Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
mettämiäs on tapansa mukaan vain yrittämässä vittuilua. Ei onnaa ei! Siirtopyykin varmasti täsittää kaikki muut kuin mettämiäs, että siitä ei sen enempää.
Harjavallassa Öky-metsänomistaja ojelee rinta rottingilla Mopo-pösöllä ja vanhallla letukalla. Muiden rahamiesten joukossa.
Vain yksi on joukosta poissa Björn Vaalruusia siellä ei näy, eikä edes Bentleytä kuskin ajamana – bentsiiniä hakemassa.
Kovasti kuulostaa olevan näivettynyttä porukkaa Harjavallan metsä-Paroonit, jos oikein kerääntyvät Jeessin kulkuneuvoja ihailemaan ja kadehtimaan, kulkee hän millä tahansa. Minkähänlaista Trossaamista Jeessi pitäisikään, jos olisi oikein varoissaan ja LVI- liikkeen omistajan housuissa?
Anneli. Peräkärryn kanssa ylämäessä pitää vain pitää pää kylmänä. Mutta jos kärry on kevyehkö ja pieni, niin irti koukusta – Jos tielle kuitenki mahtuu rekka kulkemaan, niin henkilöautohan kääntyy siinä ja peräkärry uudetaan koukkun ja menoksi.
Jeesssille peruutusharjoituksia: Olin itse rutkasti alaikäinen, kun jouduin opettelemaan kärryn kanssa peruuttamisen jaloa taitoa. Tilanne oli todella haastava, koska kärryllä oli sivuttain +- 5 cm pelivaraa ja se luiskahteli savisessa ja kivisessä maassa koko ajan. valehtelematta ensimmäisen peruuttamisen kanssa meni aamupäivä, eikä kukaan neuvonut sanallakaan. kahden päivän kuluttua kaikki sujui kuin rasvattu.
Ei traktorin ja kärryn peruutus unohdu, mutta kyllä taito ruostuu – Ei mahda mitään.
Kuorma-autoa ja siinä nosturi ajelin jo 17 – vuotiaana – ilman K-autokorttia. Se oli traktorin jälkeen kuin leikkiä.
Kyllä kärry on aivan ylivoimainen kuljetusväline. Jos siinä on kunnon kuomu, niin kamppeet pysyvät puhtaina ja kuivina ja sen voi lukita varastointitarkoitukseen helposti.
Jeessin vastustus johtuu yksinomaa siitä, että hän ei osaa peruuttaa, eikä kääntää yhdistelmää edes asfaltilla, saati sitten metsäautotien liittymissä tai kääntöpaikoilla.
dieselin vastustaminen juontaa juurensa siihen aikaan, kun hän yritti ajaa Diesel-pakulla, eikä oppinut hyödyntämään koneen mainiota vääntöä.
Ympäristövaikutus, eli säästö tulee siitä, kun kärryn voi jättää pois silloin kun sitä ei tarvitse. Onhan hölmöä raahata tyhjää lavaa mukanaan – taikka siellä tarpeetomia kapineita pitkin maakuntaa.
Aikoinaan läähätettiin metsänjalostuksen kehittänen – ja jatkavan vielä kehitystä – sellaisia koivuntaimia, joihin oli saatu kehitettyä niin paha maku, että sen lehdetkään eivät maittaneet noille riistaeläimille. mistelen, että ne hajullaan ilmaisivat, että ovat sitä lajiketta.
Taisi olla ennenaikaista riemua, kun siitä iloittiin, koska kohu laantui aika pian.
Nyt olisi pohdittava, tarvitaanko Suomessa helvetin paljon riistakolareita ja niissä vahingoittuneita ihmisiä ja kulkuneuvoja, vai tarvitaanko komeita ja terveitä koivikoita?
Ainakin nykyään on jo vuosikymmeniä kuunneltu valitusta, että Sorkkaeläimiä ei ole juurikaan näkynyt, kun kaikki on ammuttu pois ”- Ei meidän seuran tekoja, vaan naapuriseurat ovat listineet kaikki meidän hirvet ja heidän omia on niin paljon, että halutessaan saavat lupamäärät täyteen hetkessä.”
Ainoa pelastus sorkkaeläinongelmaan on, että kaikki tilukset ympäröidään kaksi metriä korkeilla hirviaidoilla ja Hirvilupavaroilla palkataan riistanvartijat, jotka valvovat porttien ja veräjien aukipitoa ja aitojen kuntoa.
Kyllä tuo ”Kevyt” laippa on luonnolliswati kevyempi, kuin perinteiset mallit. Onhan se ohuempi, joten painoa siinä on vähemmän.
Maailman sivu on sahaliikkeissä ollut eri pituisia ketjuja jäytännössä kaikilla yleisimmillä merkeillä. Ei siinä joudu sidotuksi yhteen ja ainoaan ketjumerkkiin tai – malliin. Terän ulottuvuus on paljolti kiinni sahassa olevaista: Kuinka ”syvällä” on kampiakseli sahan etureunasta ja siitä, onko sahassa kaarnatuki paikoillaan.
Kaarnatukea käytetään, kun sahataan hartaasti tylsillä teräketjuilla, joita joutuu vipuamaan puuhun. Jotkut vipuavat niin tarmkkaasti, että tärinänvaimentimet katkeavat, taikka runko lohkeaa. Jos käyttää aina terävää ketjua, ei normaalitapauksissa kaarnatuesta ole muuta kuin harmia.
Laipan kärkipyörän pienentäminen lisää takapotkun vaaraa normaaliketjulla. Jos laippa on suorareunainen, sillä on helpompi sahata esim tarkkoja kaatokoloja ja pitopuita, mutta jos sen reunat ovat ”pullukat” voi ketju olla hieman löysemmällä, vaikka se näyttää tiukalta.
En henkilökohtaisesti pidä lainkaan talttahampaista, jos sahalla joutuu karsimaan. Mutta se on oikein tarkkojen sahausten tekemisessä hyvä, kun sitä on niin helppo ohjata – se tottelee sahaajaa. Normaali viilalla sen leikkuuhampaiden etukulmaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Jos metsäteollisuus kannattaa nii surkeasti, että ei ole varaa maksaa tuottavaa työtä tekeville sellaista palkkaa, jonka turvin esim perheelliset metsurit voisivat elää kohtuullisesti, kannattaa meidän jo kansantaloudellisista syistä lopettaa sellainen tuhertaminen.
Tollon käsityksen mukaan kaikkia pitäisi kouluttaa uliopistoissakin edes Humaluusopin maistereiksi, mutta minusta niitä on jo aivan liikaa hemputtelemassa katukuvassa pitkä parta liehuen.
Peruskoulun jälkeen Ammattioppilaitokseen tai opppisopimuskoulutukseen – Armeija ja töihin. Ikiteekkarit on jo nähty ja täällä ne sohlaavat Tollo-nimimerkin alla.
