Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kuski tulee ritiläautolla viimeisenä päivänä ja siirtää koneen seuraavaan paikkaan,, kun savotta loppuu. Isommalla urakoitsijalla on useampi kuljetusauto, joten sitä sitä ei tarvitse tilata, eikä se vastaavasti seiso levikkeellä odottamassa tarvetta.
Sen käytön takia olisikin edullista ketjuttaa leimikot ja mahdollisuuksien mukaan siirtää Sampoa ajamalla. Siksi siinä on mm. rekisterikilpi ja valot.
Jos ei ymmärrä Tapion merkitystä metsätaloudessa, on parasta pitäytyä puotipuksuna, eikä yrittää esiintyä metsien miehenä. Ainiin! – Kauppiaalla on kyllä puotipuksuillekin jonkinlaiset ammattitaitovaatimukset ja älynlahjatoivomukset.
Jeessi:”-Sampo siellä varmaan tuhertaisi vieläkin!”
En ymmärrä sitä, että joku voi olla noin tyavattoman yksinkertaine – Suorastaan hullu ! Kun Jeessin rääseikköä olisi tehty Ammattitaidolla ja vaikkpa Saampolla, olisi päivätuotos yhtä suuri taikka suurempi kuin nyt toteutuneella, ehkä siellä vieläkin puitaisiin, mutta se kaikki olisi ylimääräistä toteutuneeseen verrattuna. Siellähän pljettiin raiteisiin puuta ja muutenkin tuhottiin sitä, murskattiin ajourilla taimikoita, joita Jeessi itki täälläkin.
Ainoa perusta noille Jeessin typeryyksille on, että hänellä oli helvetinmoinen hätä saadaloppulitviikki kaupastaan, että sai kiikuttaa lyhennyksiä pankkiin.
En ole koskaan ennen kuullut myyjän keuhkoavan siitä, että konesavotta tehtiin hätäisesti:= Jeessihän täällä on siitä raivonnut, kun on jätetty hakkaamatta risukkoa, joka hänen käsityksensä mukaan kuului kauppaan. Koneketjulla oli muka niin kiire seuraavalle savotalle. Harvoin myyjä myöskään pitää maailman tärkeimpänä asiana sitä, että savotalla koneet eivä viivy kauvaa. Minun käsitykseni mukaan se on yhdentekevää, kestääkö savotta viikon vai kuukauden. Se on lähinnä korjuuta tekevän yrittäjän päänsärky.
Nyt on siis ”asiantuntijoiden” suulla todistettu, että mitä suurempi kone metsään pannaan puunkorjuuseen – sitä parempi tulos tulee sekä taloudellisesti, että metsän hakkuunjälkeisen tilan kannalta.
Mutta kun se ei ole niin. Joku vetoaa siihen, että Lapin metsissä oli muutamin paikoin kaksi metriä lunta! Entäs sitten? Lapissakin on myös sellaisia aikoja, että lunta on paljon vähemmän – ja toisekseen pitäisi panna harkintaan kannattaako Lapissa puuta hakata milloinkaan.
On täällä puuta paremmin tuottavilla alueilla pehmeitä ja huonosti kantavia alueita, on toisaalta kovia, kantavia ja kivisiä alueita, joihin sopii parhaiten aivan määrätynlainen konetyyppi. On oikeaaa maanvaivaa, eli huonoja – tai oikein huonoja nuoria kasvatushakkuita ja on vieläkin jonkin verran järeitä päätehakkuita. Miksi pitää yrittää harventaa lähes taimikkoa koneella, jonka vaatima ajoura on 5 metriä?
Kun koneurakoitsija sanoo, että pienempi harvennusmoto hakkaa kasvatushakkuuta samalla tuottavuudella kuin iso avohakkuuta varten tehty moto, niin onko sen pakko olla valetta?
Jos jossain on Sampolla hakattu kasvatushakkuu ja jälki on surkea, niin eikö saman tien pidä mennä Jeessin enkaleimikolle, joka on isoilla koneilla raiskattu niin, että vanhan lain mukaan vihreän veran ääressä olisivat Jeessi, ostotyönjohtaja, urakoitsija ja konekuskit. Ja rapsuja tulisi sekä metsät rauhoitukseen.
Kun urakoitsija pääseen tienestin puolelle vaikka Sampolla, niin eikö kone ja menetelmä ole osoittautunut järkeväksi.? Yksi muuttuva tekijä tuossa kuviossa on: Kuljettaja! Jos kuljettaja on täydellinen tumpelo, ei auta, vaikka hänelle antaisi minkälaisen koneen tahansa.
Leluista : =”Kahden kuution ajokoneista” ja saman kaliberin hakkuukoneista ei kannata puhua samana päivänä kuin urakkakoneista, koska ne eivät tuota kuskille minkäänlaista palkkaa.
”Konehemmojen” käsitykset haamu-urista näyttää kumpuavan silkasta tyhmyydestä. Sellaisia aajatuksia ei kannattaisi julkituoda, koska ne paljastavat esittäjänsä olevan asiassa pihalla kuin lumiukko.
Tikkula:”Motoakin koskee myös nää fysiikan lait. Sampolla paino n10t. onko puomi joku +7m. 2 harvennus sivulta 7 metristä 0.5m3 kuusi, kumpi vie kuusi vai moto?. No ajetaan vierelle haamu-ura, koneen leveys 2,4, vaatii 3.5m haamun keskelle ja normaalit urat reunoille ajokoneelle. Joku vois laskea paljon uraa/ha. Normaali harvennusmoto taitaa olla n3m levee ja ei huoli mitää haamuja keskelle. Ei ihme ettei sampot kauheesti yleistyneet. Varmaan ihan hyvä kone kartanolinjan omatoimihakkuuseen. Näkyvät olevan käytettyjen hintapyynnöt aika kovia.”
– sampossa käytetään useinkin suolavettä renkaissa ja 650 millisiin renkaisiin mahtuu vettä aika paljon – painopiste on alhaalla. Puomi on varsin sopiban mittainen, kun se on 7,1 metriä pitkä ja on kiinnitetty varsin alas. 2×7,1 metriä takaa haamu-uran kanssa, että 14,2 metrin vyöhyke tulee hoidettua kerta hakkuulla.
Haamu-ura on nimensä mukainen, eli siitä jää vain haamu, jota ei enää vuoden kuluttua ole. Rengastus on sellainen, että koneen kääntely ei murra maan pintaa. Enskassakin jäävien puiden keskimääräinen etäisyys on kolme metriä, joten 2,5 metrinen kone pystyy hakkaamaan haamua kaatamatta edes uraltaan ylimääräisiä puita. Ajoura tietenkin hakataan ajokoneen tarpeisiin.
Sampoa valmistetaan n. 100 kpl / vuosi, eli kyllä niitä on metsissä niin meillä kuin muuallakin – Pakko olla. Koneessa on tehoja 124 KW, eli papua löytyy, eikä ole mitään järkeä vertailla ison hakkuukoneen nostovoimaan, koska Sampo pääsee tiukan paikan tullen helposti hieman isommankin puun juurelle, tosin ei ensi – ja toisharvennuksessa hakata tyveltään yli 60 senttisiä runkoja muualla kuin Jeessin päiväunissa, joista ei tule tulosta edes 1 € / kuutio.
Koneen eduksi voisi laskea myös sen, että kun siinä ei käytetä teloja, saa sillä ajella siirtomatkat vaikka pikitiellä – ilman lavettia – jos on tarvetta.
Eräällä meidän entisellä oppilaalla (MTI) on metsäkoneurakointia ja kuusi ketjua, joista nykyään kaksi on Sampo-vetoisia. Hän vakuutti, että ne tekevät samanlaista tiliä kuin isommatkin ketjut, mutta hakkaavat vain nuoria kasvatusmetsiä.
auguuri:”Voimaa se vain oli vailla, tiukasti oli imaissut itsensä kiinni. Jouset kunnossa, ruosteessa koko kytkin mutta herkistelin ja tuntuu toimivan. Pyöritin porakoneella akselia, välillä kulmavaihde rusahtelee sopivissa asennoissa. Olisiko se kuitenkin vaihdon paikka. Kuten Tolopainen totesi järkevintä olisi monesti käyttää ammattilaisen apua, mutta mukavaa se on oppia itsekin koneitaan rassaamaan.”
-Eli: Mikä olikaan vika? Käytön puute! Kytkimen kuuluu olla kuiva. Se on usein kevyessä pintaruosteessa juuri sen takia, kun siinä ei ole pinta öljyssä. Kulmavaihteen rusahtelu loppuu aikanaan, ei muuta kuin hanaa, jos on rasvaus aukko, varmistetaan, että siellä on rasvaa – jollei ole, niin kyseessä on halpa kertakäyttökulma, eli HANAA!
Uralta puiden alle kymmenen metrin puomi on liian lyhyt, kun koko ajouraväli pitää koukkia. Kouran siirtäminen ajouralta kymmenn metrin päähän , siellä kaukana haparoiden – ja kouran siirto takaisin ajouralle vievät aikaa, aikaansaa kolhuja ja rasittavat suunnattomasti puiomistoa verrattuna kuuden metrin etäisyydeltä puintiin = haamu-uralla hakkuuseen.
Pienellä runkotilavuudella ja viidakkomaisella tunnelmalla työ on kuljettajalle varsin epämiellyttävää.
En usko, ttä ”Pitkällä puomilla hakkaavat” ymmärtävät lainkaan, minkälainen ero on ottaa runkoja kolmen metrin etäisyydeltä verrattuna puintiin kymmenen metrin puomin päässä.
Voin paljastaa, että nimenomaa Kullaalla kiersimme useita kasvatushakkuun jälkeisiä leimikoita, joista työsuorituksesta tuli arvio: Ala-arvoinen. Kohteet olivat yhtiön urakoitsijoiden tekemiä ja juurikin niissä ajourien liepeet oli hakattu käytännössä siemenpuuasentoon ja urien puolivälissä ei juuri kantoja ollut.
Tollo:”Marinin hallitus muuten kaatuu maanantaina, koulutusrahoista Kulmuni sai nimellisen syyn erota. Maanvaiva lähti ja samalla Menee myös monelta muulta ministerin paikka.”
-Mitä Maanantaita Tollo tarkoittaa?
Nyt kun Vanha-Matti kömpi lautakasan alta esiin, niin huomioin, että hänen änkytyksensä on vähentynyt vuosien saatossa niin vähiin, että hän änkyttää vain keskimääri yhden kerran jokaista sanaa kohti. Ilmeisesti on maksettu kovasti koulutuksesta, vaikka työtä on vielä jäljellä. On tainnut kuitenkin maksattaa konsultoinnin kulut KEPU:lla.
Joku täällä on itkenyt kolhittua puustoa ja suuntaan jos toiseenkin tehtyjä ajouria, joihin on poljettu syvät raiteen ja niihin survottu puutavaraa. Kuinka tulee mieleen ajatus, että Jeessi on ilmeisesti niin tuulisessa paikassa, että mielikin pyörii kuin tuuliviiri – mistä milloinkin ilmavirtaus pölähtää.
Olisi reilua jo pikkuhiljaa päättää, mitä mieltä on! Hakkuun alkaessa kaikki on ollut erittäin hyvin ja on hienot – uudet koneet ja nuoret kauniit kuskit, jotka huomioivat asiantuntevan metsänomistajan ohjeet ja määräykset. Hakkuun päätyttyä jälki on aivan päin persettä ja poika ja hänen poikakaverinsa siistivät jälkiä viikkotolkulla. Hakkuutuloakin on tullut niin paljon, että pankki ilmoitti, että tili on ilmeisesti liian täynnä = Tili ylitetty, vaikka myyntituloa tuli 1 € / kiinto, joita tuli ehdottomasti erittäin paljon!
Tonttu. Kyllä silloin on ollut kyse täydellisestä huolimattomuudesta. Toki terän ja laippojen väli pitää olla puhdas ja kuiva – sitä ei suinkaan voidella – ja mutteri pannaan kiinni niin, että pysyy…
Sirkkelin terien kiinnityslaippojen alla oleva osa vioittuu herkästi, jos terä pääseen liikahtamaan edes pikkuisen esim silloin, kun voimalinja on kytkettynä ja traktori sammutetaan terän pyöriessä. Kun moottori pysähtyy, nytkähtää voimalinja taaksepäin monta astetta ja terä liikahtaa kiinnityksessään, ellei siihen ole tehty lukitustappia. Terästä leikkautuu keskiosa irti laippojen kokoiselta alalta, eli terä pitää romuttaa.
Raivurin terän kanssa on sama juttu. Kyllä meilläkin oli muutama terä, joista keskiosa oli leikkautunut irti – Syynä on ollut käyttäjän virhe, eli liian löysä kiinitysmutteri, ehkä lukitusmutterin lukko-osa on jo löystynyt liikaa. (Vaihda terämutteri kymmennnen irroituskerran jälkeen, taikka kun mutteri menee käsin kiertämällä pohjaan asti.)
Sampon käyttö siten, että sillä syntyy hyvä jälki, perustuu aivan erilaiseen hakkuutekniikkaan kuin ”ylisuurella” koneella tehty harvennus. On huonoa logiikkaa yrittää tehdä kasvatushakkuuta koneella, jonka leveys on 3,8 metriä. Sellainen hakkuukone, jonka ulottuvuus on 11,5 metriä ja jonka koura on henkilöauton kokoinen, ei voi pienessä puustossa toimia yhtään tehokkaammin kuin esim Sampon kokoinen kone, joka pystyy käyttämään haamu-uraa, jolloin puomin koko pituutta ei käytännössä tarvita lainkaan.
Kun hakkuuvyöhyke on vain 10 – 13 metriä ja kone sitä pui molemmilta puolilta, on kauimmaiset puut otettavissa vain 5 – 6 metrin etäisyydeltä, tajunnee Tollompikin, että puun nappaaminen ja teko on huomattavasti nopeampi ja helpompi suorittaa, kuin hapuilla puuta yli kymmenen metrin päästä.
Haamu-uralla tehty puinti mahdollistaa osan puista puimisen palstalle, eli sitä ei tarvitse pujotella ajouran varteen asti. Siinäkin tekniikassa on järjen käyttö suotavaa, eli puutavaran voi puida letkoihin, jolloin kuormauspuomilla voi nostella peräkkäin olevia pöllejä jopa täysin kourallisin.
Suuruuden ihannointi harvennushakkuukoneissa vesittää ponnistelut pyrkimyksissä terveeseen ja hyvin tuottavaan metsään, josta saadaan myös laadukasta järeää puuta päätehakkuussa.
Suuruuden ekonomia näyttää mielipuoliselta mm. tiekuljetuksissa: Kun on saatu metsätieverkosto rekka-autoillekin sopivaksi – samoin maantiesillat – Niin korotetaan autojen kokonaismassoja, pituutta ym niin, että teiden geometria ei enää riitä, maantiesiltojen kantavuus ei riitä, eikä tavoite täyty kuin osittain. Pitääkö samaan hölmöilyyn sortua myös metsäkonepolitiikassa?
