Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tollo:”Yleensä hyöty menee vuokraajalle, jolla on tukioikeudet.”
Vuokralainen muissa vuokrausasioissa maksaa vuokraa, mutta pellonvuokraaja ei!
Visakallo:”Kemera on laajassa mitassa edesauttanut metsureiden ja muiden metsä-alan ammattilaisten työllisyyttä.”
KEPU:laisten käsienpesua on väittää Kemeran olevan työllisyydenhoitoa. Se on käytännössä suunnattu tuottamaan enemmän ja halvempaa puuta teollisuudelle ja rahan lapioimiseksi tukiaisilla elätettyjen metsäparonien pohjattomiin säkkeihin.
Väitteet työllisyyden hoitamisesta on täyttä puppua. Toimihenkilöt toki ovat olleet käsi ojossa rahanjakotilaisuuksissa ja ovat vetäneet välistä niin paljon kuin ovat pystyneet. Siinä mielessä työpaikoista on ollut kyse, mutta suurin leikkaus on tehty, kun metsänhoitoyhdistyksiltä poistettiin verotusluonteisen Metsänhoitomaksun periminen. Siltä porukalta väheni työpaikat, kun kaikenmaailman Jeessit vapautettiin Metsänhoitomaksusta. Mikä temppu kyllä olikin jo ajankohtainen, Samoihin aikoihin savustettiin Metsäliiton ostohenkilöt ulos Metsänhoitoyhdistysten toimistoista, samoin mesähakkuusopimukset lähtivät yhdistysten toimihenkilöiden salkuista.
Et ole tainnut huomata, että puun kasvuvauhti ei lisäänny kovin merkittävästi, vaikka sen kasvaman puutavaran hinta olisi noussut kuinka paljon tahansa.
Jos kuution runko on kasvanut vuodessa 140 litraa lisäkasvua, niin kuinka paljon se kasvaakaan silloin, kun se on kasvanut yli kymmenen kuution kokoiseksi?
Kehoittaisin sinua perehtymään puun kasvatuksen pitkään oppimäärään!
PUU-pää:”KEMERA- koulutusta on järjestetty vuosikausia sekä Puu-päille, että puuttomille- päille.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Miksi et ole ollut itse sitten mukana ?”
Minä olin kouluttajana, mutta sinua ei näkynyt opetuslasten joukossa. Vanha totuus onkin, että koulutukseen eivät osallistu ne, jotka sitä eniten tarvitsevat – Ei siellä ollut Jeessikään…
Jos Perkon Jk: kasvu on 14 %, niin ei kai hän kuvittele, että se jatkossakin on 14 % joka vuosi?
Kuinka suuriksi kasvaisivatkaan Perkon puut, jotka nyt ovat 200 litraisia ja annettaisiin niiden – tai osan niistä kasvaa 14 %:n vauhdilla vaikkapa vain 120 vuotta?
Sellaisia puita ei tämä kansa ole vielä nähnytkään, mutta lähtisin kyllä Perkolaan katsomaan niitä, jos ne olisivat olemassa.
Eipä jokaista vesistömaisemaa ole syytä peittää pusikoilla. Kyllä moni rantavyöhyke on pelkän puuston varassakin hyvä kaista, ei sitä tarvitse eikä pidä pilata lehtiryönällä, joka järveen joutuessaan pilaa vesistöä kuin mikä jäte tahansa.
Kun usein näytetään ilmavalokuvia tai videoita, joissa on esim pienehköjä lampia ja vesistöjä, ja jokaisella on kuin karvareunus ympärillään, tulee mieleen lähinnä naisen sukupuolielin.
Jos on käytettävissä 35 – senttisiä taimia, niin paras – ja edullisin tapa hoitaa heinät ym – on kemiallinen torjunta. henkilökohtaisesti käyttäisin menetelmää, jossa taimet istutetaan omilla paikoilleen, omn kyse muokkaamattomasta, tai muokatusta kohteesta.
Kun rehuttuminen on alkanut, mytta taimet vielä hyvin näkyvissä, kartion muotoisella suppilolla taimen suojaus ja esim reppuruiskulla suhautus taimen ympärille.
Kun Jeessi haluaa turmella luontoa ja ympäristöä paljon laajemmin, niin tämä keino kiellettäköön häneltä. Tuohon suihkautukseen on olemassa ruiskuja, jotka sumuttavat laimeaa kasvuhormoonia hyvin pienen määrä aivan mikropisaroina ryönän lehdille. Kaikkien lehtien ei tarvitse kostua, vaan samassa varressa oleva ryönä kupsahtaa.
Oikein käytettynä myrkkymäärä on niin pieni hehtaaria kohti, että enemmän vaikuttavia hiukkasia saa jopa Pösön ilmastointilaitteesta sillä hupiajeluja ajellessaan joka päivä.
KEMERA- koulutusta on järjestetty vuosikausia sekä Puu-päille, että puuttomille- päille.
Sitä ennen oli NMK-apurahojen käyttökoulutus jne. Jos vaikka muutamaa PUU-päätä vielä pidetään suojatyöpaikassa, niin se ei tarkoita, että heitä tarvittaisiin, eikä siitä ole ”Aihetta lauluun” – Mutta kun haluja näköjään on yhtyä Tollon ja Jeessin kanssa yhteiseen mölyapinakuoroon, niin terve menoa vaan!
Meille tuli (vaikka ei silloin tahdottu) Volvo BM Valmet 605 täydellä metsävarustuksella. Mukana tuli Telikärry, nostolaitesovitteinen Kuormain, Automaattivinssi lovipankolla, hydraylivinssi Nosturiin, Juontokoura,
Traktori oli Vakolan parhaaksi testaama metsään sopiva Maataloustraktori. Jämsänkosken metsäkonekoulun asentajakurssi teki lisävarustelut: Alusta ja kone suojattiin, ikkunat suojattiin, Nosturi asennettiin tuppisovitukselle, Lisäventtiilit hydrayliikalle, Hydr. työntövarsi, Juontokouraan hydr. kääntö, Kouran aukaisu kaksitoimiseksi, Nosturin kouralle keulaan teline, Etupainoja, Piikkiketjut vetäviin pyöriin, Ilmaistuin, joka pyörähtää hyvin ympäri. Lisävaloja jne.
Koejoin yhdistelmää aika paljon. Paraimmillaan ajoin läheltä aukosta 4 kuormaa tunnissa. Kuormakoko oli 4 – 5 kiintoa. Harvennukselta oli hyvä, jos yli kuorman sai tunnissa.
Koneella ajettiin aika paljon sinä aikana kun minä olin virassa. Yhdistelmä kiersi maakunnassa lähikuljetuskursseilla jopa 150 km:n säteellä. Niissä oli myös muita traktoreita, käytössä oli ritiläautokin.
Sitten löytyi lisärahaa ja nosturi vaihdettiin sähköohjattavaan, puomin päällä olevaan – Kärry vaihdettiin vetävään. Koululle ostettiin uusi Traktori – Samanlainen kuin Jeessilläkin on – kun sitä myytiin niin halvalla pois. Kuormain / kärry kytkettiin siihen, MUTTA: Ohjaamo on liian ahdas, ei mahdu penkki kääntymään, kun siinä istuu täysikokoinen aikuinen.
Vähin äänin kärryt on kytketty 605:n perään ja se näkyy pyörivän koulun ajoissa.
Ihmeellinen on leimikko, joka täyttää enskan vaatimukset – on hoidettu taimikkona kuten pitääkin – ja siinä on keskiläåimitta ennen hakkuuta alle 16 senttiä ja jälkeen hakkuun alle 16 senttiä.
Tähän mennessä ei 16 senttisestä rungosta ole saanut tukkia itkemälläkään, mutta voi olla, että PUU-kengillä potkimalla sen saa niin turvoksiin, että siitä tulisi edes 37 dm:n mittainen TUKKI-PUU.
Paskaa on turha jauhaa, kun metsänhoidosta on kysymys. Sitä soopaa tulee Harjavallan suunnasta täyslaidallisia, vaan ohihan nekin ryöpyt menevät.
Toki on myönnettävä, että helvetin huonolla hoidolla ollut metsä saattaa olla ensimmäisen hakkuunsa aikaan siinä tilassa, että sieltä lähtee jopa järeääkin tukkia, mutta vain PUU-pää sellaista hakkuuta nimeäisi enskaksi. Toinen pölvästi toki tekisi siihen ylispuuhakkuun.
