Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Normaalilla hankintahakkaajalla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa motoa ja ne harvat, joilla on sellainen ollut, ovat iki-kiitollisia, kun ovat päässeet koneesta eroon.

Kun metsurityönä hakataan lumettomana aikana, kouraisuyksiköt voidaan liputtaa suht helposti odottamaan talven – ja ajokoneen tuloa. Myös lumen satamisen jälken ajomies ei kiiruhda suotta, vaan ajaa pimeän aikaan valojen kanssa, jolloin pöllit hyvin piirtyvät lumen altakin.

On tietenkin mahtavaa ajatella noin kuin Tollo ajattelee, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä, hakkaako ensiharvennumetsästä motolla 50 mottia päivässä, vai M-sahalla metsurityönä 10 – 20 mottia/ päivä.

Ihan sama on, vouhottaako hakkuukoneiden olevan NIIN nopeita, että Suomen 50 milj. kuutiota hakkaisi vuodessa n. tuhat motoa, jos ne kaikki olisivat hakkuukunnossa koko ajan, sen sijaan metsurityönä sama hakkuumäärä työllistäisi 20 000 ammattimetsuria.

Sama määrä tulisi hakattua samassa ajassa, työllistämisvaikutus vain olisi erilainen.

En todellakaan haikaile metsätyön romantiikkaa – se on pitkässä juoksussa niin tappavan vit..maista hommaa, koska siinä on kehno palkkaus ja paskamaiset työolot, jotka sopivat vain masokistille läpi vuoden tehden. Harrastelijalle ja joutilaalle metsänomistajalle, jotka voivat valita itse ajan ja kelin, sekä työpäivän pituuden – se on ihan sopiva Hifistelymuoto. Jos osaa työn, sen voi laskea jopa kannattavaksikin, eli saa jonkinlaisen päiväpalkan, ainakin ensimmäisestä 125 kuutiosta. Paras tyydytys siitä toki tulee silloin, kun oman työn jälki tyydyttää tekijäänsä – sitä katsellen.

Joo. Partneri on se saha, jota alettiin kopioimaan Jobuksi siinä vaiheessa, kun Elektrolux osti myös Jobun tehtaan Norjasta. Partnerin 500 ja 5000 mallit ovat samoista osista aika pitkälle koottuja. Jonseredilla on myös samaa kevyttä ja tehokasta mallia tehtynä Jonssin väreissä.

Ainakin romutettuna niitä on Suomessakin ollut tuhansia. Taitaa minullakin olla ladossa sellaista hilua. Culloppia tehdään vielä saman näköisin ratkaisuin, että uskon siihen tärykumit löytyvän. Jos käyttösahaksi meinaat ja ostat uudet kumit, niin enpä oikein usko, että kannattaa. Alkaa olla jo ikää ja rakenne oli jo uutena aika hempuli.

Ne oksat, jotka tulevat valmiin tavaran päälle, kannattaa pyyhkäistä sahalla työntävällä terällä poikki, niin ne pätkät tippuu viimeistään silloin, kun kuorma-auto ottaa ne kyytiinsä.

Jos Tollon haaveiden mukaan tehdään karsimatonta rankaa energiapuuksi, niin silloin oksista ei ole mitään murehtimista.

Tollo on päässyt kysymään joltakulta ammattitaitoiselta metsien mieheltä tuosta nykytekniikasta. HYVÄ!

petep:llä ei ole hajuakaan koko hommasta.

Turhaan teputteluun toki voi ihastua, kun on nahkaiset nauhakengät jalassa ja nauhat kireällä, mutta siinä ei paljon kuutiot lisäänny kuitupinoa varten.

Videon kaltaisessa metsässä pitää ensin tietää ainakin itse, missä on tuleva ajoura. Sen jälkeen uran reunasta tai ainakin läheltä kaadetaan puu uralta poispäin – kohti vyöhykkeen laidan tuntumassa olevaa / olevia lähteviä puita.. Kun ykkönen on katkottu ja karsittu, ollaan poistettavan puun juurella ja se kaadetaan ykkösen päälle, karsitaan ja katkotaan siihen. Siinä pölkyt / rangat ovat valmiiksi kasoissa. kolmas runko kaadetaan ykkkösen kannon läheltä vinottain ensimmäisten päälle ja oiotaan tarvittaessa kasoihin. Ne voi jopa potkaista kasaan.  Ja taas neljäs runko sieltä kauempaa vinottain kasojen päälle.

Pöllit menevät itsekkseen kasoihin, kun kaataa puut oikein. Myöskään konkeloita ei tule, kun edes vähän katsoo, miten puun suuntaa.

Tuo Ulvila kävi minunkin mielessäni. Mutta mistä löytyisi sinne pätevä vetäjä? Et sinä pysty molempia hoitamaan, taitaa kohta olla, että sinulle olisi toimitusjohtajan / asentajan rooli ja palkkahenkilöt tekisivät liikkeessä työt.