Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Tässä lähellä on savusaunassakin vaatimuksena, että lauteet pysyvät vaaleina. Niinpä laverit nostetaan lämmityksen ajaksi ulkopuolelle. Samoin ikkunan edessä on vanerilevy, joka lasketaan alas, kun sauna on seestynyt.

Anneli. Miksi haapa on hyvä laudepuu? Perinteinen laudepuu on ollut Apassi, myös kevyt mutta kestävä puu. V= koska se on niin huokoinen puu, niin siinä on hyvä lämmöneristyskyky. Mitä raskaampi puu, sitä kuumemmaksi se saunassa kuumenee. Kun lauteet vahataan, ne kuumenevat ja nimenomaa pinnastaan. Tavaraa voisi myös verrata muovilevyyn ja tyroksiin. Onko niillä eroa.

Jos saunaan mennessä kastelee lauteet ennenkuin istahtaa niille, niin ne pitää siis lontrata = jäähdyttää kunnolla. Sittenkin kasteltu kohta on polttavan kuumas, kun käy välillä leyhyttelemässä.

Jos haluaa yksinkertaisen hygienisen lauteen, se kannattaa päällystää kuparipellillä, mieluusti paksuus ainakin pari milliä!!!!!

Tollolle suosittelen kyllä lauteet painekyllästetystä puusta. mieluummin kreosiittikyllästetystä, taikka voihan ne silloin tällöin vielä sutia kivihiilitervalla. Lauteita ei pidä käsitellä millään,- ainakaan jos ei käytä peflettiä tai laudeliinaa.

Varsin hyvät lauteet tulee myös lehtikuusesta, mutta se on syytä tehdä paksusta, niin se ei polta persuksia. Tärkeintä on laittaa sydänpuoli ylöspäin, on puulaji mikä tahansa.

Harvennusmallit ovat yhä edelleen jatkuvasti päivitettyinä versioina olemassa kaikille Suomalaisille puulajeille ja metsätyypeille.

Ne perustuvat pohjapinta-alaan ja niissä on toleranssia käytännössä 2 neliömetriä molempiin suuntiin, eli eroa voi olla jopa 4 neliömetriä.

Me oltiin MTI- kurssin kanssa nuorta ylitiheää männikköä harventamassa ja opetusmielessä käytettiin jatkuvasti sekä runkolukua, että relaskooppia.

Muutaman kerran paikalle pölähti kenttäpäällikkö puuntuottamista opettavan MH:n kanssa ja näkyi naamasta, että nyt tulee haukkumiset, että on mennyt liian harvaksi. Molemmat pyörivä hetken relaskoopin kanssa ja sitten nuori – kaunis naismetsänhoitaja tuli onnittelemaan meitä, kun metsä oli justiinsa käyrien välissä.

On toki myönnettävä, että sellaisen – ylitiheän männikön tiheys näyttää kyllä silmään halvatun harvalta. se kun oli turvemaalla, niin ensin piti etsiä oikeat opaskasvit, ja sitten taulukko.

Kyllä se niin on, että jos ei ole käyttänyt mittausmenetelmiä, niin äkkinäisellä menee takuulla pieleen.

Minähän olen koittanut toitottaa, että Virossa palkat alkavat olla niin hyvät, että Virolaiset pakenevat täältä takaisin kotimaahansa.

Moni Suomalainen yritys on tullut jo ajat sitten takaisin Virosta, vaikka sinne halpuuden takia aikoinaan meni.

Ei Suomessa palkkakustannukset ole liian korkeat, mutta yritykset käyttävät kertoimia, joilla tuotannon hinta nostetaan pilviin. Ennen riitti, että yritys tuotti hieman voittoa kaikkien kulujen päälle. Siis myös omistajaperheen elämisen kulut tulivat katetuiksi ja sen päälle hieman ylijäämää.  Otetaan malliksi vaikka köyhtyneet paperitehtaat, joiden piti rikastuttaa vain Valdenin perhe  (ja suku) Hyvin meni, vaikka joinakin vuosina tulikin jopa miinus-tulos.

Sitten alkoi kasvuvuodet ja ostettiin muita tehtaita ja mantuja – tuli UPM 10, ja lisää omistajia ja osakkaita. Kaikki alkoi vaatia tuottoa omistukselleen. Silloin on pakko pistää paperikoneisiin vauhtia lisää. IKINÄ ei ole kustannukset nousseet liikaa paperimiesten hirmuisten ansioiden takia. (Tienaa päivässä sen, minkä Tollo saa kuukaudessa). Kyllä menestymisen yksi tekijä on myös laatu.