Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kun nyt olette oikein alkaneet vedättämään puuta metsästä, niin muistutanpahan vaan tosiasiasta, että ilmassa olevat etupyörät eivät paljoa paranna vetotehoa.
Jos traktorissa on häntäohjaus eikä etupyöriä, mutta peräkärryssä on veto, niin se pesee Kaikki kömpijät maastokelpoisuudessa ja vetotehossa. Häntäohjauksella esim ojan ylitys käy kuin leikki, ja lisäksi sillä voi nostaa / laskea keulaa tarpeen mukaan , eli ojaan ajettaessa voi estää keulan sukeltamisen vastapenkkaan ja ojasta pääsee ylös kiemurtelemalla pyörä kerrallaan.
”Isot pojat” ovat kertoneet, että esim A-sarjan Valtran ohjaamo on niin ahdas, että sinne ei kannata oikein hienoa ympäripyörähtävää istuinta hankkia, ellei ole irroitettavat puujalat, jotka voi ottaa pois kuormausasentoon kääntymise takia.
Muutenkin on harvat ja valitut ne maataloustraktorit, joiden ohjaamossa on tilaa täysikokoiselle miehelle ja edes 45-numeron saappaille.
Jos ihan oikeasta puunkorjuutyöstä puhutaan, niin ei missään tapauksessa tuollainen laite kannata. Niin kauvan kuin puhutaan vain kantohinnan ja hankintahinnan välisestä rahasta. Mutta kun savotoidaan leimikkoa, josta osto-firmat eivät maksaisi mitään, niin silloin vehje voisi tienata hintaansa, ellei sitten ajomatka ole niin pitkä, että koko hinta suttaantuu pitkiin ja hankaliin siirtokustannuksiin.
Tuollaisen pikkukoneen ajomatkaksi voisi ajatelle muutaman sata metriä ja pienet määrät puuta – esim tuulikaato tai muutama.
Jos videon traktori on maksanut toistakymppiä ja videon peräkärry saman tai enemmän, niin sanotaan 25 tuhatta euroa on kaluston hinta.
Sillä rahalla saa jopa vanhan – käytetyn metsäkoneen, esim Brunetin, vielä helpommin Valtterin, joilla puu kulkee paljon tehokkaammin ja on vaara, että kuljettajakin tienaa jo palkkaakin pikkuisen.
Tuon hintaisenkin kaluston pitäisi normisavotalla saada tien varteen 10 kiintoa tunnissa, eikä vielä kärsi tehdä siitä johtuvaa remonttia.
Kun Jeessi kuvailee järkevää yhdistelmää, niin : Jos pannaan vetävä kärry , jossa kuormain, niin kannattaisi laittaa häntäohjaus ja kopistella etuakseli pois. Se olisi jo ”metsätraktori”, joka menisi aika pahoistakin paikoista ja jos ei painuisi, aika isoillakin kuormilla.
Kuitenkin työn tuottavuus on se, millä kalusto maksetaan, – jos maksetaan. jos maksetaan.
Jos yksi pystyy, niin se ”ei kesää tee”. Malli vain näyttää olevan se, että paljon ja laadusta välittämättä.
Puuki:”Joskus ennen oli kaikilla sahoilla min. lpm 14 cm. Ei ne kaikki sahat ole palaneet.”
Tosi on, mutta tuo minimiläpimitta oli kuoren alta 16 jalkaisella tai pidemmällä tukilla. Tähän aikaa tuo pituus vastaa noin 49 dm:n pituutta. Siitä kun alettiin lyhentämään tukkia, niin sen piti läes joka jalan lyhennyksellä (ei kaikkien) – vahvistua niin, että se 10 jalkaisella oli oli jo reippaasti yli 20 cm.
Lyhyet tukkimitat saisivat aikaan oikein käytettynä huomattavan tukkipuumäärän lisääntymisen, kun mennään tukkimetsään, jossa on tapahtunut jossain kehityksen alkutaipaleella esim ranganvaihtoa, tai puu on horjahtanut alustallaan hieman kallelleen. Myös vanha nyrkkisääntö apteeraajalle: ”Laadusta poikki” – antaisi tulokseksi paljon parempia tukkeja ja laadukkaampaa sahatavaraa. Kunnollisessa kolmen tukin männikössä kun pitäisi A-laatu, C-laatu ja B-laatu saada aina eri tukkeihin eroteltua.
Vaan nykyään eivät konekuskit pysty laatuja erottelemaan.
Visakallo:”Näkyvät noissa tapauksissa myyvän aukoista kaikki myyntimitan täyttävät puut pois, ja kuitukokoiset metsät vedetään reilusti harventaen. Aukkoihin ei jää pystyyn kuin kuivaset ja notkopaikkojen tureikot. Kyllä ne lähes tyhjät maapohjat edelleen kaupaksi menevät.”
Käytännössä metsät ”teurastetaan niin pitkälle kuin voidaan”. Nykyään jopa kolmoskehitysluokan metsät aukoksi ja nuoremmat lakirajalle.
Jos joku maksaa aukoksi hakatusta metsänpohjasdta jotain, on se kaikki voittoa. Näin tekeevät vieläkin nuo metsäammattilaiset, jotka kyllä osaavat myös laskea.
Heillä ostotilalla alkaa moto hyrräämään oikeastaan heti kun on nimet paperissa.
<div class=”comment__content__footer”></div>
<div id=”mailtoikkunamodalPopupTo” style=”z-index: 1102;”>
<div id=”mailtoikkunapopupMailContentModal”>
<div id=”mailtoikkunamailModalToClose”></div>
<div id=”mailtoikkunapopupToQuestionModal”>What do you want to do ?</div>
New mail<button id=”mailtoikkunabuttonEmail”>Copy</button><textarea id=”mailtoikkunatextCopyClipboardSelect”></textarea></div>
</div>
<div></div>
Terän läpi ruiskutus onnistuu hyvin – olen sen nähnytSuutin asennetaan sektorisuojaan ja reiät porataan terään hyvin puoliväliin sädettä. Viilataan pyöreällä viilalla niin, että ne toimivat kuin puhaltimena nestesuihkulle, Säiliö kiinni valjaisiin selkäpuolelle ja sinne pumppu ja akku. Katkaisija vasempaan kahvaan ja suuttimelle venttiili, joka aukeaa paineen avulla.Terän työntävä puoli puhaltaa litkun kantoon, kun vasen käsi antaa käskyn.
Maksaahan sekin, jos on palkkatyönä teetettävä, mutta käytännössä se on pieni hinta metsän terveyden puolesta.
Yleensä kaupoissa on myös menetelmä, että hintoja rukataan tarpeen mukaan. Se on mielestäni hyvin tehokas toimintamalli myös erilaisia myyjiä kohtaan. tehdään hankalalle myyjälle sellainen tarjous, että häneltä loppuu mielenkiinto puidenmyyntiä kohtaan.
Silloin myös korostuisi hyvien leimikoiden arvo, jos puuta on hyvässä paikassa, kuljetus onnistuu hyvin sekä traktorilla, että rekalla ja varastopaikka on kohtalainen.
Jos hyvässäkään markkinatilanteessa ei puut lähde kohtuuajassa, voi alkaa syitä etsiä peilistä, ellei keksi leimikon huonoudesta perusteita. Kuitenkin – Jos on lukenut eräänkin putkipuksun vuodatuksia, niin puunkorjuu on aina ilmennyt menneen ihan poskelleen, on ajettu raiteille, on poljettu taimikkoa, on raiteeseen sotkettu karsittuja rankoja . Taitaa olla samat konehenkilöt jotka on TOLLON maisemilla piilotelleet tyvilumppeja risukasojen alle.
En ymmärrä, miten yhdellä Harjavallan varakkaimmista henkilöistä kaikki aina alkaa upeasti, on ”erinomainen ostohenkilö, edellinen oli täys` mulkku, nopeasti tuli uudet koneketjut ja nuoret/ sievätkin kuskit, homma hoituu – kun perävalot häipyy, on kaikessa menty pieleen.”
Jos koneyrittäjät sadan kilometrin säteellä kieltäytyvät hakkuun aloittemisesta, koska tuntevat jo myyjän, alkaa olla pakko lähteä Joo-miehen linjoille ja myös hankkia oma kalusto.
Jos Jeessi hakkaa joka vuosi yli 600 kuutiota/ alle sadalta hehtaarilta, niin aika pian on puupäoma niin vähissä, että jäljellä on vain puupää!
600 kiintoa vuodessa? Se onkin sen tyyppinen savotta, että ammattihenkilö sen hakkaa ja ajaa kahdessa viikossa, joten vuodessa 50 viikkoa jää aikaa korjailla ja ”huoltaa” kalustoa.
Hankintatyön arvo tuossa tapauksessa on n. 6000 €/v Mahtaako se riittää kaluston ylläpitokuluihin? Ainiin! ALV:llä se hoidetaan, nehän tulevat MO:n taskuun!
Nythän ollaankin jo perimmäisten kysymysten ääressä, kun on palstan Älämöstö päätynyt siihen, että eläimiä ja kalojakaan ei saisi tappaa lainkaan.
Hurraa! Ihminen on järkyttänyt luonnon tasapainoa niin pahasti, että sitä on koitettu korjata metsästämällä, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Metsien käsittely on vienyt monilta alueilta mahdollisuuden ylläpitää luonnollista eläinkantaa.
Mikä siis neuvoksi? Minusta pitää luonto palauttaa alkuperäiseen mahdollismman hyvin, eli metsät on jätettävä luonnonrauhaan, Ihmisten asumukset haja-asutusalueella on hävitettävä ja liika ihmismäärä saman tien, eli ensin pitäisi metsästää ihmiskunnasta 80 % pois ja loput sulkea aidattuihin reservaatteihin, jossa keräilytaloudella hoidetaan ravintopuoli, ehkä joitakin kasveja voisi viljellä.
Lisääntyminen pitää suorittaa auunnittelutalouden mukaan ja kun nainen on kiintiönsä synnyttänyt, Sterilointi kuntoon.
Näin toimien – ja Jeessin hirviaidat purkaen, haulikko romumiehille antaen palautamme luonnon alkuasetelmiinsa ja pahimmatkin hihhulit ovat onnesta ymmyrkäisinä.
Kyllä sellainen tieto on, että Jonssin tarina jatkuu Saksassa ja Suomessa vuoden 2021 loppuun. Ehkä Ruotsalaiset eivät ole muistaneet kertoa sitä Suomen maahantuojalle?