Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Näätä. Tuo kantorahan käyttäminen uudistamiseen olisi käsitettävä kyllä niinkin, että kyllä sinä voit ryypätä kaikki kantorahatulot ja ALV:it kuten tähänkin asti. Mutta tulee aika, jolloin niitä molempia kysytään, eli ALV:ia kyselee verottaja ja uudistusalan uusia puita metsäkeskuksen metsätoimihenkilö – virkansa puolesta.
Toki on kiva, jos sinun eukollasi tai miespuolisollasi on sukanvarressa rahaa, jonka avulla homma hoituu, mutta yleinen käytännön ajatus metsäalalla on ollut jo sata vuotta tuo Puukin toimintamalli.
Älä sinä ala keksiä uusia menetelmiä, niitä keksitään vain Harjavallassa, Tollolassa ja Visakallossa.
Visakallo. Pitipä tosiaan pettyä Visan järjenjuoksuun, jota olen pitänyt porukan parhaimmistoon kuuluvana – en pidä enää, koska tuolla asenteella Visakallon ei pidä ajaa autollaan pätkääkään, koska sen kuluttaa polttoainetta liikkuakseen! Jos Jumalauta uudistuskustannukset ovat liian kovat, kun Rauduskoivikkoa uudistaa vajaan neljänkymmenen vuoden iässä, niin miten ihmeessä kuusikkoa kannattaa uudistaa viljelemällä viisikymppisenä?
Luulisi olevan aika kevyt ratkaistavana yhtälö, jossa istutetaan kaksi eri kuviota, joista toinen menee ”lihoille, kun siitä kolmikymppisenä päätehakkuussa harvennustulot mukaan laskettuna on saatu 400 kiintoa/ha ja toisesta muuten samanlaisesta on päätehakkuu tehtävänä vasta kuusikymppisenä – seitsenkymppisenä. Kokonaispuumäärä molemmissa sama.
Toinen on parempi, mutta kumpi, onko se kuvio, jossa on vain yksi uudistaminen, vai kuvio, jossa on kaksi uudistamista. Ymmärrän kyllä nyt, miksi Visakallo ei ole alkanut eläkeläisopettajaksi. Yksi syy taitaa olla, että ei olisi päässyt millään konstilla.
Valitettavasti urakkametsurin ansiot ovat melkoisen matalat, jos verrataan työmäärään, joka siihen on tehtävä. arto toki laskee palkkatuloikseen oman auton killometrikorvaukset, sahan käyttökorvaukset, ateriakorvaukset ja mitä lie keksinytkään. Kuitenkin rehellisempää olisi puhua verotettavasta tulosta. Niin kaikki muut tekevät.
Ihmettelen kuitenkin sitä, miten arto on esittänyt palkkaustaan: – TES:sin mukainen palkkaus, joka perustuu tuntipalkkaan. -Siihen urakkalisä, joka vaikuttaa hänen tapauksessaan olevan 30 %;n asemasta 300 %. -Päivätuotokset 1 – 3 ha (Toki tuollaisista määristä jo pitääkin rahaa tulla kuin tukinajosta). – Työnantajana MHY, jolla raivausta riittää ( Miksi ei riittäisi, onhan arto kuitenkin todella halpa mies työantajalle – ja myös metsänomistajalle?)
Visakallo:”-Sekin tahtoo unohtua, että nopeampi kiertoaika tuo nopeammin eteen myös uudet uudistamis- ja hoitokustannukset. ”
– Tuo tulkinta on outo! Minusta kunnon kiertoajan tuloksella – Olkoon se vaikka vain viisi vuotta, mutta jos päätehakkuussa on täydellinen koivutukkimetsä, voi hyvin mällätä uudistuskulut aina tarvittaessa metsän hyväksi.
Tuntuu, että jotain on unohtunut, mutta vain Visakallolta.
Artoa naurattaa se, kun hänellä nuo tuonvertaiset sahailut olisivat kestänet kaksi viikkoa – tosin tuntipalkat olisivat pysyneet kirjan mukaisina. Artolle maksetaan kyllä urakkalisää vähintään 30 %, joten hän pysyy talousalueensa tulokunkkuna, jos puheisiin on uskomista. Tosin hänellä on Joo-miehen jippo hallussaan, eli hän saa vähentää verotuksessa lähes kaikki tulonsa ja pankin korkealorkoiselle hän pistää kaikki ALV:t.
Jos on kyseessä hoidettu nuori metsä, jossa runkoluku on 1600 kpl / ha, tai jopa hieman yli, ja sille on koittanut ensiharvennuksen aika, eikä sieltä harsita suurimpia puita, joista saisi jo yhden tukin, niin alaharvennuksellakin poistuu runkoja, joista saisi pikkutukin – vaikka minimi lpm olisikin esim 12, 5 cm.
Niitä voi lähteä jopa satamäärin hehtaarilta, kun runkoluvusta rassataan n. kolmasosa pois.
Puuki varmaan tarkoittaa pieniä tukkeja – ei pikkutukkeja? Kauppoja kannattaa vakavasti harkita sellaisten ostajien kanssa, jotka ostavat tukit normaalimitoilla ja silti parruja ja pikkutukkeja. Pikkutukkeja tulee melko helposti myös kasvatushakkuiden solakoista tukkipuiden latvoista. Ei se, että jollain alueella ei osata pienempää puuta käyttää esim liimalevyjen tekoon, merkitse sitä, että se touhu olisi kannattamatonta.
Kun polkyn mitaksi riittää 2,6 m ja veistosaha syytää niitä läpi pää kiinni päässä, päästään melkoisiin suorituksiin kuitupuun tasoisillakin pölleillä.
Visakallo:” Kyllä tulee puolet tukkia kuusikon 2. harvennuksessa. Edellyttäen tietysti, että maapohja on kuuselle sopivaa, ja ensiharvennus on tehty ajoissa parikymppisenä. Pikkutukkia en ole koskaan myynyt.”
-Kuulostaa hieman oudolta, että pikkutukin kauppa ei kiinnosta. Vilkaisin hintatilastoa ja päätehakkuussa on olleet kantohinnat kuusella kuidulla20,59 – ja pikkutukkina 29,80. Siis hinta pikkutukkina lähelle 50 % korkeampi ?
Männyllä : Kuituna19,50 ja pikkutukkina 27,64.
Kasavatushakkuissa useimmiten tuota pikkutukiksi sopivaa kuitupuukokoista puuta tulisi usein huomattavia määriä, mutta jos energiapuukasassa saisi keplottelemalla KEMERAa – vielä paremmin niin sehän sopii tietenkin. Ihmetten vaan, että kuitupuuta sitten enää myydään lainkaan.
Toki voi olla niin surkea puumarkkina-alue, että parrua ja pikkutukkia ei kukaan huoli, mutta täällä metsä-Suomessa niille on aivan omat laitoksensa, jotka keräävät puunsa aika isolla säteellä.
Kun käytännön harjoitus on mennyt osaltaan – tai kaikilta osiltaan ”Vi…ksi”, niin laskelmatkin ovat sitä samaa.
Toki ensimmäinen ehto on, jos halutaan huipputulos, että kasvupohja on optimaalinen. Voisin esittää – ellei aloja ole nyt päästetty pilalle, rinnepellon, joka on metsitetty kolmeen eri lohkoon ja -puulajiin.
Siinä on istutettu Männikkö, istutettu Siperian lehtikuusikko ja istutettu Rauduskoivikko. Maanmuokkaus ja istutus samanlainen kaikille ja istutus samana aikana.
Kun kävimme viimeksi katsomassa, oli Raudus pessyt purukan: Männikkö oli tosihuono, Lehtikuusikko ihan hyvä, mutta raudus Laadultaan ja määrältään pesi senkin noin tuplaten.
Tarkemmin kun ajattelen, niin nuo kaikki pitäisi olla jo avohakattu, mänty siksi, että ei siitä mitään tule, lehtikuusi siksi, että joku sirkkelisahaaja saisi ne vielä silputtua ja koivu sen takia, että se on ollut käytännössä jo uudistuskypsää vuosikausia.
