Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Sahan polttoainesuodatin olisi syytä vaihtaa määräajoin, siihen kertyy epäpuhtauksia uskomattoman nopeasti, kun jokaisessa tankkauksessa menee helposti jotain sopimatonta tankkiin. Lisäksi bensiinissä on hiekan lisäksi myös vettä, joka jää suodattimeen.Ohje vaihtovälille on 100 bensiinilitraa ja suodatin. Suodatin on halpa, verrattuna siihen riesaan, joka aiheutuu käyntihäiriöstä, joka haittaa työtä. Aika usein huoltopisteessä suodatin vaihdetaan, kun asiakas kärrää sahansa kymmenien kilometrien takaa kesken pilalle menneen työpäivän.
Ammattimetsurille se on tuloksesta pois, mutta täällä palstalla on suurin osa lähes mitään aikaan saamattomia harrastelijoita, joiden kohdalla sen ei ole vähääkään väliä. Heille tärkeintä lienee se, että saha on päältä puhdas ja tarrat näkyvissä.
On Pikkukoneita ja on ”Pikkukoneita”. Kone, jonka tuotos jää jopa alle maataloustraktorin, kuuluu sarjaan, joiden kulut ovat suuremmat kuin tulovirta. Mallia voisi katsoa – jos sellainen vielä pörrää jossain Terri-telamaasturista, jossa kuormain kahden metrin puomilla. Sellaiseen kun asennetaan motopuomi ja sen päähän motokoura, niin jopa artokin tajuaa, että ei puhuta pienestä metsäkoneesta.
Puuki esitti vain totuuden, eli Typerimmistäkin typerin metsässäliikkuja takuulla tajuaa, että viiden metrin päähän näkee paljon paremmin kuin kymmenen metrin päähän, tilanne vielä korostuu peitteisessä viidakossa.
Ennakkoraivaus enkassa on tarpeetonta yleensä, jos taimikonhoito on tehty, kuten pitää tehdä. myös taimikonhoitotyö on voitu tehdä pienemmillä kustannuksilla, kun se on tehty oikeaan aikaan.
Jos Vimekillä on tehty sata runkoa tunnissa, niin Sampolla olisi tullut varmasti 150 runkoa. Jos kone mahtuu kolmimetrisestä välistä kulkemaan, niin se voi liikkua melko vapaasti harvennuksella, kunhan ei pyri tekemään kauhen mutkaista väylää.
Kun uraa avtaan, niin aina ei ole ehdotonta valita jääväksi puuksi parempaa runkoa, vaan toiseksi paras on lähes yhtä hyvä, jos valinta tuottaa paremman jäljen.
Kukaan – vanhempikaan Mopokuski ei pysty todistamaan, että kolhimattomia hakkuujälkiä 11:metrin päässä ei tee kukaan nopeammin kuin kuuden metrin päässä, jos ja kun kuormain on samaa käyttötasoa.
Iso kone hakkaa järeät puustot, pienempi kone harvennukset, joita löytyy enemmän valtakunnasta kuin avohakkuita. Myös hakkuutaksa on erilainen, joten sattaa olla, että pikkukoneella tehdään aina parempaa tiliä kuin isolla, vaikka kuutioita tuleekin järeässä puustossa enemmän samassa ajassa.
On hölmöä palvoa sokeasti suuria koneita. Me monetkin voitaisiin alkaa Messuamaan, että kolme vuotta vanhalla metsäkoneella on vain Museoarvo, jos on sitäkään.
Suoriutuva;”Eikös urien väli olekaan enskassa vähintään 20 metriä? Koukkiminen ,vekslailu ja pujotteleminen harvennuksella ei ole enää tätä päivää. Niistä ne vauriot syntyvät tai saavat alkunsa.
Ja edelleen muistutan ,että hehtaarin enskaa varten ei tilalle varmasti tuoda pienempää konetta. Sampojenkin tunnit alkavat olla jo täynnä eikä uusille ole tilausta.”
– Onhan se vaan niin, että kun on aivopesty tarpeeksi, niin ei käsitä yhtään mitään. ”Vain kolmenkymmenen tonnin painoinen ja kuusimetriä leveä konerometto on hyvä, siinä mahtuu olemaan nahkasohva ja baarikaappi jne!”
Kun ei erota haamu-uraa ajourasta, niin on kyllä väärällä alalla. Kahdenkymmenen metrin ajouraväli onnistuu haamu-urilla ja tiukan paikan tullen voidaan ajouraväliä kasvattaa vaikka kolmeenkymmeneen metriin (tai vaikka kuuteenkymmeneen metriin” Älykkäimmät ovat jo oivaltaneet, että enskan ajourien ollessa kapeahkot, voidaan toinen harvennus tehdä aivan uusilla urilla ja vaikkapa poikittain entisiin nähden.
Kyllä suolavettä ja vannepainoja voidaan käyttää myös vaikka Sampossa, ei niiden käyttö ole vain isojen koneiden oikeus.
Nosturiin saadaan aivan eri tunnelma, kun laitetaan niveliin pronssihelat, keskusvoitelu ja pumppuun tuotosta ja painetta. Riipukkeisiin jarrut ym, kuten on isoissakin rohmuissa.
Joku tolkku pitää olla myös pienten koneiden pienuudessa. Ainakin siinä ollaan menty harhateille, kun noihin minikoneisiin on annettu aivan onnettomat nosturit. Silakoita noilla punnitaan. Pienemmällä metsäkoneella tarkoita Sampo-luokkaa olevia siis nimenomaa leveydeltään sellaisia. Nelipyöräisyys tekee koneesta sellaisen, että kääntyminen ei murra maanpintaa. Olen kaipaillut sellaistakin vaihtoehtoa metsäkoneisiin, että siinä olisikin kääntyvät pyörät, eikä runko-ohjausta lainkaan. Taikka siinä voisi olla kääntyvät akselit alla!
Kun mäytetään suurlujuusterästä, voidaan koneen painoa vähentää aika paljon. Esim K-autojen rungot ovat joissakin tapauksissa tehty keveämmästä, mutta kestävämmästä teräksestä ja maansiirtokuorma-autoissa vaatimukset ovat aika kovat, kun niiden täytyisi pysytellä painorajojen sisällä myös kuorman kanssa maanteillä.
Joustamaton rakenne ei kestä, joustava kestää. Tosin insinöörioppiin ei kuulu lujuuslaskenta, vaan ainoastaan yhteenlasku = jos jokin paikka särkyy, niin terästä lisää. Tuloksena on oravanpyörä, jossa ei loppua näy. Kun kone alkaa kestämään, sen kuormatilaa isonnetaan ja pannaan siihen isompi moottori. Taas ollaan lähtötilanteessa = akselit eivät kestä, renkaat eivät kestä, voimansiirto ei kestä. Kun ne alkaa toimia, tarvitaan taas isompi moottori.
Oireet viittaa siihen, että kaasuttimessa olevat suuttimenreiät ovat osittain tukkeutuneet. Jos ei ole taitoa, mahdollisuutta – tai haluja alkaa rassailemaan, niin kannattai kuitenkin kokeilla säätöä. Ensin L – ja H suuttimet pohjaan ja sitten avataan kierros ja vartti – molempia. kone käyntiin, jos ei jaksa ollenkaan käydä tyhjäkäyntiä, niin siitä kolmannesta ruuvista vähän sisäänpäin, vaikka kierros.
Kone käyntiin ja annetaan kaasuttelemalla sen lämmitä käyntilämpöön. Sitten L- suutinta pienemmälle / isommalle, kunnes tyhjäkäynti on paras mahdollinen – ketju saa pyöriä. Sitten siitä kolmannesta ruuvista aukipäin ”se kierros”, jolloin tyhjäkäynti tasoittuu ja ketju lakkaa pyörimästä. Sitten talla pohjaan = ottaako kunnolla kierroksia? Jos ei ota, pienennetään H-suutinta, ei kuitenkaan liikaa. Jos suutin-neulaa kääntää kellotaulun mukaan kymmenen minuuttia, on muutos jo todella suuri.
L- suutin on vain tyhjäkäynnille ja H – suutin vain tehokäynnille.
Käyttämällä laadukasta valmisbensaa voi ruollaiselta bensiinin sakkautumiselta välttyä kokonaan.
