Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pohjanmaan metsät on harsittu iät ja ajat varmaan parisataa vuotta. Ja aina on viety ne pisimmät ja parhaat puut. Uudet puut ovat syntyneet luontaisesti, eli niiden emopuut on olleet jätemetsää, jollaista Harjavallassa sisulla ja sydämellä tehty oikein viranhaltijan siunauksella. Kulttuuri saapuu Harjavaltaan!
Pohjanmaan ”metsät” ovat hieskoivikoita, jotka ovat syntyneet metsän hävittämisen jälkeen, kun uudistamiseen ei ole satsattu killinkiäkään.
Maaperä sopii vain varastoiville lämpökaivoille ja rehunkasvatukseen – Kunhan ei kynnä liian syvältä.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>”Tolopainen: ”Puun hintaan vaikuttaa enemmän suhdanteet kuin kilpailutus 2018 hintoja ei makseta kuin seuraavassa suhdannehuipussa.”
”Visakallo:Toki näinkin, mutta jos ei kilpailuta, ei voi tietää oman leimikkonsa sen hetkistä oikeaa hintaa. Hinnat vaihtelevat hyvinkin nopeaan tahtiin. Viikon vanha hintatieto voi olla täysin vanhentunut.”
-Näkyy hinnat heilahtelevan hyvin lyhyelläkin trendillä. Meillä kun on viisi merkittävää ostajaa, niin kannattaa päivittää hintatietoja jatkuvasti, jos aikoo myydä muutakin kuin risuja. Esim sorvipöllien ja junttapaalujen kysyntä revätää hetkessä. Tosin junttapaalujen ostajalla on jo tiedossa ne myyjät, joilla paaluiksi kelvollista tavaraa on pystyvarastossaan, ne myyjät ovat sangen hintatietoisia.
</div>
Ohjelmointi ei ole mikään ongelma, kun vain on pajan nurkassa tietokone, jossa on ohjelmisto. Monesti ne sähköanturit ovat halpoja ja helppoja vaihtaa, kunhan vaan löytää sen viallisen ja vastaavan osan…. merkkihuollossa on kyllä valmiudet omiin merkkeihinsä, mutta yleiskorjaamolla voi olla hieman hakusessa.
Esim juuri saksalaisissa autoissa on ollut jo pitkään tekniikka, jolla voi vikakoodit lukea ja ainakin nollata ilman erityistä tietokonetta. Saksalaisethan ovat keksineet kaiken. Jeessi yrittää keksiä samoin kaiken, mutta uudestaan – eikä vielä ole onnistunut…
Olen joskus ihan aikani kuluksi seurannut Telkkarista ohjelmaa : Wheeler Dealers, jossa usein hieman huonommallakin pidolla olevia arvostettuja autoja ostellaan, kunnostetaan ja lähinnä entisöidään, vaikkakin myös osaltaan päivitetään.
Huvittaa hieman, kuinka poikkeuksetta tuossa kunnostus / huoltovaiheessa tulee jatkuvasti esiin yhden autonvalmistajamaan tuotteiden kohdalla laadun ylistäminen. Kyllä Englantilaisiakin autoja mainostetaan, mutta ei juurikaan laadun osalta. Saksalaisia autoja silloin, kun ne on Amerikoista ostettuja – Päivitetään Eurooppalaisilla osilla, jotka ”Ovat paljon kauniimpia ja laadukkaampia kuin jenkkilässä kokoonpanotehtaassa asennetut erinäköiset osat, esim puskurit jne”
Mutta Saksalaiset autot ovat poikkeuksetta olleet myös ajo-ominaisuuksiltaan verrattomia.
Olisiko siinä hieman asennepuolen ominaisuutta, mutta nuo ammattilaiset eivät ole esim Ranskiksia ainakaan laadun osalta ylistäneet, eikä tavallisia Italialaisiakaan. Urheiluauton tapaiset ovat sitten eri juttu, mutta ihmettelin esim Volkkari Golfin saamaa yletöntä suitsutusta – Siitä tosin myös maksettiin hyvää hintaa, eli ostajakin oli samaa mieltä.
Tukkien rahtaus sisämaasta maksaa luultavasti enemmän kuin kuivatun – valmiin sahatavaran kuljetus samalta matkalta. Jos vertailee esim Äänekosken kuljetuslogiikkaa, niin voipi huomata, että tehtaan sijaintia on varmasti pohdittu huolella. Raakapuu tulee suhteellisen lyhyeltä säteeltä, mutta valmis tavara pakataan junanvaunuihin, joita joka päivä kaksi täyttä tavarajunaa kuljettaa ne satamaan.
Jos sen sellumäärän tuottamiseen tarvittava raakapuu kuskattaisiin Raumalle, niin se ei onnistuisi kahdella junalla – otaksun.
Samoin Jämsänjokilaaksosta viedään suurin osa rullista ja paaleista junalla satamaan.
Anneli:”Puiden ostajien maksukyky tukista ja kuidusta riippuu siitä, mitkä tuotteet vetävät maailmanmarkkinoilla ja meillä Suomessa.”
– Pitää paikkansa vain pienempien sahojen kohdalla. Isot sahat ja sellufirmat maksavat aina niin vähän kuin on pakko.
Kun maailmanmarkkinahinnat laskevat, pistävät pikkusahat kioskin kiinni mahdollisimman nopeasti. On seisokkia ja lomautusta. Suurimmat – metsäyhtiöiden omistamat sahat sahaavat jatkuvasti, mutta noususuhdanteen aikana nostavat tukin hintoja aivan viimetipassa.
Puutavaran osalta ei kyse ole aina maksukyvystä, vaan maksuhalusta. Jotkut Keiteleen ja Koskisen tasoiset yhtiöt korottavat herkemmin tukin hintoja saatuaan sovittua hyvät myyntihinnat lähitulevaisuuteen.
Nuo kolme suurta ja iloista rosvoa eivät nosta kotimaan hintoja, vaan tuovat rajan takaa paljon kalliimpaa puuta pitääkseen täällä hinnat alhaalla.
Miksi Raumalle tehdään uusi suuri saha? Koska se on satamakaupunki ja puutavaraa saadaan laivoilla tehtaan sisäpihalle. Rannikon heikkolaatuisten männiköiden varaan ei kannattaisi rakentaa muuta kuin sellutehtaita, mutta niidenkin hankinta-alueeksi kertyy vain puoliympyrä esim Äänekoskeen verrattuna.
Tollo:”Kilpailuttavatko tuottajat meijeriin toimittamansa maidot, ”
Valistuneimmat tuottajat kilpailuttavat meijerien sopimukset. Se on hyvä, koska jonkinlainen hintakilpailu on silläkin alalla.
On kohtalaien suuria yhtiömuotoisia meijereitä – on toki osuusmeijereitäkin, jotka tuottavat maitojalosteita esim LIDL:iin ja laatu sekä hinta ovat kilpailukykyisiä. Kannattakaamme niitä!
Puuki:”Vanhojen maksettujen palkkojen takasin perimistä esim. työnopettajateknikoilta en kannata vaikka ne opit onkin osin jo vanhentuneita eikä enää tuota mitään lisäarvoa, ”
Samaan pinkkaan voisi tietenkin nimetä esim jopa kymmeniä vuosia työelämässä jo olleet metsätalousinsinöörit ja vastaavat, paitsi puun kasvamisen polku ei ole muuttunut miksikään. Toimessaan pyörivät MTI:t toki päivittävät tietojaan jatkuvalla jokavuotisella koulutuksella, mutta herää kysymys, ketkä heidän tietojaan / taitojaan päivittävät siellä metsäoppilaitoksissa?
”Työmies on palkkansa ansainnut” – sanotaan, mutta hyvin usein tukiaisia ei ansaita, vaan saadaan. otetaan vaikka Jeessin ”Tarkastus, jossa peli ei ollut läheskään slvää, vaan ehkä kikkailemalla koealojen paikkojen kanssa saatiin hivutettua lukemat haluttuun tavoitteeseen. Tuollaisia pieniä koealoja siirtelemällä vaikka vain metrin verran, voidaan mittaustulokseen vaikuttaa. Siinä monivuotisen koulutuksen yhteiskunnan varoilla saanut viranhaltija saattaa ”hieman” joustaa jouduttuaan työttömän metsänomistajan kanssa pilalle revitetyn ”rääseikön” keskelle.
Ei KEPUa tarvitse pelätä edes MaalaisSepon, se on kuihtuva puolue ja tulevaisuudessa täysin vaaraton.
KEMERA on pilannut Jees-miesten toimesta suomen metsättaloutta niin rajusti, että metsien kasvu on jo käntynyt samaan suuntaan kuin KEPUn kannatuslukematkin.
Jos tukiaisilla elelevät ituniskat lähtisivät raivureiden kanssa metsiään hoitamaan, olisi puunkasvussa havaittavissa tuntuva lisääntyvyys.
