Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
arto. olet osittain oikeassa, mutta jo muutamaa vuotta aikaisemmin oli Amerikan mantereella tehty yhdenmiehen sahoja. Jonssi taisi jatkaa Comet-sahan kanssa sahantekoa, olihan sillä muutamia Comet- merkkisiä Jonseredeja (kokopunaisia) ja sitten semmoinen yläkahvasaha myös.
Jonsered valmisti osia Cometille ja oli siinä vaiheessa Dieselmoottorien valmistuksessa mukana. Ensimmäiset Raketit olivat myös Diesel-käyttöisiä. Ns ”Kuumapäitä”.
Jonseredissa en ole käynyt, mutta Huksvarnassa muutaman kerran.
Visakallo. Älä nyt halveeraa. Tollon autossaan on melkein käyttämätöntä bensiiniä tankissa. Sai ilmaiseksi Keskiseltä, kun Vesa täytti vuosia.
Juurihan minä sanoin, että: Raket oli Elfingin tuotemerkki ja he liimailivat Jonsseihin Raket tarroja. Niitä ei aivan varmasti liimailtu Saksassa Tilheihin, vaan justiinsa silloin, kun Jonssin edustus oli otettu pois, alkoi Elfing myymään Tilhi-Raketteja ja se jatkui pari vuotta, kunnes Tilhin valnistelija Saksanmaalla pani Stopin touhulle.
Jo El Raket – sahat olivat alunperin Jonseredeja.
Vaakahalkaistu Jonssi oli viimeinen hätähuuto tehdä itse omaa sahaa, mutta se oli niin keppoinen laite, että ei tahtonut muualta pysyä kasassa. Partneria tehtiin aluksi Jonssiksi värjättynä, mutta sekin oli melko heppoinen peli.
Vasta puna/mustat Huskut alkoivat tuntua sahoilta.
Raket oli Suomalaisen maahantuojan oma tuotemerkki. Sen kohdalla vaan kävi niin, että Elfing sai rakennettua liian hyvin toimivan myyntiverkoston, jossa myyntiliikkeet toimivat ammattitaidolla ja palvelut pelasi.
Elektrolux päätti poimia hedelmät ja otti maahantuonnin omiin hoteisiinsa. Osa kauppiaista lähti Jonseredin kelkkaan, mutta osa jäi Elfingin myyjiksi, joka tekaisi sopimuksen Stihlin kanssa. Syntyi vähäksi aikaa Stihl-Raket merkki ja se pyöri lähes kaikissa samoissa myymälöissä kuin Elfingin myynti ennenkin. Jonsered joutui jossain määrin avaamaan uusia myyntipisteitä, mutta henkilöt olivat miltei kaikki vanhoja tuttuja.
Oli veikeä havaita, kuinka aivan ”Susi-Paskasta ” Stihlistä tuli yhdessä yössä paras saha, mitä pohjoismaissa on myynnissä. Totuus oli kuitenkin, että ei se susi.paska siitä miksikään muuttunet ennenkuin monen vuoden ahkeralla kehittämisellä. Elfing teki urosmehiläisen työn kehittämällä stihlin toimivaksi. Vasta MS 200 aloitti varsinaisen buumin, ja pikkuhiljaa isommatkin mallit alkoivat käydä niinkuin Ruotsalaissahat käyvät.
Puuki. Niinpä se olikin, että ”Halvimman kulkuneuvon mukaan” saa vähentää matkakustannuksia. Siihen ei kai vaikuta sekään, kuinka kalliilla koslalla liikkuu?
Jeessi. Tilhistä on kyllä olemassa hyvin tarkkaan tehtyjä kopioita, joira voisi jo nimittää väärennäksiksi, on niin tarkaan matkittu muotoja.
En ole tutustunut lähemmin, mutta olen ajatellut, että olisi jopa mahdollisuus tehdä versio, josta heikkoudet puuttuisivat kokonaan. Onhan Tilhi jo tehnyt sen kalliin kehitystyön ja kustantanut testivaiheen, jonka jälkeen vasta malli on tuotu markkinoille.
Puuki. Mistä repäisit tuollaisen ”tiedon”? Verottaja on tähän asti hyväksynyt asunnon ja työpaikan väliseksi vähennysoikeudeksi noin puolet oikeasta kilometrikorvauksesta, ellei kulkuneuvona ole esim juna tai linja-auto.
Kyllähän se on ollut tavallaan turhaa rahan polttamista myydä ”samaa tavaraa” kahden eri verkon kautta. Kustannukset ovat joka tapauksessa isommat kuin vain yhdellä organisaatiolla. Sama on valmistuskustannusten suhteen, kun erilaiset ulkonäköön liittyvät, kuten väri ja koteloiden erilaisuus tietenkin maksavat erikseen.
Tosin – kun tehtaalla on ylimmässä kerroksessa Huskun kokoonpano ja sen alapuolella on Jonssin vastaava, on ollut helppo Huskulta pudottaa kakkoslaadun osat lattiassa olevien reikien ja putkien kautta Jonssin kokoonpanijoiden ulottuville.
Suomessa myyntiä jatketaan vielä ensi vuodellakin, mutta toisaalta harmittaa se, että Jonssin myyjät ovat saaneet aivopestyä asiakkaat uskomaan, että jonssi on paljon paremmin koottu kuin Husku, je se toimii paljon paremmin ja on paljon tehokkaampi kuin Husku.
Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella Nyky-Jonssit ovat tekniikaltaan tasan yhtä hyviä Huskujen kanssa, Ergonomian ovat Ruotsalaiset onnistuneet jossain määrin tuhoamaan.- Jonseredeissä.
Ennemmin tai myöhemmin Korona laantuu, niin ovat laantuneet monet pahemmatkin Pandemiat. Se, kauvanko siihen menee aikaa ja kuinka paljon ihmisiä menehtyy sen takia, jää nähtäväksi, mutta veikkaan, että tuskin ihmiskunnasta edes puolet kuolee Koronaan.
Rokotteetkin valmistuu aikanaan, milloin – Se jää myöskin nähtäväksi.
Kuitenkaan en lähde mihinkään Viruslinkoon muka hauskaa pitämään, en, vaikka hallitus kehoittaisi siihen. Onkin varsin merkillistä, että tuntuu ja kuulostaa, että Suomalaiset ovat kaikki änkeämässä pahimpiin tautipesäkkeisiin, varsinkin, jos ei joku kiellä sitä.
On aikaisemmin haukuttu ja valitettu sitä, että Suomessa on ”sääntöjä niin tolkuttomasti” ja nyt varsinkin Kokkarit ulvovat, että hallitus ei anna määräyksiä. ”Vain suosituksia on annettu” No siinä poliittisessa ryhmittymässä (Kok) – ei koskaan ole järki päätä pakottanut.
Puuki:”Ranskalaiset ei mielellään puhu muuta kuin ranskankieltä vaikka osaisivatkin esim. englantia. ”
-Sama tauti vaivaa myös Ranta-Ruotsalaisia, mutta vain täällä Suomessa. Tuolla Vaasan tienoilla operoimme silloin tällöin Eri rannikkopaikkakunnilla MH:n hommissa. Hotelleissa ja kaupoissa eivät ymmärtäneet Suomea lainkaan.
Sittemmin olimme Pirkanmaalla aika suuren leimikon kimpussa. Taisi olla parikymmentä tuhatta kiintoa. Sieltä tehtiin rutkasti pylväitä, jotka sitten lähtivät jonnekin aivan länsirannikolle jatkokäsittelyyn – ja kuinka ollakkaan, puita tuli hakemaan Suomen-Ruotsalaiset pylväskuskit.
Paikalliset konemiehet koittivat jutella heidän kanssaan, mutta olematon Ruotsinkielen taito vaikeutti yritystä, eikä kuskit ymmärtäneet Suomen kieltä sanaakaan.
Vaan kuinka ollakkaan, pylväsauto juuttui kiinni ja taisi olla vaarassa kaatua, joten sitä ei saatu edes tyhjättyä. Ruotsinkieliset ummikot oppivat Suomen kielen välittömästi, kun tarvitsivat metsäkoneita auttamaan kuorman keventämisessä ja auton vetämisessä.