Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tollo:”Mielenkiintoista, kun olen muutaman tuulenkaadon juontokouralla hakenut. Mutta että kiireinen liikemies alkaisi sillä pinoja tekemään, eihän siitä mitään tule.”
Juontokoura on suht kätevä puiden siirtelylaite lyhyillä matkoilla. JOS on käyttänyt hieman rahaa ja järkeä hankintojen yhteydessä, niin hydr. työntövarsi, Hydr.sivukääntö uivalla venttiiliasennolla varustettuna saa niillä lisätehoa siirtelyyn ja esim pinon tehtyä jopa paremman kuin joku Tollo silakkapuntarinsa kanssa.
Tuulikaatorunkojen vetely moisella sujuu suht nätisti, kunhan ajoreitti on suorahko, känntö vapaallla ja latvus laahaa maata ajojälkien päällä.
Oikeassa siirtelyssä kasvatus / hankintahakkuilla metsäkärry ja hydr. kuormain ovat moninverroin tehokkaammat, metsätraktori on kuitnkin noin sata kertaa tehokkaampi kuin juontokoura.
Hyvä urakoitsija ajaa kuitenkin niin edullisesti puut tienvarteen, että niillä taksoilla juontokouramies keskimäärin ei saa kuin korkeintaan polttoaineiden hinnan ”säästettyä”.
”Kiireistä liikemiestä” Ei tulla Harjavallan suunnassa näkemään, mutta kiirehtivä ryntäilijä siellä on varmaan nähty päivittäin.
Tuo jatkuva kasvatus ei vaan pitkässä juoksussa ole kovin hyvin kannattavaa. Yläharvennus metsässä kuin metsässä toistettuna muutamaan kertaan – vaikka olisi kuinka hyvin ja tarkasti tehty, poistaa systemaattissti metsän paarhaat ja nopeimmin kasvavat puut.
Jos ajatellaan rodunjalostusta, niin ainakaan sillä tavalla ei puuston laatu parane. Kun vielä uudet puut hankitaan luonnonmenetelmällä, se ei tuota kovinkaan paljoa mäntyä, eikä koivua isomman puuston alle. Ilman maanmuokkausta sinne ei synny edes kuusta.
Erkki Lähde on tarinan mukaan tavattu JK-metsässä istuttelemassa taimia isomman puuston alle. Hänen tarinansa taitaa muutenkin lähestyä loppuaan.
Se, että aikoinaan hakattiin Suomen metsät lähes pilalle, johtui siitä, ettäpuuta oli kyllä, mutta esim teollisuus ja puurakentaminen tarvitsi vain tukkipuuta, joten vain sitä hakattiin. kaikki kuitukokoinen puu, mitä sivutuotteena tuli, meni polttoon.
Kunnes alkoi paperiteollisuus pyörimään. Silloin kävi kuitupuukin kaupaksi – samoin esim kaivospuut ym.
Kuitenkin vasta sotien jälkeen alkoi avohakkuut, joilla on korjattu jatkuvan harsinnan jälkiä. Vielä viime vuosisadan loppupuolellakin metsänomistajia tuomittiin hävityshakkuista (Harsintahakkuista) koviin rangaistuksiin ja heidän metsänsä määrättiin rauhoitukseen, joka kylläkään ei merkinnyt hakkuukieltoa, vaan metsäammattilaisten hyväksymiä hakkuita. (alaharvennus! )
Vanhan lain mukaan ilmeisesti Jeessin hakkuut olisivat lähes kaikki vieneet ressukan raastupaan… Nyt laki on lähes voimaton.
On aika veikeää, että Joku pässinpää halveeraa Tapion metsienkäsittelyohjeita ja neuvoja ihan umpisuolestaan saakka, mutta esim metsäsuunnitelmaa ja lapsellisen kehnosti toimivaa metsään – ohjelmaa ylistää kuin Jumalan sanaa. kuitenkin sekä metsäsuunnitelma – että koko metsään – ohjelmisto perustuvat Tapion ohjeistukseen.
Vain toteutus ontuu alkeellisen teknisen toteutuksen vuoksi. Metsäsuunnitelmat alkavat olla jo valmiiksi hiottuja, vaikka virheitä niidenkin tiedoissa on.
Se on kuitenkin selvää, että kun ei käyttäjällä ymmärrys ole pysynyt kehityksen mukana, niin tuollaisia mielettömyyksiä alkaa purkamaan ihmisten ilmoille. pitäisi langettaa päästömaksu noille Jeessin päästöille…
Ei mitään suunnitelmia, eikä ainakaan Tapion taskukirjaa, johon on muka kaikki tieto pakattu. Eikä missään tapauksessa Metsänhoitoyhdistyksen ”metsäasiantuntijoiden” palveluita, puhumattakaan metsäoppilaitoksen ja metsäkeskuksen järjestämille koulutuspäiville eri aiheista ei kannata aikaa haaskata.
Paras, sekä eniten rahaa tuottava keino on konsultoida nimimerkki Jeessin tietoja – taitoja ja asenteita. Sieltä saa helposti ja halvalla huomispäivän metsienkäsittelyvinkit, joiden avulla metsästä alkaa tulla rahaa kuin ennen tukinajosta!
Huippukuusikkoon ei mennä sulanmaan aikaan koneiden kanssa, ei edes hevosvaljakolla. Hirvetkin polkevat liikaa kuusikon pintajuuria.
Muistan, kun Evolla laittelimme talvisavottaa, eli ensin hakattiin päätehakkuuta odottavaan kuusileimikkoon tie-aukko. Lyhimmät kuuset yli kolmekymmentä metrisiä, pisimmät neljänkymmenen luokkaa. Puut kaadettiin hieman pois tielinjalta. Tietenkin osa puista otti oksistaan pystypuihin – Ei anuttakaan konkeloa, mutta alle kaatuneiden – 2 – 4 :n kuution kuusten juurakko nousi syrjälleen ja alta paljasti putipuhdas kivikko.
Alusta oli kuin pestyjä saunankiukaan kiviä täynnä. Kuntta oli 10 – 20 cm paksua. Ja puut ollivat kasvaneet ja terveitä. Metsää oli kasvatushakkuin käsitelty pari – kolme kertaa. Ei ainuttakaan kuitupuuta koko kuviolla. Ei ainuttakaan keloutunutta tai muutenkaan kuollutta puuta.
Parhaissa kohdissa n. 1000 kiintoa /ha.
Yöpymisraha on tarkoitettu tilanteeseen, jossa ns”Yhdenillan tuttavuus” tarjoaa vierihoitoa – Täytyyhän jotenkin varmistaa, että palaa kotiin tarveenä….
Onhan myös ns ”Yömatkaraha”, joka maksetaan, kun matka-aikaa lyhentääkseen toimihenkilö matkustaa yön yli autolla tai junalla tms säästääkseen työnantajalta hotellikustannuksia ja ehkä päivärahan.
Mutta näidenkään päälle ei makseta ateriakorvauksia tai vastaavia…
Pienin korvaus on ollut Ateriakorvaus, jonka saamiseksi on oltava pois toimistolta riittävän kaukana ja – kauvan. Saa ruokailla kahvilassa, ravintolassa tai nauttia omista eväistä vaikka nuotiolla.
Osapäiväraha edellyttää samaa, mutta päivä pois toimistolla pitää olla pidempi.
Kokopäiväraha maksetaan, kun matkatyössä on aikaa kulunut jo niin paljon, että ylytyötuntejakin tulee useampia. Näiden päivärahojen päälle ei makset mitään muuta kuin matkakustannukset, sekä majoitus ( sisältää usein aamupalan).
Jos käytetään omaa kulkuneuvoa, maksetaan siitä kilometrikorvaus.
Kokopäivärahaan laskettu aika on jopa 26 tuntia (+Häntämiehen raha ). Mutta yleensä se katkeaa 24 tunnin välein.
Säännöt on verovapaita päivärahoja varten, jos maksetaan enemmän, menee vero!
