Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä seosöljy koneessa, vaikka kävisi viikon pelkkää tyhjäkäyntiä – on kone puhdas sen jälkeen, jos ei öljykalvoa lasketa epäpuhtaudeksi. Perinteinen 2-T moottori ei tosin ole kovin halukas naputtelemaan tyhjäkäyntiä tuntitolkulla, mutta nykykoneet oikeilla seos-suhteilla varmaan käy melko pitkään. Mitähän se tummanharmaa liemi on, jota pakoputkesta tulee pitkän tyhjäkäynnin aikana ja jälkeen? Ei se oikein bensiiniltä vaikuta.
Tilhien helmasynti OLI, että tyhjäkäynnillä bensiini tiivistyi kumikurkun poimuihin ja kun siitä alettiin kaasuttamaan, niin tukehtui. Sitäkin tautia yritettiin korjata vuosia.
metsänkasvattaja:”tehokkaimpia ovat traktorin nostolaitteisiin kiinnitetyt pumput joka on itselläkin . avannon koko on noin 20 cm. terä on kairamainen joka nostaa putkea pitkin veden pumpaten sen takapuolelle”
Noita pumppuja on uittoyhdistyksillä / -yhtiöillä.Meidän käyttämä pumppu oli samanlainen, paitsi omalla moottorilla. Se ei kauvaa sataa kuutiota vettä nosta.
Lämpöleikkaantumisia on tapahtunyt myös ilmavuodon takia. Imukaula tai sylinterin tiiviste, kampikammio tai vastaava on päästänyt imuun pelkkää ilmaa – seos on laihtunut ja voiteluöljykalvo on loppunut metallien välistä. Oikeasti se ei ole lämpöleikkautuminen, mutta ”piruako niitä eerottelemaan.”
Jos sylinteri on erityisen likainen pakoputken puolelta, on kyse käyttövirheestä, sieltä ne hankaumat yleensä löytyy, kytkimen puolelta pakoaukon vierestä.
Palstan neropattien mielestä kyse on tietenkin liian huonosta voitelusta ja varmemmin vielä pienkonebensasta, mutta molemmat mielipiteet ovat vääriä.
Huimassa nuoruudessani pääsin (jouduin) jäävarastointialuetta jäädyttämään. Oli toki kunnon pakkasetkin, mutta alue oli aika suuri. Me Veksin (Veikko) – kanssa olimme työpäivän päätteksi iltayöllä nostamassa vettä jäälle. Alueen ympärillä oli kovettuneet lumivallit.
Meillä oli käytössä ns ”vesityspumppu, jossa mahakelkan tyyppiselle alustalle oli rakennettu pystyakselimoottorilla varustettu sporaalipumppu kuuden tuuman putkeen. Se imupää solautettiin avantoon, mutta kun meillä ei ollut riittävän isoa jääkairaa, jouduttiin isontamaan avantoa tuurnalla. Yhteensä ulostulon kanssa putkea oli noin metri. Ja kun moottori selkeästi otti kuormaa vedestä, niin sitähän tuli – kuuden tuuman putkesta vesi syöksyi jopa kahdeksan metrin päähän ilmassa.
Lapiollistakaan lunta ei poistettu alueelta, vaan joka ilta – jos oli satanut, piti saada lumi läpimäräksi, eli vettä päälle ainakin viisi senttiä – mieluusti enemmän.
Pahimmillaan pumpattiin hehtaarin alalle lähes kolmekymmentä senttiä vettä yhdessä yössä – ja aamulla normaaleihin työhommiin.
Neljä – viisi reikää alueelle ja aina kun lopetettiin reiästä pumppaaminen, pantiin kovalevy reiän päälle ja märkää lunta painoksi, ettei vesi palaa sinne, mistä on tullutkin.
Kun pakkasta oli yöllä jopa kolmekymmentä astetta, olo pumpatun veden päällä aamulla jo miehenkestävä kansi. Päästiin varmaan n, 120 senttiin paraimmillaan. Samalla jäädytettiin myös tie unnakkorannalle asti.
Täydet tukkikuormat kulkivat jään päällä ilman pelkoa, siis täysperävaunulliset puuravara-autot.
Puhtaan jään vahvistumisvauhti on: 2 mm vrk / 1 aste. Eli 20 astetta pakkasta, niin jää vahvistuu vuorokaudessa 40 mm.
Jos tästä asiasta tulee jotain kysyttävää, minulle voi aina soittaa.
300 kg:n pölkkyjä tuo aikuinen mies kainaloissaan kahta kpl. kahden kuution kokorunko laahusjuontona painaa hieman enemmän. Jos rungon vetopää sukeltelee liikaa maihin, niin kipin kapin IKH:lle ja sieltä taittopyiä pari kpl ja kiinnitysliinat / ketjut. Sellainen taittopyörä, jossa toinen poski on aukeavaa mallia – vaijeri on helposti rullan päällä. Pannaan taittopyörä korkealle jämäkkään puuhun – ja toinen vaikka saman puun tyveen, jolloin vetovoima vatää vinssiä jopa alaspäin.
Jos ylhäällä on laukeava pyörä, putoaa vaijeri alas ja siitä ploki avataan ja jatketaan vinssaajalla tai hinurilla.
Olen melko varma, että 8:n mm:n vaijeri ei kestä kahden kiinnon vetämistä kannokossa / kivikossa.
