Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Manuaalinen hankintahakkuu ei ole suoraan vertailukelpoista koneellisen ensiharvennuksen kanssa.
Jos lähdetään ensin siitä, että konehakkuupalstalla pitää tehdä ennakkoraivaus, joka on kuitenkin XXX hintainen. Manuhakkuun ennakkoraivausta ei mielestäni kannata missään tapauksessa tehdä, vaan risut kaadetaan M-sahalla hakkuun yhteydessä. Sekin kannattaisi laskea tuloksi.
Väite, että metsä, jossa päivätuotos jää alle 18,5 kiintoa, kannattaa tehdä motolla, koska se tekisi sen halvemmaksi, on peräaukosta. Mitä pienempi järeys on, sitä hirveämpi hakkuutaksa Motolle kertyy.
Jos vähänkään osataan laskea, niin lähdetäänpä siitä, että esim 60-litraisesta puustosta iso – kallis hakkuukone ammattikuskin puikottamana harventaa kahdeksassa tunnissa ehkä kolmekymmentä kiintoa. Siitä pitäisi urakoitsijan saada 450 € päästäkseen nollatulokseen. Kun hankintahakkaaja lumettomaan aikaan hakkaa siitä 10 – 15 kiintoa ja hankintalisästä jää ajokustannuksen jälkeen 13 – 15 €/ kiinto, voi siitä laskea työnpalkkaa / päivä.
Tuntuu monelle olevan hepreaa sen, että pienikokoista runkoa hakkaa ukko kuin ukko paljon vähemmän / pv, kuin tuntuvasti järeämpää puustoa.
Jos taas puhutaan manuhakkuun laatuvaatimuksista, niin TES edellyttää sen, että puu hakataan minimiläpimittaan asti, ei jätetä kymmensenttistä latvusta hakkaamatta, jos minimiläpimitta on viisi senttiä.
Puunkorjuutekniikka vaikuttaa työn tuottavuuteen paljon. Esim rankahakkuu = puut katkotaan 2,7 – 5,5 metrisiksi pölleiksi, katkonta silmävarainen. Määräpituisen katkonnan ajanmenekki on keskim. 11 % isompi kuin silmävaraisen.
Kasaus ajouran varteen vie huomattavasti enemmän aikaa, kuin kasaus palstalle suorimalla. Kun urakkahakkuussa kasaustaksa, vajaakarsintataksa ja katkontataksa riippuvat hyvin paljon työvaiheiden vaatimuksista, pitäisi sen vaikutus työn tuottavuuteenkin käydä selväksi kovapäisimmillekin hankintamiehille.
Kun palstalla näyttää olevan oikein vimma sahata pitkillä terillä, niin siihen tietty liittyy myös tehokas saha. Jopa ylitehokas taitoihin nähden, kuin myös omaan kuntoon nähden – lisämausteen soppaan tuottaa tietenkin ketjunopeuden nostaminen mahdollisimman korkeaksi.
Silläkin uhalla, että ketjut ja laipat menevät nopeasti vaihtokuntoon.
Kun vielä pudotetaan purupiikkiä oikein roheesti, ollaankin jo ”harmaalla alueella”.
Toki isoissa erikoispuissa, esim pihapuissa, pääsee hieman varmemmin hyvään kaatosahaukseen ja sen myötä varmempaan tulokseen, jos terä on pidempi – jopa niin pitkä, että se yltää rungon läpi, mutta vain siinä tapauksessa, että sahaaja osaa hommansa.
Isoissa, karvaisissa kuusissa, esim 18 tuuman terästä on karsiessa huomattava apu, jos tarkoitus on karsia oksat kerta kävelyllä, koska sillä yltää ronkkimaan rungon takaa ja altakin oksat pois. Palstan keskustelijoiden kommenttien perusteella sitä ei juuri harrasteta, koska ”terä osuu kiviin ja maihin”!
Oman kokemukseni mukaan yhtä hammasta pienemmällä rissalla kiihtyvyys ja vääntövoima lisääntyy huomattavasti, niin paljon, että isojen puiden sahauksissa en missään tapauksessa käyttäisi isoa rissaa.
Husqvarnan omilla sivuilla kerrotaan, että vakiona 560-mallissa on 7 -hampainen rissa!
Aikanaan oli Partnerin (R16, R17, R18 ainakin) -Vauhtipyörässä siivilä, joka oli reikälevy tiheällä rei`ityksellä. Se pyörivä levy mätti myös roskat pois jäähdytysilmasta keskipakovoimalla. Moottori tosin otti imuilmansa muualta, kyllä oli ilmansuodatin äkkiä likainen ja jopa tukkeutunut.
Niissä Partnereissa oli jäähdytysrivat todella ahtailla raoilla tehty, ehkä tuo roskaseparattori oli juuri en takia keksitty.
Kiva yksityiskohta oli, että kovalla pakkasella tuo siivilä huurtui selvästi niin, että reiät supistuivat ja toimivat ikäänkuin termostaattina.
Meillä on lämpöosuuskunta, joka rakensi lämpökskuksen itselleen ja myös lämpökanaalin entiseen pannuhuoneeseen. Siellä on öljykattilat (2kpl) mukana kierrossa, joten ne saadaan huippupakkasella antamaan lisälämpöä verkkoon.
Osuuskunta hankkii omatoimisesti hakkeet, lähinnä osakkaittensa metsästä. On myös ostettu EI-osakkailta, mutta vain tarpeeseen. Haketus lähinnä urakoitsijan autohakkurilla ja kaappikuorma-autolla kuljetus. Mittaus hakekuutioina. Jokainen erä mitataan ja siitä otetaan näyte, josta otetaan tarkasti kosteus.
Laskutus asiakkaalta kilowattien mukaan, yksikköhinta sopimuksen mukaan.
Nyt kun öljyn – ja sähkön hinta on noussut voimakkaasti, tekevät aktiivisimmat osakkaat jo suorastaan tiliä omassa metsässään. Klapikaupan on jo innokkaimmat lopettaneet kannattamattomana. Omia hakkuukoneita käyttävät muutamat ”isännät”. Aika monella on hakkurikin hankittuna, mutta etupäässä se yksi osakas on urakoinut haketuksen ja kuljetuksen.
arto: ”Kysymyksessä ei ole ahdin, turbo eikä separaattori . Eikä lisää tehoja ollenkaan putsaa vaan ilmaa.”
Separaattori toimii aivan samalla periaatteella, eli on keskipakovoimaan perustuva erottelija. Vauhtipyörän välittömässä läheisyydessä ilma oli jo puhtaampaa ja keskipakovoima heitti ilmaa ja roskia kotelon ulkolaitaa vasten.
Epäilemättä sylinterille meni himpun verran vähemmän jäähdytysilmaa – sen verran vähemmän minkä kaasuttimeen ilmanputsarin kautta meni.
Eikös siinä ole seitsemänhampainen vetorissa. Otaksun, että siihen ei löydy kuusihampaista rissaa, koska siinä on aika paksu akseli.
Minä olen kokeillut niitä rissoja, joita on saatavana ammattisahoihin. Pidän pientä ratasta kaikkein imrlimpänä, kun puut ovat isoja ja paksuoksaisia.
Jos joutuu enskaa hakkaamaan tehokkaalla sahalla, on silloin hieman mukavampaa sahata isommalla rattaalla, mutta jos saha ottaa oikein korkeat kierrokset, käy suurempi ketjunopeus teräketjun ja tarälevyn kestävyyden päälle.
Auton liikennekäytöstä poisto ei tuota senttiäkään. normaalisti poisto on lyhytaikainen (tilapäinen), jolta ajalta ei peritä muuta kuin ”seisokin aloituksen avausmaksu”. Vastineeksi saa sen, että vakuutusmaksut, verot ym eivät kerry sinä aikana. Jos poisto on pidempi ja maksua on sisässä, se palautetaan ja vakuutusmaksu hyvitetään, jos samassa yhtiössä on muitakin vakuutuksia.
Tietenkään diesel-autonkaan liikennekäytöstäpoisto ei tuota omistajalle mitään muuta kuin säästöä, joka ei ole tuottoa. Mutta eihän Tollo sitä-kään tajua!
”Montako S-bonusta Tolopainen tienaa yhden päivän diesel-verolla?”
Olen kuitenkin niin hölmö, että olen kuvitellut käyttövoimaveron, kuten muutkin verot, jotka maksan ihan ite, menevän yhteiskunnan kulujen kattamiseen. Ei niitä ole ainakaan minulle maksettu, vaan aina ole maksajan paikalla. Ruokakaupassakin ALV menee sen siliän tien, kun vain VISA vinkaisee.
Koko perusajatus on pielessä, kun Suomesta laitetaan edustaja ympäristökysymyksitä päättäviin kokouksiin VIHREÄ neropatti.
Samoin kotimaan hallitukseen kun valitaan esim maatalousministeriksi joku KEPU:lainen, tai puolustusministeriksi vaikkapa entinen kantapeikko.
Näillä kaikilla on putkinäkö ja putkiaivot, joilla ei näe eikä tajua kokonaisuutta.
