Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Paikalliseen K-rautaan oli tullut vaihdokkina Husku 254 :nen. Oli tosi siisti ja ketju ja laippa vaikuttivat alkuperäisiltä. Kokeilin narusta – puristukset kunnossa.
Myyjäpoika oli ottanut sahan varmasti todella pienellä hinnalla, koska möi sen minulle, kun” Se ei ota kierroksia, vaikka on oikeissa säädöissä”- todella halvalla. Maksoin siitä silloin kolmenkympin luokkaa hinnan.
Kotona tutkin ja totesin, että kytkin oli luistatettu ihan loppuun. Minulla oli varaosasahassa just sopivat osat, tukin kierrosluvun rajoittimen ja sahasta tuli aivan mahtava peli. Sillä sahattiin paljon.
Rane. Olen ihmetellyt, enkä oikein lakkaa ihmettelemästä näitä joitakin työn sankareita, jotka metsätöissä – esim raivauksilla, kantavat mehukanisteria ja bensagallonaa sahatessaan että jouduttaa työskentelyä, kun voi tankata heti siinä missä on.
Nyt akkuvehkeiden kanssa on lisäakkuja ripusteltu rinkkaan, että voi jatkaa keskeytynyttä työtä niiltä jalansijoilta.
Punnitsin akun painon: 36 Voltin akku – 216 wh ( 6 Ah) = 2 kg.
Kuvittelen mielessäni raivaajaaq, joka laahustaa metsässä akkuvehkeen kanssa ja kaksi kahden , jopa kolmen kilon tyhjää akkua selkärepussaan,
Neuvostoliiton aikoina Kommunistisen puolueen uskollinen jäsen pääsi kuin pääsikin opintomatkalle Amerikkaan. Palasi aikataulun mukaan – ja toverit tiedustelemaan uteliaina, millaine maa se oikein on – onko paljonkin eroa omaan systeemiin.
Matkailija vastasi: Hö! ihan samaa se siellä on kuin meillä täällä. Dollari on kovaa valuuttaa, eikä ruplilla saa yhtään mitään.
Moottori ei juurikaan suojaa, ei ole kaksinen tilanne, kun moottori tulee ohjaamoon ja murskaa jalat. Volvossakin on jo iät ja ajat moottori suunnilleen kiskoilla, joita pitkin se luistaa lattian alle.
Volvoissa on mahdollista, että taka-akseli vetää pelkällä sähkömoottorilla ja etuveto on polttiksella, minusta se on hyvä ratkaisu.
Minkä takia terän pitäisi pyöriä väärinpäin – ja miksi pakoputki pitäisi olla eri suunnassa mahaan nähden?
On minullakin ollut käytössä (ei oma) -sellainen saha, joka täydellä tankilla aloittaen hyvinkin toimi kuusen kaadon ajan ja karsintaa pari metriä, kunnes sammui. Ihmettelin hyvän tovin, että mikä tuli, kunnes hoksasin katsoa tankkiin, joka oli tyhjä. Olihan siinä pieni tankki, mutta se oli myös todella raskasruokainen peli.
Lohko hajoaa, kun saha ei ota täysiä kierroksia!
Älkää nyt sotkeutuko tuohon kylmän sahan buuaamiseen. Jos saha ei kylmänä buuaa, sillä ei lämpöisenä sahaa isä-tappajakaan. Vai mitä mieltä olette, kun sahan ryntäyskierrokset suositellaan säädettäväksi vaikka 14 000 r/min. jakylmänä hyvin kiihtyvän sahan ryntäyskierrokset nousevat kymppitonniin?
Se neulaventtiilin kovakumikärki hakkautuu paljossa käytössä, siihen syntyy olkapää, se alkaa hieman vuotamaan, jolloin ”himosammuttelijat” joutuvat kuseen lämpöisen sahan kanssa, kun neula kusee ja seos menee niin rikkaaksi, ettei moottori lähde käyntiin. Kulunut neula ei koskaa pihistele bensansaantia, vaan antaa säätökammioon liikaa. Painemittarikaasuttimen pistukkaan ja mitataan neulan pito. Sen tulisi olle n. 0,8 baria, ellei ole hiljan muutettu.
Pavekka kysyi Faktojen perään. Tässä yksi pikakoe – ja on faktaa.
Kokeilin akkusahaa. Jäinen koivu, tyvileikko n. 20 cm. Akku 4 Ah. – 16 leikkoa, kun klapin mittaisia paloja, oli viimeinen leikko n. 15 cm.
Aikaa vajaa 10 min.
Jos aletaan urakkatahtia vähänkään työstämään, pitäisi ainakin 6:n Ah:n akkuja olla kymmenen kpl a` n. 200 €. Jokaiselle akulle vakiolaturi, taikka useampaa akkua kerrallaan lataava pikalaturi, muuten suttaantuisi yö lataillessa akkuja.
pihkatappi:” Kerran tuota neulaventtiilin nousua hiukan muokkasin, kun vanha 254 m-saha ei nostanut bensaa ollenkaan.”
Kaks-viis-nelosen kaasuttimen kalibrointi oli niin perinteistä hommaa, että sen osasin tehdä minäkin. Sen aikakauden Huskuissa oli tyrkyllä kaasutinta, joissa oli kierrosluvun rajoittamiseksi ylimääräinen suutin, joka antoi niin paljon bensaa, että vaikka H-suutin oli täysin kiinni, saha vain turisi.
Sahakauppiaat vaihtoivat niihin takuuseen uusia kaasuttimia, mutta sen suuttimen sai tukittua ihan omin keinoin ja saha tuli heti kuntoon.
Neulaventtiilit eivät ole olleet ongelma, kuin tiiviyden takia. Kun neulan kärki kuluu, se alkaa vuotamaan ja kaasutin tulvii. Neula kannattaa silloin vaihtaa ja säätää keinuvivun asento, joka voi olla kahdella eri tavalla: Jos keinuvipu on upotettu säätökammion pohjaan, vivun kärki kammion pohjan tasolle. Taikka jos kärki on pohjan yläpuolella, sen tulee olla kammion laitojen kanssa samalla tasolla.