Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Aniharvalla on metsät salpausselän sora / hiekkaharjuilla ja kankailla. Meilläpäin maat ovat lähinnä ketunkuraa tai suota, ellei kallio ole näkyvissä. Hiekkakuoppia ei ole muualla kuin yhdessä kulmassa, josta kaikki sorajutut ajetaan.
Minullakin on koko alue sellaista, että keväällä ei kannata lähteä metsään ajelemaan traktorilla. Pari kertaa olen käynyt tuossa entisellä pellolla ja kyllä se rengas painuu jo tyhjälläkin painolla, vaikka kenttäkerros on varsin hyvässä kunnossa. kuivemmalla ajalla voisi maaperän puolesta ajella henkilöautolla miten tahansa, kyllä kantaa.
Tehtiin tieremontti naapurin kanssa ja siinä tuli kunnon oja toiselle puolelle, pari rumpua ja tierungolle koko matkalle neljän metrin levyinen ”rätti”, jonka päälle sepeli ja pintaan murske. Sen verran suorahko tie, että siitä kyllä pääsee rekatkin tarvittaessa. Kohtauspaikkoja on parinsadan metrin välein. Ja tie on kuin Jeessin valtatie! pientareet on nyt vedetty R-sahalla ja kaveri kertoi hankkivansa murskaimen, jolla ajaa myös tämän pätkän sivut.
Katsoisit nyt ensin, paljonko on ruskeaa kuusen kannoilla. Jos alueella tai sen reunoilla on Rauduskoivuja edes muutama, istuttaisin istutuspuita (Ku / Ko) jotain 800 kpl / ha. Muokkaus tuplaten – ei enempää.
Kaikki hoitotoimenpiyeet istutettujen rotutaimien hyväksi. Luonnontaimet tuottavat kuitupuuta, joka ensiharvennuksessa poistetaan. Toisessa harvennuksessa otetaan puolet istutetuista ja seuraavaksi päätehakkuu neljänkymmenen vuoden ikäisenä.
Vaikka silloin nuo rotukoivut olisivat vasta kuution puita, niin 400 kpl/ ha antaisi aika hyvän mottimäärän.
Tuollainen ”omakustannustie” pitäisi olla kuitenkin ajoradaltaan sen levyinen, että henkilöautot mahtuisivat kohtaamaan joka paikassa. Eli miniminä neljä metriä. Sitten metri piennarta kummallekin puolelle on 2 metriä. ojaan menee vähintään kaksi metriä ja sen taakse vähintään metri, mutta jos puut ovat järeitä, pitää niihin olla metkaa tuntuvasti enemmän.
Tärkeää olisi välttää turhia mutkia ja mutkat pitää tehdä kaarteenajotyyliin.
Jeessiltä voi kysyä ohjeita suodatinkankaiden ym tarpeen määrittelystä.
Nyt olisi akkusaha joillekin tarpeen. Auton takaboksissa voisi hyvin olla vaikka kassi, tai kotelo, jossa kulkeutuisi akkusaha auton mukana. Kun puu on kaatunut tielle, olisi näppärä kaivella siisti patterisaha ja katkaista autolle riittävä aukko tielle, että pääsee jatkamaan matkaa.
Käväisin kekustassa ja niinhän siellä oli omakotitalon tontolta kadun varressa kolme ei ihan vaneritukkipuuta kaatunut tien yli pudottaen myös katuvalojen kaapelin alas.
Oli tie toki avattu, sehän johtaa kouluille ja sairaalaan, joten se varmaan on avattu melko heti puiden kaaduttua. alkuvuodesta siltä tontilta poistettiin aika iso määrä koivutukkiakin ja tienreunaan oli jätetty vain jonkinlainen puurivi.
Polttaminen lämmityksen takia on ihan järkevää, kunhan katsoo mitä – ja miten polttaa. Jos turpeen pominta soilta pystytään tekemään vesistöä sotkematta, niin eikun pannunpesään vaan. Myös polttopuu -hake on varsin neutraali polttoaine, jos ja kun vaihtoehtona on sen jättäminen lahoamaan metsiin. Lahoaminen on käytännössä palamista. Lahoava puuaines ei lisää ravinteita niin, että sen voisi huomata. Neulaset, lehdet ja kuori sisältävät ravinteita, eli jos energiapuu korjataan karsittuna ja koneellisesti, jolloin sen tulee aika pitkälle aisattuakin, jolloin pinoon tulisi vain runkopuuta.
Ydinvoimaa pitää rakentaa lisää, se on puhdasta ja siistiä voimaa, kunhan se rakennetaan ja käytetään oikein.
Tollo:”Voishan niitä alkaa tehdä videoita, mutta katsojat eivät tietäisi onko kyse hidastetusta filmistä vai mistä. Olen joskus miettinyt harvennuksella kolme viikkoa, minkä puun kaadan kolmen puun ryhmästä.”
Jos nopeat liikkeet ovat mielestäsi olevinaan merkki korkeasta tuottavuudesta, niin kannattaa nekin lopettaa, koska ne lisäävät vain turhautumisen tuskaa. Kun ei mikään suju, niin se menee juuri siihen ravaamiseen pusikossa edes – takaisin.
Ainoa oikea ratkaisu kolmen puun ryhmälle on, että ne poistetaan kaikki. Kokemus tuo sellaisenkin taidon metsässä, että vaikka yhtäkään puuta ei ole vielä kaadettu, näkee valmiin tuloksen etukäteen.
Sama toimii myös hakkuukoneen puikoissa oltaessa, mutta edellyttää useamman sata hehtaaria harvennusmetsän hakkuuta ensin. Kyllä se sieltä tulee, mutta vain tekijöillä.
Kyllä Mönkijä on kiva vehje, mutta lähinnä vain hupailumielessä. Nelivetoisella pääsee maastossa liikkumaan ihan kohtuullisesti, varsinkin, kun siellä jo on esim ajouria ja polun tapaisia. Ei sillä kannata joka paikkaan ängetä, kyllä joskus on muutama askel otettava kuitenkin, mutta esim taimien kuskaus kömpijän telikärryn kanssa tuntuu kyllä aivan toisenlaiselta kuin niiden kantaminen satojen metrien päähän. Tosin traktorillakin voi aika pitkälle metsäkuljetuksia tehdä. Pienehkö traktori metsäkärryn kanssa on metsäkäytössä kuitenkin merkittävästi tehokkaampi vaikka taimien kuskaukseen, harvemmin kuitenkin Traktoria voi viedä auton peräkärryssä, kuten mönkijää…
