Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kuitupuuna mäntykuidun hinta, jos erä on riittävän suuri. Rakennustarkoituksessa oikein hyvälaatuinen on hintavaa – ainakin sahatavarana ja terassilautana. Vääntelehtii paljon vähemmän kuin haapa….
Jätkä ei ole koskaan sekoittanut bensaan tenttua, eikä muutakaan jäänestoainetta. 2T-öljy muodostaa vedestä pisaroita, jotka eivät mene tiiviistä suodattimesta läpi, vaan jäävät siihen. Ilmiön voisi todentaa Diesel-moottorien suodattimien kanssa. monet autoilijat käyttävät edelleenkin kaksitahtiöljyä polttoaineen seassa. Voitelee pumpun ja suuttimet, mutta myös pysäyttää veden suodattimeen. kun alkaa käyttää samaan hommaan moottoriöljyä, niin se pilkkoo veden, joka menee suodattimista läpi ja niinkuin joku teistä takuulla tietääkin – pilaa ruiskutuspumpun.
Jeessi se vaan paahtaa 2,5 metriä leveällä Valtralla juontokouran kanssa niin, että ei jää ajouria. Kun kuitenkin pyörän reunasta pitäisi olla 70 cm puun tyveen, että juuristovauriot jäävät vähäisemmiksi. Lisäksi juontokourassa sinne/tänne sojottavat pölkyt / rangat – Jeessin mutkitellessa joko laappivat runkoja, tai raahautuvat sen verran maata pitkin, että juuret kuoriutuvat tehokkaasti.
Lisäksi koko systeemin paino on takarenkailla, joten pintapaine ylittää monen metsäkoneen synnyttämän paineen, puhumattakaan siitä, että pieninä nökkösinä kuskatun puumäärän kuljetus edellyttää ainakin kymmenkertaisia ajokertoja.
Tuntuu aivan siltä, että monellekaan täällä palstalla ei ole mennyt kaaliin, että ajourien suunnittelu ei ole käytännössä muuttunut miksikään siitä ajasta, kun kehiteltiin keruu-uriin perustuva ajouraverkosto, jossa suurin osa ajoista, jossa kuormataan, tehdään vain kerran – korkeintaan kaksi kertaa.
On selvää, että putkiedustajat ajavat Ranskiksilla, mutta itse olen yöpynyt satoja, jopa tuhansia kertoja hotelleissa, joissa myös kaupparatsut tapaavat kokoontua. Usein tapahtuu, että hotellissa on yksi päivä viikossa, joka on myyntimiesten päivä. Kyllä mekin niille päiville virkamatkamme ajoitimme. Ja seuraava yö sadan kilometrin päässä , jossa samat liikkeet.
Siellä helposti huomasi suosikkiautot ja kyllä ne olivat Avensiksia ja Passatteja – Dieseleitä poikkeuksetta. Eräs edustaja ajeli komealla BMW:llä ja kysyin, miksi hän ajaa bensa-autolla. Hän vastasi, että Diesel on kalliimpi…
Nuo hinauspalvelu / autoliiton palveluautot kuljettelevat lähinnä uudempia ja kalliimpia autoja, joissa esim kasko maksaa, ellei takuu korvaa hinausta. Luulisi putkimyyjänkin tajuavan, että vanha, halpa kottero ei ole sen väärti, että sen kuljettamiseen tilattaisiin hinausauto, jonka palvelu maksaa enemmän kuin auton arvo. Siihen apuun kutsutaan naapurin rane, joka pikkupöhnässä tulee ja ruuvaa akunkengän kunnolla kiinni, taikka vaihtaa pyörän. Sellainen palvelu ei maksa niin paljoa, että kaljan tarjoamalla se hoidetaan, eikä siitä tule tilastomerkintää.
Kun sahan imupää jäätyy talvella bensiinin seassa ollessaan, niin mikähän on mahtanut aiheuttaa jäätymisen? Kun käytetään seosbensaa, jossa kaksitahtiöljyä, niin vesi muodostaa pisaroita, jotka jäävät suodattimeen. Kaasuttimen metalliverkko on myös niin tiivis, että siihen nuo vesipisarat jäävät. Ylen harvoin on kaasuttimesta tavattu vesihelmiä, jos suodattimet on kunnossa. Idioottikin tajuaa, mitä talvella tekee kaasuttimessa oleva vesi, kun käytetään 98 oktaanista bensaa, jossa ei ole jäänestoa.
Jos joskus edes vilkaisee tankkiin, kun se on tyhjä, niin siellä alimmassa kolossa lilluva roskainen liemi on vettä – tiedoksi vaan. Aikoinaan Jonssin mukana tuli aina punainen, metalliverkolla varustettu suppilo, joka sopi Jonssin tankin täyttöaukkoon. Se oli niin tiivis, että kaksitahtibensan seasta vesihelmet jäivät verkon päälle.
”kasvatettavat tulevat tukkipuut” ovat hoidetussa enskametsässä niin lukuisasti esillä että käytännössä niitäkin on poistettava, että ne 1000 r/ ha mahtuvat kasvamaan tukkirungoiksi, joita ei kylläkään päätehakkuussa aikanaan ole jäljellä yli viittäsataa.
Missään tapauksessa ei pidä kuvitella, että esim Jeessin taimikon 4500 runkoa olisi hakattaessa edes kolmen tukin runkoja.
On se vaan joillekin mahdoton käsittää, että kun ajouraa tehdään nuoreen metsään, jossa lähtöpuusto on jopa kaksinkertainen jätettävään verrattuna, ei muka löydy ajouran reunoihin oikeille kohdilla valtapuita oikeaa määrää?
Kun tehdään mittausenskaan, ja otetaan huonoimpien laskupään omistajille aarin koealoja, niin sen säde on 5,64 m. Kun jätettävä runkolukutavoite on esim 1000 kpl/ha, on koealalle jätettävä runkoluku 10.
Siis tuolla 11 metrin matkalla uran kumpaankin reunaan pitää jäädä n. kolme runkoa. jos kelvollisia runkoja ei ole niin paljoa, niin MO:n olisi syytä katsella peiliin.
Reunapuuksi kelpaa lisävaltapuu aivan hyvin, , mutta moni Tollo kaataa sen ensin, jolloin uran takia joudutaan tekemään sille kohtaa seitsemän metriä leveä paana.
Pöljimmille hakkaajille usein annettu ohje, että poistetaan ensimmäiseksi ”selvät” tapaukset ja sitten mitataan / lasketaan runkoluku ja harvennetaan se kohdalleen. Metsässä on kuitenkin monenlaisia puita: On päävaltapuut, lisävaltapuut, välipuut ja aluspuut. Jäävä metsä pitäisi saada muodostettua valtapuista , varsinkin männiköissä. Pitäisi tajuta, että viljelymännikössä kaikki puut ovat samanikäisiä, eli matalammat puut on varustettu heikommilla kasvumahdollisuuksilla.
Reikään / aukkoon voidaan jättää myös huonompilaatuinen runko, jos siitä kehittyy edes kuitupuuta.
On toki totta, että jos hakkuukone on helvetin leveä, tulee ajorista kerralla vähintään tarpeeksi leveät. Jeessin tapauksessa konekuskin ammattitaidottomuus paljasti juuri sen, että liian kapea ajoura ensiharvennuksen jäljiltä levahtaa jopa jo ajokoneen leveyden takia jopa kolmisen metriä. Siksi ajouran tekijän pitää koko ajan ”nähdä” itsensä ajamassa oikealla kolme metriä leveällä ajokoneella, eli aina kaadetaan ensin uralla olevat puut, jolloin ajouran reunapuut voi jättää juuri oikeisiin paikkoihin.
Tuohon ”ensin ajouralla olevat puut” -Mopokuskit takertuvat raivokkaasti, mutta paljastavat vain sillä yhteisymmärtämättömyytensä, eli tyhmyytensä.
