Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Välihuuhtelu ei suinkaan vähennä päästöjä, eikä myöskään tietikoneohjaus. Katalysaattorilla osa pakokaasupäästöistä voidaan poistaa, mutta eipä ne ole yleistyneet – olisikohan syynä hinta?
Jakeluasemille on ollut kovakin hinku värkätä tankkauspistooleihin imuria, joka poistaisi bensiinin höyryt, eli ei ne mitään lisähappeen verrattavia kaasuja ole nekään.
En kylläkään varsinaisesti suosittele noita halpahalleissa myytäviä outoja tuotemerkkejä, mutta Nesteen, Aspenin, Stihlin ja Shellin tuotteet on varmaan tutkittu ja todettu laadukkaiksi.
Pieni, kapea ja kevyt hakkuukone pystyy tekemään tasaisen harvennusjäljen koko palstalle, kun se pystyy ajamaan mihin tahansa. Jos hakkuukone on 3,5 metriä leveä ja kymmenen pitkä, pitkät telat molemmissa päissä ja painoa 30 tonnia, sillä ei voi poiketa uralta, joka kyllä sen koneen kantaa, kun hyvin havuttaa.
Huonosti suunniteltu ajouraverkosto (suunnittelematon) – pakottaa ajokoneen ramppaamaan samoja ajouria toistuvasti tyhjänä ja täytenä.
Haamu-urien avulla ajouraväliä voisi pidentää, varsinkin jos hakkuukone toisi osan tekemistään puutavaroista ajokoneen ulottuville. Malliin Harveri, mutta ohjaamolla.
Jokainen järkevästi ajattemaan pystyvä varmasti myöntää, että pystypuu on helpompi ja nopeampi ottaa viiden metrin päästä kuin kymmenen metrin päästä aiheuttamatta jäävälle puustolle vaurioita.
Kun pikkumotoilla pystytään tekemään ajouraväliksi esim 60 metriä, voi niin harvan uraverkon vaikka sorastaa suodatinkankaan päälle, ellei halua siihen myös öljysorapinnoitetta.
Ei aukea. Vasta äsken avsimme kytkimen ”oikeasta moottorisahasta”, eikä se auennut mäntää Narulla lukitsemalla, eikä taltalla ja vasaralla, normaalisti kytkin aukeaa kolauttamalla taltalla puristusta vastaan.
Avasimme kuitenkin kylmätulpalla, hyvällä taltalla ja vasaralla. Joskus on jouduttu männän suojelemiseksi käyttämään öljyä männän päällä. Ei ainakaan mäntä puhkea.
Kun kytkimessä on valmistajan toimesta lovet talttaa varten, on perusteltua syytä käyttää siinä työssä talttaa.
Esim Ruotsalais-sahojen käynnistimen kynnet yleen hairaavat kiinni, kun moottori edes liikahtaa takaperin. Kovapuristeinen saha katkaisee käynnistimen narun – saattaapa heikko kohta käynnistimessä muualtakin pettää.
Kun kytkimessä on ollut tulppa-avaimelle sopiva kuusiokanta, niin vain ääliö alkaa pelleilemään muuta. Ei minun sahan käyntiinlähtemisessä ollut muuta poikkeavaa kuin se, että virta oli päällä, jolloin kipinä syttyi. Toki Pavekalle ei ole koskaan tapahtunut sellaista, että kireässäkin pakkasessa kone lähtee ensimmäisen puristuksen avulla käyntiin.
Visakallo:”Tänään alkoi raivaussahan käynnistin jäätyä, mutta huikkasin ritilöistä sisään -36 astetta kestävää tuulilasinpesunestettä ja taas mentiin!”
Vanha kikka on puhdistaa käynnistimen palautusjousi ja vaseliinin asemasta laittaa sinne tippa raakaa pakkasnestettä.
Myös kynnet voivat jäätyä, jos niissä on kosteutta, joten sinnekin aavistus vaikka voitelevaa lukkosulaa.
Jos joskun naru on jäätynyt kankeaksi, ja kone lähtee käyntiin, ei kannata ”lykätä” narua koteloon. Nimimerkki ”Olen joskus lykännyt. En lykkää enää.”
– Juo sinä ruskean reiän ritari edelleenkin Ryssän bensaa, se on sopiva juoma sinulle.
– Toinen tollo, eli Tollo, puhuu kuinka Alkylaatista on pois keveimmät höyryt. Siinäpä Tollo on täysin väärässä. Alkylaattti on valmistettu juuri niistä keveimmistä yhdistelmistä ja siitä puuttuu terveydelle vaaralliset:-Olefiinit, Etanoli, Bentseeni ja PAH-yhdisteet.
– Bensiiniä käsiteltäessä esim tankatessa, hengityksen vaikutuksesta elimistöön kerääntyy noita vaarallisia aromaattisia höyryjä.
– Kaksitahtimoottorit päästävät läpi palamatonta polttoainetta.
– Lisäksi säilyvyys on paljon parempi, eikä polttoainejärjestelmässä tapahdu lainkaan Hartsiintumista, sakkautumista eikä hapettumista.
Pienkonebensiinin käytössä se varsinainen hyöty koituu käyttäjälle, kun pakokaasuissa ei ole terveydelle haitallisia kaasuja oikeastaan lainkaan. Toinen varsinainen hyöty koituu satunnaisille käyttäjille, kun bensiini ei vanhene tankissa käyntikelvottomaksi. Sen ehkä parhaiten huomaa, kun kone on ollut käyttämättä esim puoli vuotta. Moottori lähtee yleensä nikottelematta toimimaan, eikä kaasuttimeen ole kuivunut jäämiä bensiinin haihduttua.
Ei oikein meinaa uskoa, kuinka pöljää porukkaa edelleenkin täällä on!
Meilläkin uusissa Tilhin raivureissa oli pahat käyntihäiriöt ja jonkun syyttävä sormi näytti Aspenin suuntaan. No seuraavaksi vaihdettiin takuuseen kaasuttimet. Sama tauti iski myös uusiin moottorisahoihin – muutamaan. Käyntihäiriö loppui. Kiinassa ei oikein aina onnistu hienomekaniikka.
Ilmansuodatin pitää puhaltaa sisältä ulospäin puhtaaksi tulee, eikä sisäverkkoon synny reikiä. Tilhissä on ehdottomasti suodatin puhdistettava puhtaaksi joka päivä. Kannattaisi käyttää kahta suodatinta, eli metsässä aina aamulla ensin vaihtaa puhdas suodatin koneeseen, nykyään se jopa toimii koko päivän. Joskus 024;n aikoihin putsari piti puhdistaa vähintään joka toiselle tankille.
Suodatin, joka halkeaa, puhdistuu hyvin, kun sen sisäpinnoille tirauttaa hieman bensiiniä, sen verran, että se putu kastuu, sitten kopauttaa sitä aika napakasti vaikka kannon kulmaan ja se on kerralla puhdas. Sama toiselle puoliskolle – puolikkaat yhteen ja putsari paikoilleen.
Jos suodatin laskee hienointa pölyä läpi jonkin verran, ei tarvitse olla huolissaan. Kaikki metalliverkkosuodattimet päästivät paljon enemmän pölyä, eikä sekään ilmeisesti kuluttanut liikuvien osien pintoja.
