Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Keski-Suomen veistelijät ovat ”kaikki” varmasti veistäneet M-sahalla metson, koskaa se on maakuntalintu ja siitä saa moottorisahalla tosihienon, kun siihen sopii hieman karhea sahan jälki. Kun sen vielä liekittää sopivasti, niin sehän on komea.
Isommista pölkyistä tehdään usein myös ihmisiä erilaisissa asennoissa ja siinä pitää kyllä olla myös taiteellista silmää, että mittasuhteet ovat oikein . Kasvot ovat kuitenkin vaativin osa ja monet käyttävät talttaa ja jyrsintä viimeistelyssä.
MaalaisSeppo. Kaikki muut palstalla ovat ilmeisesti tajunneet, että ”Kuuitupuun kasvatus ei kannata”, ja sen, että tukkipuun kokoiseen kannattaisi pyrkiä.
Myös koko metsätalouden suunnittelu on pyrkinyt Viimeisten sotien jälkeisen ajan siihen, että on kaiken kehitysluokan metsiä oikeassa määrin, jolloin siellä on tappiollista kuitupuun harvennusta, jo jonkinverran tukkiakin tuottavaa kolmos-kehitysluokkaa ja uudistuskypsää tukkimetsää.
Jeessi ja näköjään sinäkin – olette keskittyneet rääpmään ”taimikkoa” ja tekemään siitä useta ”tilejä”, joiden etumerkiksi kuuluisi miinus, ellei Sosiaaliavustuksen tasoinen KEMERA pelastaisi sitä plussalle.
Tuollaiselle putkiliikkeelle ei voi toivotella valoisaa tulevaisuutta sen pitemmälle kuin Starttiraha piisaa, eli kolme kuukautta.
Jeessi. Olet kuitenkin kertoillut istuttaneesi tiheämpään kuin ohje. Olet myös iloinnut joidenkin runkojen olevan JO kaksikymmentä senttiä vahvoja.
Luin juuri artikkelin, jossa istutustiheys on ollut n1000 kpl / ha. Avohakattu 20 vuotiaana. Järeyttä jopa 37 cm D 1,3m.
Niin, että onko istutuskohde ollut niin huonosti hybridille sopiva, että järeytyminn on niin heikko, vai onko tosiaan ollut tarkoitus kasvattaa puuta enemmän samassa ajassa lisäten runkolukua.
Voin vakuuttaa… se ei toimi niin. metsätyypin kasvatuskykyä ei voi ylittää muuten kuin keinolannoituksella.
Joillakin on toiset luulot, mutta he ovat väärässä.
MaalaisSeppo. Kukahan ei ole ymmärtänyt? jos Jeessillä olisi jäki pelannut, hän olisi istuttanut haapansa ohjeen mukaisesti, jolloin hän olisi jo vuosiaa sitten saanut livauttaa ensimmäisen sadon ja paljon järeämpänä ja terveempänä puuna. Hänellä olisi jo toinen kierto hyvässä vauhdissa.
Jeessi ei sitä tajua, etkä näköjään sinäkään.
MaalaisSeppo:”Jätkä puhuu järeistä haavoista. Eihän Jesse tukkipuita kasvata. Motteja kasvaa tiheämpi haavikko vähintään yhtä paljon kuin harva.”
Et ole huomannut, että Jeessi etsii ja kerskuu löytäneensäkin läheltä sahaajan, joka olisi halukas ostamaan hyvälaatuista Haapaa.
Tietyllä haitarilla runkoluvusta riippumatta hehtaari kasvaa saman verran puuta / vuodessa.
Se vaan on Fakta homma. Käytännössä: jos hybridihaapaa aikoo tuottaa ja sen istutusmäärä on vaikka 1200 kpl / ha. tarkoittaa se sitä, että jos tavoitellaan tuottaa vain hybridihaapaa, niin paras tulos saadaan istuttamalla taimia 1200 kpl / ha.
Silloin puut käyttävät koko sn eväspaketin, joka maaperässä on, eikä ne kärsi ravinteiden puutteesta, vaan kasvavat kahden sentin paksuisia vuosirenkaita.
Joku Mopokuski voisi kertoa, mikä ero on esim puunkorjuun tehossa, kun keskikoko on kaksi kiintoa, verrattuna riuku-haavikkoon, jossa keskikoko on vain 500 litraa ( 0,5 kiintoa)
Jokin on Jeessin haapojen kasvatuksessa mennyt pieleen, kun ne ovat jo parikymmentä vuotta kasvaneet ja kuitenkin vasta hilkun kilkun 20 senttisiä rinnantasalta. ohjeen mukaan Hybridien päätehakkuu pitäisi tehdä parikymppisinäja kasvuvauhti OIKEASSA TIHEYDESSÄ ollut paksuutta kaksi cm / vuosi. Eli niiden pitäisi lähennellä 40 sentin läpimittaa D 1,3 :ssa.
Toivotaan nyt kuitenkin, että seuraavan sukupolven haavikko harvennettaisiin oikeisiin lukemiin, ettei tulisi samaa virhettä uudestaan.
Suomen metsätaloudella olisi mahdollisuudet kehittyä tästä varsinaiseksi tulolähteeksi, kunhan : Sorkkaeläimet hoidetaan pois, palataan valtakunnallisesti jaksolliseen kasvatukseen, jossa uudistaminen tehdään rotutaimilla ja männyn luontaisilla kasvohjilla myös siemenpuumenetelmällä, koska se on sen verran hidasta niillä pohjilla, että korkeat uudistamiskustannukset eivät tule kohtuullisessa ajassa takaisin. (Myös kylvö hyväksytään) Maanmuokkauksessa on jo päästy syväkynnöksestä yli ja kaivurien kauhat sopivat myös uudempien mättäiden tekoon.
Kun avohakkuisiin palutettaisiin aikaisemmat ikä – ja läpimittaehdot, saisi mekaaninen metsäteollisuuskin riittävästi hyvää raaka-ainetta kotimaan metsistä.
Ei 60- luvulla tehty yläharvennuksia, poimintahakkaajat (harsijat) pääsivät leivättömän pöydän ääreen rikottuaan metsälakia. ”Metsää älköön hävitettäkö”. Hävityshakkuun tehneet metsänomistajat menettivät lain mukaan puunmyyntitulonsa ja saivat lisäksi sakot, ehkä jopa linnatuomio. Lopuksi ikää kaikki tiesivät ja muistivat = Metsänraiskaaja.
Nyt on metsänomistajiin uskottu niin paljon, että he saavat toimia vapaasti ja näyttää ihan siltä, että liian paljon on annettu löysää. Se, että puut kasvavat enemmän kuin koskaan, johtuu aikaisemmista – lain määräämistä käsittelytavoista ja koulutuksesta sekä Keskusmetsäseuran valistustyöstä yhdistettynä ilmaston lämpiämisen ja typpilaskeuman vaikutuksiin.
Nykymallilla tulee olemaan seurauksensa, kun sahaajat kyllästyvät sahailemaan vain pieniä puita ja sahatavaran ostajat hylkivät heikkolaatuisesta puusta tehtyjä saheita. Tätä menoa meillä saa mekaaninen metsäteollisuus pakata koneensa ja siirtyä Siperiaan, siellä vielä on laadukasta ja järeää puuta maailmalle dumpattavaksi.
