Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän kaupunkilaisautoilijoiden maksamat veroluonteiset maksut kata ainakin yhtä reilusti katujen ylläpitokustannukset kuin haja-asutusalueiden asukkaiden autoilu- verotkin lukuunottamatta Ituniskojen ja heidän jälkipolviensa polkeminen traktoreilla vähemmän verotettu löpö tankeissaan yötä – päivää ns ”pillurallia” ja tiet on sen näköisiäkin sitten.
Asumistukea maksetaan toki myös haja-asutusalueilla asuvien vuokrakustannuksiin, jos he asuvat vuokralla ja ehdot täyttyvät.
Kuiviketurve ei ole välttämätön tuote. Ennenkin on karjaa kuivitettu ja nykyään on mahdollista käyttää parempiakin materiaaleja. Esim viljan oljet on usein käytetty tarkaan kuivikkeiksi ja toisaalta, kun lattialle on mahdollista tehdä ritilää jos jonkinlaista, ei eläimien tarvitse välttämällä kahlata turveliejussa, eihän niillä oole edes kumisaappaita. Kasvuturpeen poisjyrsimisen jälkeen alkaa vasta tulla polttoturvetta.
Visa: ”Älähän nyt Jätkä! Milläs minäkään sitten aina uusia autoja ostan, jos Kemera lopetetaan?!!”
Myymällä järeämpää kuitupuuta, pikkutukkia ja parrua ja kaikki yhteenlaskettuna enemmän kuutioita hehtaarilta. Isompi määrä ja parempi kuutiohinta = Isompi ja kalliimpi uusi auto kolme kertaa vuodessa!
”4-5 vuotta sitten tehty ennakkoraivaus on lihottanut puustoa melkoisesti . Hehtaarikertymä on kasvanut useilla kuutioilla ja jätettävien puiden rungot ovat vahvistuneet kestämään tuulta ja tuiskuja.
Näitä työmaita kelpaisi esitellä laajemminkin . Yksi puute nissä kuitenkin on. Kemeraa ei ole käytetty. On käytetty tervettä järkeä.”-Herää kysymys: Onko tuollaisessa tapauksessa kyse hakkuualueen ennakkoraivauksesta vai taimikonhoidosta?
Onko yleensä kiellettyä käyttää ”tervettä järkeä” Onko aina ihan pakko kytätä Kemeraa, vaikka metsän tila vaatii R-sahaa?
Itarat ja ahneet ”ituniskat” eivät nouse edes eukkonsa päälle, elleivät saa jonkinlaista tukiaista. Pönkäksi sitä sanottaisiin, mutta ilman tukea ei pönkkää esiinny edes housuissaan.
Kemera pitää lakkauttaa – ainakin nykymuodossa, jossa tavoite näyttää olevan vain rahan kylväminen vetelille ja ahneille.
Tollo ”Ei ole nähnyt” männikössä tuota matalaa pajua. Liekö nähnyt männyntaimikkoakaan – ei kai sitä leskimorsiamen omistaman töllin peräkammarin ikkunasta näe – se puska, mikä siinä ikkunan alla on, on juhannusruusu – kasvanut siinä 150 vuotta.
Ainakaan siihen matalaan pajuun ei kannattaisi sekaantua, ellei ole pakko tehdä reikäperkausta.
Tuo matala paju ei kasva korkeaksi, joten ei ole järkeä sitä yrittää raivurilla poistaa. Tehtiin MH:lle aika laajoja – oikeita taimikonhoitourakoita, jotka tapahtuivat aikoinaan tehdyn viljelyn ja perkauksen jälkeen.
Vaatimukset olivat kovat: Jääväksi runkoluvuksi 2000 r/ ha, Kaikki yli puoli metriä korkeat ja 5 mm täyttävät puut lasketaan rungoksi. Kantoon ei saa jäädä vihreää.
Paikoitellen tuota pajua oli yhtenäisenä lauttana jopa kymmenen aaria. Kanto piti kalvaa alle kymmeneen senttiin. Mielestäni ainoa järkevä liike olisi ollut reikäperkaus, jossa männylle tehdään reikä pajukkoon. Kun nuo kaikki piti teurastaa, niin ainoa tap, jolla se onnistuu, on kiertää aluetta vastapäivää sahaten kerrallaan vai MAX kaksi metriä ja lakaista katkaistut risut ulospäin, jolloin varmistui, että kaikki on poikki.
Tarkastus tuli sen jälkeen, kun lehdet olivat kuivuneet, joten käry olisi käynyt helposti, jos vähänkään fuskaa.
Vaatimukset olivat kovat, urakkataksa huono.
