppinut agressiivinen kotikorjailija helposti ”pakenee vuorille”, kun pitäisi ottaa vastuu emäntien Rs-käyttökurssista ja paikalle tulee 20 terhakkaa naista kahdenkymmenen erilaisen – oman raivurinsa kanssa ja kysymyksiä on valmiina jokaisella useita, mutta aikaa on vain muutama päivä.
Tuo katsastustilasto on osittain vääristynyt, kun siinä autot ovat samassa asteikossa, vaikka siinä selvästi on autoja, jotka ovat jopa monta kartaa kalliimpia kuin halvimmat – uushankintahinnaltaan. Samoin on joitakin merkkejä, joilla yleensä ajetaan paljon, varsinkin alkuvuosina. Myös autoja, joissa on pitkä takuu ja toisia, joiden takuuaika on lyhyt.
Kun uutenakin halpa auto on monen vuoden kuluttua vaihtanut omistajaa hyvin halvalla, ei ehkä vähävaraisella omistajalla ole haluja sijoittaa autoonsa yhtään ylimääräistä. Silloin varsinaiset huollot jäävät tekemättä ja auto viedää katsurille viime tipassa lähinnä siksi, rttä ”haen vikalapun”. Sen jälkeen korjataan vain lapulla olevat viat – ja taas mennään vuosi etiäppäin.
Tilastoihin tulee komeita prosenttilukuja, mutta ne eivät kerro kaikkea.
Metsänmies: Noin on minullakin kokemukset koko uran ajalta. Mopoja on leiponut kiinni – nuoremmalla sukupolvella ihan näitä nestejäähdytteisiä ja tuorevoideltuja, mutta siihen olen pähkäillyt syyksi esim ”Donitsien” pyörittämisen torilla, taikka kaasu pohjassa kuuttakymppiä kolmekymmentä kilometriä yhteen soittoon. Aina on narahtanut täydestä vauhdista.
Kiellot ja neuvot eivät ole auttaneet. Onneksi se vaihe on ohi. Mopoilu on tyypillä paljon kalliimpaa hommaa kuin autolla rällääminen.
Kaksitahtisessa koneessa ei kylmässä moottorissa ole voitelu yhtään huonompi kuin lämmitetyssä, päinvastoin: Kun kone käynnistetään primerillä ja ryypyllä, takaa se vähintään riittävän voitelun. Kun saha on seissyt vuoden-pari, se on niin kuiva kuin voi olla, mutta kun se alkaa pyöriä, se joka pyörähdyksellä saa myös öljyä liukupintoihinsa.
En pidä jälkijäähdytystä ratkaisevan tärkeänä, mutta hakkuun aikana ei kannattaisi saa sammuttaa pienen sahaukseen syntyvän tauon ajaksi, koska silloin nimenomaa lämpö tasaantuu moottorissa ja nimenomaa pakoaukon kohdalla.
Jos kuuman koneen sammuttaa ja siinä mäntä laajenee liikaa, niin ei siinä tapahdu mitään vauriota. Vaikka yrittäisi käynnistää, eikä kone pyöri, niin ei paniikkia, kyllä se pyörii, kun lämpö tasaantuu.
