Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
A.Jalkanen. Minulla ei ole tieteellistä tutkimusta aiheesta, mutta olen nähnyt tuulen kaatamia mäntyjäkin paljon. Huomattava osa niistä on ollut ilman paalujuurta, vaikka eivät ole kiven / kallion päällä kasvaneetkaan.
Joskus olen epäillyt, että ne ovat juuri siksi kaatuneetkin!
Suosittelen tutustumaan internetin avulla aiheeseen.
Guukkeliin voisitte näppäillä hakusanoiksi vaikkapa nelivetoisen auton tasauspyorästöt – taikka jotain sinnepäin.
Jos osaatte lukea – ja ymmärrätte lukemanne, niin asia voi valjeta ihan pikkuisen.
Kaikki, joille ei asia selviä, voivat kysyä Annelilta, hän tuntuu pääsevän paremmin tekniikkaan sisälle kuin monet teistä.
Jos autossa on napalukot, niin niistä vapautetaan NAPA – taikka sitten se kytketään. Sellaisessa autossakin on etuperä, jossa on tasauspyörästö ja se edellyttää lukkoa taikka sittenj ei.
Oikeassa nelivedossa on kolme tasauspyörästöä ja niissä kaikissa pitäisi olla lukko, jos haluaa kaikkien pyörien olevan aina vetohommissa.
Volkkareissa on käytetty kitkalukkoja, jotka ainakin uudenkarheina piti työautoissa ihan mukavasti. (Synkro)
Audissa on ollut Torsen – tasauspyörästö, joka on todella hyvä.
Vanhaan aikaan Taisi vanhan emakon kinkku olla suunnilleen koko takaneljännes. Nyky-siat menee lahtiin 80 kiloisina ja kinkustakin on lähes koko luu poistettu, samoin on paksu pää siistitty pyöreämmäksi.
Eipä nuo nykykinkut tahdo kestää kunnolla joulun yli, pitää jo Tapaninpäivänä sulattaa seuraavaa kinkkua paistokuntoon.
Pakoputki on se pyöreä putki, joka pilkistää äänenvaimentajasta ulos.
Vasenkätisen raivurin laittaminen ei ole temppu, eikä mikään. Kaasukahva vain on asennettava vasempaan sakaraan ja pitkä kahva oikealle puolelle runkoputkea. Vanhoista ruotsalaisista sellaiset löytyy valmiina.
Pyörimissuunnan voi kääntää vaihtamalla kulmavaihteen 245:sta, taikka moottorin samasta vehkeestä. (vain jompi-kumpi)
Valjaatkin pitää kattella vanhoista, kääntämällä ne nurinperin, saa riiputuskoukun vasemmalle lonkalle.
