Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Mittanauhoihin saa kyllä myös saksikoukun, joissakin malleissa tulee mukana sekä -että. Hyvän koukun saa pianolangasta itse taivuttelemalla, kunhan löytää rautakaupan, jossa sitä on hyllyssä. Itse tehden koukun hinnaksi ei tule juuri mitään. kannattaa sopivaa lankaa ostaa kerralla hieman enemmänkin.
Keskiseltä ostin viimeksi edullisen metsurin puvun, nuori teinipoika teki polttopuuhakkuuta, eikä sillä tietty ollut mitään varusteita, piti hommata kengät, puvun, kypärän, käsineet. muu olikin minulla jo valmiina.
JOO! Varsinkin pienessä taimikossa kasvuprosentti on kymmeniä % . Kun puuta on vaikkapa vain 300 kiintoa hehtaarilla, putoaa kasvuprosentti aivan varmasti alle kymmenen.
Prosenttimääräinen kasvu voi olla aikalailla erilainen kuin kuutiomääräinen kasvu. Tämä niinkuin opetukseksi tukevalle yrittäjälle kannattavuuslaskelmia varten. Noita määreitä ei pidä sekoitella.
Vatukko on riesa yleensä vain muutaman vuoden ajan. Mutta aukon pitäminen mahona metsämaana kymmenenkin vuotta on jo melkoinen kustannus.
Jos metsämaan keskikasvukyky on Harjavallan tasoa, ( ”yli 12 kiintoa / v – muka) – niin kymmenen vuoden kasvu olisi jo yli 120 kiintoa, eli Jeessi teettäisi jo avohakkuun!
Kemiallinen torjaisu laikkukäsittelynä helpoin ja halvin ratkaisu.
Anneli. ”Varmaan Jätkä sinäkin ymmärrät että jos humuskerros ohenee, ja alla on pelkkiä kivennäisiä, puiden kasvu kärsii. Maan hiilivarastokin pienenee. Kyllä energiapuuta voi kerätä ja hakkuita tehdä mutta kohtuudella. ”
Mitenkähän tuo pitäisi ”ymmärtää”?
Joten kuten olen ollut käsittävinäni tuon kierron. Pökkelöpuita olen kyllä värkkäillyt niin koivuista kuin haavoistakin. Keloja on tullut tehtyä ja säästeltyä. karuimmilla pohjilla hakkuutähteet olisivat erinomaisia metsän puuston kannalta, ja lahopuuta niistäkin tulisi. Ehkä toisin paikoin kannattaisi tehdä pitkiä kantoja – varsinkin, jos tyvessä on jotain epäilyttävää vikaa.
Humuskerros kehittyy ehkä pahaiten, kun puusto on Tapion kasvatusmallien mukainen, jolloin myös kenttäkerros tuottaa kariketta runsain mitoin – Jopa paljon paremmin ja laadukkaampaa kuin kuusen neulaset.
Noiden levikekiilojen suunnittelu ja ompelu eivät ole mielestäni liian haasteellisia. Sopivaa joustavaa kangasta on saatavissa, samoin nykykoneet pistelevät kyllä kevyesti paksumpienkin saumojen yli, kuhan huolto koneelle on tehty.
En ole vuosikymmeniin itse joutunut ompelemaan, kun aloitin sillä, että ei sinun tarvitse, kyllä minä ihan itse ompelen.
Jos ja kun pitää mennä esim metsötöihin hellepäivinäkin, niin oikea aika aloittaa on mahdollisimman aikaisin puolen yön jälkeen. Silloin on vielä hieman hämärää, mutta kun se valkenee, niin silloin…
kun jouduin / sain olla hakkuulla koko kesän, heräsin ennen kahta ja aamupalan jälkeen lähtö, vaatetus oli suht kevyt, eli palstan reunassa lähes paleli. olin siellä noin 2 – 2.30 ja eikun Partneri käyntiin. Kun naapuripalstalle tuli hakkaajat, alkoi kello olla kahdeksan ja minulla oli kolme tankillista sahattuna ja kasattuna kourakasoihin ajouran varteen.
Vielä tankillinen, jos juotava riitti, ehkä toinenkin, pöllit kasoissa ja kotiin.
Syksyllä menin Evolle – ja olin laiha kuin ajokoira. kaikki kuntoon liittyvät tehtävät ja testit olivat ennätysluokkaa. Pituushyppy ja painonnosto olivat sen verran outoa tekniikkaa, että ne olivat lähinnä vain hupailuja.
Ehdottomasti kannattaa lähteä aamulla. Kyllä erotus varmasti näkyy jopa tuloksessa.
Vajaa tekee vajaatuottoista vaikka kuinka hyvistäkin värkeistä. On hieman eri juttu kasvattaa polttopuuta ja hieman kuitupuuta, kuin että kasvuvoima on valjastettu koko tehollaan laadukkaan, järeän ja arvokkaan puun tuotantoon.
Onneksi kuitenkaan Suomessa ei ole enempää näitä Työttömiä metsäparoneita. jos olisi, Metsäteollisuudella ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä vaikka Venäjälle.
Onhan se… Varsinainen neropatti asialla, kun ensin teettää vaikka Metsäliiton piikkiinkin maanmuokkaukksen ja istutuksen rehevällekin pohjalle, eikä hoida taimikkoa varhaisperkauksen aikoihin!
Siinä käy äkkiä niin kuin kuvagalleriassa yhdelle, että kuusikko istutettiin koivikko tuli. Kun koivut ovat vielä kehnolaatuisia hieksiä, niin aikaansa ei voi käyttää huonommin kuin ihailla koivikon ksvua.
Seuraava taimikonhoito hoidetaankin enetgiapuu – ylispuu – päätehakkuuna ja puunmyyntitili tilee mitä melkoisin.
Sen korvausilman saanti ei oikeastaan koskaan ole niin ”kinttaalla”, että kaasu pohjassa ahdistaa, mutta puolikaasulla tai tyhjäkäynnillä ei. Noita venttiileitä on ollut esillä ajan saatossa erilaisia, joissakin ei ole ollut koskaan mitään ongelmia, joissakin aina silloin tällöin. Järjestelmässä on ollut letkua, johon on lykätty (ei kierretty) -ruuvi, joka toimii jonkinlaisena suodattimena, on ollut huokoa, joka päästää molempiin suuntiin, on kumiventtiiliä, joka päästää vain sisään (ei toimi pidempään), olipa joskus tötterö letkun päässä ja siinä imupäätä vastaava suodatin.
Jotkut hienohelmat (samat, jotka itkevät öljytipasta sahan alla) – alkoivat naukumaan, kun sahasta jossain asennoss tihkui bensaa venttiilin kautta. Asia vaan on joskus niin, että saha hieman tihkuu / vuotaa – ja toimii. Taikka sitten se ei vuoda – eikä toimi!
Joskus paksun lumen aikaan pojilla huskut lakkasivat saamasta korvausilmaa. Syy oli selkeä: Korvausilma otettiin paikasta purukotelon takaa ja paksun lumen aikaan kaikki lintsasi hieman lumen lapioinnissa, eli sahan takaosa upposi lumeen. Koska venttiili vuoti hieman, se kasteli lunta, joka nopeasti jäätyi. Eli tuli tulppa venttiliin. Se oli helppo koukata pois vaikka meisselillä tai jopa nostokoukulla. – Ja taas mentiin.
Huskut temppuilivat silloin siitä syystä, että kaikki sahat metsässä olivat Huskuja.
Anneli. ”Yhtä asiaa en ymmärrä: miksi kaistalehakkuu onnistuu mutta pienaukko ei? Muokataanko kaistale?”
perinteisesti kaistalehakkuussa käsitellään reunametsää niin, että sen varjostus vähenee. Periaattessa kaistaleita tehdään jakossa samalla mallilla, eli uudistusala ikäänkuin vyörytetään eteenpäin. Siis jos on mihin vyöryttää, eli sopivaa metsää kyseiseen toimintaan. Metsän käsittely virkistää siementuotantoa, eli pitäisi olla kiikarien kanssa liikkeellä, kun suunnittele maanmuokkausta.
Tietty pienaukon ympäristöä voi myös valmistella samanlaisella hakkuulla.