Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Magnesiumrunko palaa hyvin kirkkaasti. Sehän on ainetta, jota käytettiin ennen salamavalona valokuvaushommissa. Järvis-Matti vainaa piti metsässä nuotiota maakelon tyvessä, kannosta aloitti. Jätti illalla Homelite XL 12:n kelon päälle. Meni viikonloppu ja Matti paineli palstalle. Kelo oli palanut ja ainoastaan teräsosat olivat tuhkan joukossa.
024 oli saha, jota en olisi ottanut ilmaiseksikaan, jos sillä olisi pitänyt sahata urakkahakkuussa.
Ei kai kukaan palstalainen hanki Huskun uutuutta heti sen tultua markkinoille – artoa lukuunottamatta, mutta hänhän saa sellaisen jo ennenkuin se tulee myyntiinkään, eikä omistaja-sahurin sahauksia lasketa.
Malli on kuitenkin ollut jo markkinoilla vuosia, eikä se, että palstalle on ilmaantunut kolme sahailijaa, joilla on ongelmia, merkitse maailmanloppua. – Onko ne ongelmat sahassa vai sahaajassa, emme tiedä, mutta jos siinä on Suomen ongelma-Huskut, niin aika vähällä on sukupolvi vaihtunut.
Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten…
Planter. Tuo rautatie-homma on kai hieman erilainen kuitenkin. Meilläkin on kahdenkymmenen kilometrin matkalla pohjanmaan radalla kolme ratapihaa, jolla on sivuraiteet ja yhdessä jopa turveterminaali lastauspenkereen kera.
Näistä nimenomaa kaksi toimii miehekkäästi puutavaran lastauspaikkoina, joilla vaunut voivat olla jopa monta päivää lastattavana, ja järjestelyveturi vie ne isommalle järjestelypihalle, jossa ne kootaan junaksi.
Samanlaisia suljettujen asemien ratapihoja on varmasti satoja – ellei tuhansia.
Ei missään lämpölaitoksessa ole vähintään 1,5 vuoden hakavarastoa omalla tontillaan. Sehän palaisi ilman liekkiä siellä aikansa ja kohta liekillä, kuten turveaumatkin usein syttyvät.
Kyllä 40 € / hakekuutio rautatieterminaalissa on niin hyvä hinta, että saa alkaa selluteollisuus nostamaan kuitupuun hintaa, jos aikoo sellua tuottaa kotimaisesta puusta.
Jos ihan vakavissaan ajattelee tuulikaadoilla leipänsä hankkivan, niin ainoa oikea ajopeli siihen työhön on traktori ja sen perään voimakas vinssi ja edes lovipankko.
Eli kuvio kulkeutuu niin, että puut karsitaan, latva katkaistaan ja runko irroitetaan kannosta. epävarmoissa tapauksissa tyvitukin mittaiseen kantoon. Juontovaijeri kiinni latvaan tai tyveen ja vedetään runko lovipankkoon kiinni.
Jos tyvitukki ei nouse itsekseen pystyyn, se pusketaan tai vedetään pystyyn, josta se kaadetaan M-sahalla. Näin purkamalla pahimmatkin rydöt hoituvat. olen ollut täydellisessä ryteikössä, jossa kolmenkymmenen metrin pituiset , kolmen kuution kuuset ovat ristironkkelissa ja pahimmillaan kymmenen metrin korkeudessa vaakasuorassa.
Myös siellä juontotraktorilla kiskottiin runko – pari kerrallaan sumasta puita aukolle, jossa ne karsittiin ja pätkittiin, kuormatraktori ajoi ne siitä lanssiin.
Silloin, kun tein Metsähallitukselle ISMON kanssa tuulikaatoja koko talven, saimme 20 %:lla korotettua taksaa. Tienattiin hyvin, koska työ oli nopeaa. Rungot olivat valmiiksi maassa, ne jäätyvät maahan kiinni, ei tarvinnut karsia kuin vähän päältä, kasata ei lainkaan. Nopeaa työtä. Meillä ei jäänyt sahat nalkkiin kuin ensimmäisenä päivänä pari kertaa. Tuevavälistä ei tarvinnut huolehtia – Ismokin teki todella ahkerasti töitä ja myös hänellä oli kivikova kunto ( Ja Husqvarna 280 molemmilla + 1 varasahana)
Pavekka. Kerron sinulle salaisuuden: Kampiakselilla on urakuulalaakerit, paino sanalla URA. Ulosvetäjän sitä varten voi tehdä kätevä itsekin, jos oivaltaa kupletin juonen. Otetaan kaksi kpl teräspulttia, joiden paksuus on sama kuin petilaakerin kuulien läpimitta. Hiotaan pultin kärjet pallonmuotoisiksi, mutta poskista litteäksi. Kaula niin ohueksi, että se on hieman ohuempi kuin sisä- ja ulkokoolin väli.
Lyödään pultit stefan läpi niin, että ne pallukat menevät kuulahäkin sisälle. Käännetään pultteja 90 astetta. Hiotaan ja porataan yhdyskappale, jossa on keskellä ulosvetäjän karaa varten kierteet. Rälläköidään yhdyskappaleen päihin tilat teräspulttien kantojen alle, huomioidaan karan pyörimissuunta. Karan kärki tulee olla teroitettu niin, että se pysyy akselin päässä olevassa kytkimenlaakerin rasvausreiässä. pyöritetään karaa myötäpäivää, kunnes laakeri ja stefa nousevat akselia pitkin ulos.
Minulta voit aina kysyä, jos tulee jotain epäselvää vastaan – näissä asioissa.
Eppäillä aina sopii. Se, että et ole nähnyt, etkä kokeillut, ei todista muuta kuin, että sinulla on aukko ammattitaidossasi, eikä se aina ole ainoa.
Meillä myös opetuslapset tekivät korjaamoharjoituksissa noita ulosvetoja, simppeli homma kun sen osaa.
Husqvarnan korjaamopäällikkönä oli silloin muistaakseni Sarkola, etunimeä en muista, mutta se ei ollut Pekka.
Toki Kainuussa on pätevimmät asentajat noihin pienkoneisiin, mutta heidänkin olisi hyvä paneutua eri konevalmistajien kehittelemiin erikoistyökaluihin. Sakemannit ovat niissä aivan ylivoimaisia keksijöitä.
Esim Raket / Jonseredin korjaamon erikoistyökaluarsenaali on mahtava: Niistä löytyi vastaavan tempun tekokone, jossa tosin kiskaistiin lohko kylmiltään irti kampiakselista, lähti laakeri mukaan taikka ei. Toivomus oli, että lähtee, jolloin sen sai erikoistuurnalla koputeltua pois poterostaan.
Jalmari Kolu. Kuinka se pohjaan jäätyminen tapahtuu? En oikein ymmärrä, miten se sinne jäätyy, kun sehän painetaan pohjaan – käynnistetään saha, mutta siinä välissä se jäätyy kiinni? Uskomatonta!
En ole kokenut vastaavaa, mutta en ole puolipuristinta käyttänytkään, vaikka sellainen sahassa onkin.
Isotee. Et ole tainnut ymmärtää, että 550-mallia on myyty paljon ja monenlaisille käyttäjille. Foorumeilla itkevät ne, jotka ovat joko saaneet maanantaikappaleen, taikka itkisivät joka tapauksessa olisi saha minkä merkkinen tai mallinen tahansa. Heitä lienee ostajista 0,5 %!
Sehän on jo nähty, että muutamilla ei toimi mikään vehje koskaan, ainakaan sen jälkeen, kun on sahattu muutama tankillinen, mutta ei ole edes opeteltu teroittamaan terää, puhdistamaan ilmansuodatinta, taikka tekemään oikeanlaista bensiinisekoitusta. Heillä ei saha ikinä toimi valmisbensalla, mutta eivät he myöskään tajua sitä, että pienkonebensa on eri aine kuin valmisbensa.
Kaiken lisäksi he lisäävät kaksitahtiöljyä valmisbensaankin, ihmettelevät, minkä takia terä alkoi äkkiä puoltamaan, vaikka se otti kiveen vain ihan kärkiosalla. JNE!
