Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Lahjo hakkuukoneen kuljettaja tekemään oikeuden ja kohtuuden mukaan. Ota selvää, kuka on sinun leimikollasi hakkuukoneen kanssa – voihan se olla myös urakoitsija. vie hänelle leimikon aloituslahja, taikka jos mahdollista, tarjoa kunnon lounas kohtalaisen hyvässä paikassa. Kuitti vähennyksiin.
Noidenkin yhteityökumppanien kanssa kannattaa pysyä hyvissä valeissä. olisiko matka niin pitkä, että sitä ei voisi käväistä leimikon alkuvaiheessa tervehdyskäynnillä?
Meilläpäin on niin hyvät urakoitsijat ja kuskit, että niitä ei tarvitse vahtia, eikä edes neuvoa, he kysyvät, jos tarvitsevat jotain tietoa / mielipidettä.
Tosin he kaikki ovat olleet oppilaina tai muuten – esim hirviporukassa.
Voisipa siihen lisätä jonkinlaisen lannoituksenkin- ainakin ns terveyslannoituksen muodossa. Avaintekijöiksi nimeäisin rotutaimet, taimikonhoito ainakin kaksi kertaa, Tapion ohjetiheyksien mukaan ja tietenkin kasvatushakkuut mallien mukaan. Ne harvennusmallit eivät valehtele.
Kun ajouran leveydestä on väännetty niinpaljon kuin on, niin pidän ehdottomasti kiinni harvennuksilla siitä, että kone ei saa olla yli kolme metriä leveä. Silloin nelimetrinen ajoura riittää, kun se on järjen kanssa tehty. Kun Mopokuskit pyrkivät usein tekemään ajouran reunat ”liian harvoiksi” ja jättämään urien puolivälin jopa koskemattomaksi, niin kehoittaisin hiukan ajattelemaan: Jätettävä runkoluku 1200 kpl/ha. tekee puolen aarin koealalle kuusi runkoa. Otetaan ympyräkoeala keskeltä ajouraa. Koealan säde 399 cm = uran pituusmatkalta 8 metriä tulee koealaan. Lasketaan reunapuita, jos niitä on suunnilleen kolmen metrin välein, niin kun koealalla on kolme reunapuuta, on siinä jo puolet tarvittavista. Siis toiselle puolelle jätetään lisää kaksi puuta ja toiselle yksi = 6 r / 50 neliömetriä. Luotettavamman koealamittauksen voi tehdä, kun nappaa aarin koealan. Sen säde on 564 cm ja siinä pitäisi olla 12 runkoa.
Kerran vuodessa on aika yleinen huoltoväli – myös korealaisilla. Taikka 30 000 km. Huomauttaisin kuitenkin, että kympin sakissa on myös KIA, vaikka moni muu merkki onkin jäänyt huonommille sijoille. esim kaikki Japanilaisetkaan eivät siellä ole. Toki voi olla, että Englannissa ei ole edes niin laaja kirjo automerkeissä kuin Suomessa.
Kyllähän siellä kärkikymmenikössä on myös KIA, saman konsernin Hyundai pitäisi olla myös, koska se on sisarmalli. ”Taivahan tosi, että Ranskikset ja Jenkit puuttuvat, samoin Talimannien valmisteet. Eipä siellä loista aidot Enkelsmannien tekeleetkään.
Mahtaako tuo luettelo olla lainkaan luotettava?
MJO:”Aika paljon kertymä ensiharvennuksessa 100m3. Miksi pitää poistaa yli puolet puista (oletan että alaharvennus). Harvennukseen riittäisi hyvinkin 70m3, jolloin jäävä runkoluku olisi noin 1000-1100.
Miksi kuusikko kasvaisi kuutioita parhaassa kasvuiässä vain saman verran, kuin taimikko vaiheessa? 200m3/30v.”
On toki totta, että enskassa ei pitäisi pudottaa runkolukua selkeästi alle tonnin. Mutta jos enska on pahasti myöhässä, on syytä unohtaa runkoluku ja tehdä harvennus Tapion taskukirjan ohjeiden mukaan. silloin voi kertymää tulla satanen / ha ja runkoluku voi – jos jätetään päävaltapuista nuo jättöpuut – olla jo hyvinkin alle 1000 / ha.
Tuollaisen metsän hoito on kyllä ollut niin retuperällä, ettö muistuttaa Jeessin hoito-ohjeita. Puut pitäisi pönkittää, että ne pysyisivät pystyssa. metsänhoitosuosituksissa on luvut, joita noudattamalla – ja taimikonhoitoa oikeilla ohjeita tekemällä – saadaan puusto puumään pystyssä niin ennen harvennusta, kuin sen jälkeenkin.
Puuston paras puuntuottamiskyky saadaan irti, kun puusto on 25 – 60 vuotiasta ja hoidettua niin, että tavoite : Tukkipuu on kirkkaana ajatuksissa.
Kaikenkarvaiset kauppiaan ja putkimyyjät koittavat kiillottaa kilpeään levittämällä lähinnä luuloja tai keksimällä suorastaan valheita omaa myyntiään parantaakseen hieman ennenkuin joutuu pistämään kioskinsa kiinni. Tuollainen väite on katteeton niin kauvan, kuin pensiinistä otettu näyte (useampia) – on tutkittu ja todettu esim VTT:n toimesta.
Näytteet pitää tietenkin ottaa kannuista, joita ei ole vielä avattu, koska kyseessä ei saa olla se, että on epähuomiossa käytetty nelitahtis-bensaa, jota Fortumin tekemänä myydään joko mittarista tai kannuissa, mutta vihreissä kannuissa.
Kun on kuulopuheita, että ammattimetsurit Ruotsissa käyttävät paljolti yhden prosentin öljyseosta, niin ei täälläkään pienet vaihtelut aiheuta sen ihmeellisempiä väristyksiä. Entinen työkaveri manaili, kun hän sekoitteli itse seoksensa, mutta perhana, kun ruohonleukkurin puhdas bensa oli samanlaisessa kannussa – oli sekoittanut pöntöt ja sahaillut kuivalla seoksella. 1,5 tankillista oli saha pörrännyt kuivlla, sitten leipoi kiinni. Hassua siinä oli, että seuraavana kasänä sama toistui.
Ammattisahoissa on Nicasil – pinnoitettu sylinteri, joka vastaa ominaisuuksiltaan valurautaa, eli on huokoinen. Se kyllästyy öljyllä kuin valurautapaistinpannu, eli se kestää ilman voiteluakin jonkin aikaa. Laakerit vastaavasti ovat vierintälaakereita, jotka kyllä toimivat aika pitkäänkin kuivana.
Tuo Tilhikauppias on toki mitannut öljypitoisuuden kastelemalla sormensa bensiinissä ja hieromalla sitä hyppysten välissä. Menetelmä ei ehkä ole maailman tarkimpia.
Jossain vaiheessa oli tuolla kantatien varressa n. 50 hehtaarin avohakkuu. Sitä oli hakkaamassa ja ajamassa viisi koneketjua. Ei ole siirtely kallista.
Kyllähän metsäkoneurakoitsijallakin pitäisi olla raha, joka kiinnostaa, ei se, saako kolmesataa kuutiota päivässä polttoaineiden hinnalla. Kun on käytössä ritiläauto, taikka pyöräkone ja leimikot ketjutettu niin, että kymmenen kilometrin matkalla tulee parikinkymmentä leimikkoa, ei siirtyminen kesken päivänkään ole ongelma. Usein kuskia haetaan ja tuodaan, Hi-luxilla, kun siirto on tapahtunut ajamalla.
Pienen puuston käsittelyssä pärjää aivan hyvin pienemmällähakkuukoneella ja olisi ehkä aika sopeutua ajtukseen. että ajouria ei tehtäisikään nuoressa metsässä kiertoajan kestäviksi, vaan toisessa harvennukessa, jos koneet ovat leveämmät, tehdään täysin uudet ajourat, eikä suinkaan levitetä vanhoja, joita ei välttämättä enää ees näe.
Fakta on kuitenkin, että moto, joka poimii puita MAX kuuden metrin säteellä, mutta on varustettu samalla tekniikalla kuin pitkäpuominen, mutta vain tuntuvasti kevyttekoisemmilla vermeillä – Pystyy työstämään puita huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin, elikkäs halvemmalla kuin iso kurkottelija.
Jos hakkuukone pystyy operoimaan kolmen merin puuväleissä, se voi ajella haamu-uria niin paljon kuin tarvitseekin.
