Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jeessille jatkaisin vielä, että jos muut ajavat hitaammin kuin mitä itse lain puitteissa ajaisin, niin esim 80 – nopeudesta suurimmalla vaihteella lähtö on hölmöyttä. Kolmosta pesään ja lappu lattiaan, niin asia on hoidettu nopeasti ja turvallisesti. Tomaatti-autolla riittää, kun on oika moodi ja polkaisee lapun lattiaan.
”Auto tykkää, kun sillä kiihdytelläänkin!”
Käytiin pojan kanssa ”uudella” autolla hieman Gruisailemassa ja olivat iskeneet kymmeniä kilometrejä uutta pintaa tielle – ja vieläpä hyvää. Sanoin poitsulle, että koitappa hieman männän-nousua. Koittihan se…. 160 oli mittarissa melko nopeasti, ei kantti kestänyt polkea ihan kaikkea, mutta sitten poitsu huomasi, että perhana, oli vasta kolmosvaihde käytössä, jäi pari vaihdetta kokeilematta tykkänään.
Minulla on ollut käsitys sellainen, että jonon kärjessä ajava (= jonon kerääjä) -ajaa hitaammin kuin olisi tarpeen, eikä älyä antaa takanatulijalle tietä, vaikka lakikin siihen velvoittaa. (PEILI ?)
Jos minä ajan satasen alueella todellista 103 :n kilsan nopeutta ja edellä menevä tulee perä edellä vastaan, niin ajan samaa vauhtia ohi, ehkä hieman kiihdyttäen – jos liikennetilanne niin sallii.
Jonontekijät toimivat kokemukseni mukaan niin, että saatuaan hitaamman ajoneuvon kiinni – oli se sitten vaikka polkupyörä – himmaavat sen perään ja vasta useamman sadan metrin jälkeen – jopa kilometrien jälkeen, kun usein ohitusmahdollisuuskin on merkittävästi huonontunut – lähtevät isolla vaihteella kiihdyttelemään ohitukseen. Peräänsä he ovat keränneet jo pitkän letkan…
Katkonta on tukinteossa niin tärkeä osatekijä, että vieläkin sillä joko tehdään hyvä tili, taikka tosihuono tili. kaiken lisäksi surkealla katkonnalla viedään sahalta mahdollisuus tehdä plus-merkkinen tulos. Kun nimenomaa Männikössä apteerauksessa munataan, menee kohtuulliset ja jopa erinomaiset tukkirungot suorastaan miinukselle. Kun tukki on vedetty siten liian pitkäksi, että esim sen tyvipäästä olisi saatu lyhyt tukki A- laadun sahatavara-aihioksi, mutta latvaosa on c-laatua, niin saheista voisi puolet pituudesta iskeä polttohakkeeksi ja silti tulisi voittoa. Isommilla sahalaitoksilla ei ole yleensä tapana pistää lautoja puolivälistä hakkeeksi, mutta se vain kannattaisi vieläkin. Lauta menee lajittelussa aina huonoimman osansa mukaan Ko laatuun.
Kyllä kuskin pitäisi ymmärtää, milloin pitää tarttua automaattiohjaukseen ja pelkän rahan takia.
Nyt on siis puhe käytännössä kolmen – tai useamman tukin rungoista, joissa voisi käyttää jopa järkeä katkaisupaikkaa suunnitellessa.
Äläppäs Joovaan valehtele. En ole väittänyt klusterin sopimusurakoitsijoiden tekevän sutta enkä sekundaa. Sellainen peli ei vetele muualla kuin Joovaanin puolipimeissä toimituskaupoissa, joissa tosin ei vielä ole puutavara vaihtanut omistajaa. Tekee virtuaalikauppaa, ja maksut tapahtuvat virtuaalirahalla, voi iltaisin ottaa virtuaalikylvyn Virtuaali ALV – kirstussa.
Ei metsäklusteri lähde yksityisen metsänomistajan toimitusmyyjien mukaan tekemään kauppoja. Aivan varmasti on tullut vastaavista toimittajista tullut kokemusta vuosien saatossa, että ei kiinnosta ottaa tehtaalle sutta ja sekundaa milloin sattuu. Joku metsähallituksen tasinen yritys pystyy siihen, että puu liikkuu sovitulla aikataululla ja laatu on sitä, mitä sopimuksissa lukee.
Lisäksi yksityisten puunmyyjien mahdollisuudet tehdä urakoitsijoiden kanssa sopimuksia, joissa korjuun hinta on tingattu alle klusterin monivuotisissa sopimuksissa olevien hintojen- On uskoisin lähes mahdoton tehtävä.
Jos löytää urakoitsijan, jonka koneet seisovat parhaana hakkuuaikana, niin löytää varmasti todella huonoa laatua tekevän urakoitsijan, jolla lisäksi on surkeat kuskit.
Hankintakauppakin on hyvä, jos sen hoito järjestyy niin, että ostaja saa sovittua laatua sovitulla aikataululla.
Pikkunyssäkät ( max 125 M3 = omana työnä tehdylle hakkuulle ja ajolle jonkinasteinen veronhuojennus,) – mutta sillä ei pitkälle pötkitä.
Muistuttaisin, että Tollon järjenjuoksulla ei kannata ainakaa tukkien hankintaa tehdä, koska tulos olis vain sutta, sekundaa ja kuitua.
Toimituskauppa on yhdistetty aina tehdastoimituksiin päättyviin suorituksiin ja siinä kannattaa kyllä pohtia etukäteen, kuka tekee ja kuka maksaa.
Takavuosina moni käteiskauppaa tehnyt puunmyyjä nieli katkeran kalkin saatuaan puut lanssiin ja hinta ja kysyntä on romahtanut – puut ovat jääneet myymättä. Kun kaksimetrisistä kuiduista siirryttiin kolmosiin, jollain jääräpää-hankkijalla kaatui luovutusmittaus siihen, että kauppakirjassa oli ehtona kolmimetrinen. Muitakin konkeloita on tullut: Hankintakaupan takaraja on tullut vastaan liian aikaisin ja ennakot on pitänyt maksaa takaisin jne.
MHY tekee hyvää työtä puukaupan ja korjuupalvelun kanssa. Kuka muka kärsii, jos MHY maksaa muutaman euron enemmän kuutiolta, jos sillä on paikalliset – taitavat kuskit ja hyvät koneketjut ja KUN se saa lopulliselta ostajalta muutaman euron korvauksen työstä, jonka teettäminen yhtiölle olisi tullut paljon kalliimmaksi.
Joo! Tiedän, että suurin ja lähes ainoa kärsijä on Jeessi Harjavallassa. mutta hän ei ole täysillä valoilla matkassa muissakaan asioissa.
Lukisit Jeessi joskus itsekin jotain tietoa jostain. VTT on testannut ja tutkinut pienien bensiinikoneiden pakokaasupäästöjä ja tulokset pitoisuuksista ovat melko vakuuttavia. Alkylaattibensiini on tuloksissa lähes täysin puhdas verrattuna 95 oktaaniseen.
Sen käyttöä esim autoissa pitää rajoittaa sen rajoitetun saamisen takia.
