Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä te olette käsittäneet koko koneurakoinnin aivan väärin ( Mutta ymmärtännä kuitennii` ”. Kyllä se koneurakoitsijalle tärkein on, paljonko jää viivan alle! Jos sampolla joku ammattitaidoton on tehnyt liian kapeat urat, niin kyllä vika on kuskissa, eikä hakkuukoneessa.
Aikmoinen näyttö järjen vähyydestä on väittää, että pari metriä leveällä koneella ei pysty tekemään neljän metrin ajouraa, vaikka Sampolla hakataan myös avohakkuita.
Järjen jättiläiset täällä riekkuu — Ei ole yhtään ihme, vaikka kova parku surkeasta korjuujäljestä onkin, mutta onhan muutama konekuski jo erehtynyt tunnustamaan, että koulutusta ei ole tullut hankittua päivääkäänj. Jälkihän sen myös paljastaa useassa tapauksessa.
Luulisi, että jos hiukankaan raksuttaisi aivokopassa, niin tajuaisi, että ei niillä puilla niin helvetin kiire sieltä metsästä pois ole, että sen takia pitää tehdä valtavia koneita, joiden jälkeen metsä on vain jätemetsää (Jeessin metsää). Isollakaan koneella ei pysty ensiharvennuspuuta ottamaan nopeammin kuin pienemmällä saman ulottuvuuden koneella, voi olla että se on jopa hitaampi.
Mikä on neljällä ruuvilla? Se kehtoputkiko? Täytyy myöntää, että siitä kun 450 Tilhin purin, niin on jo aikaa kulunut, mutta muistelen, että kahvat ja kehto ovat samassa hässäkässä ja kiinni runkoputkessa myös kahvojen alta. Voin muistaa väärin, mutta yleensä sen kyllä huomaa, kun vähän katsoo – ja pitää valoja päällä asennushuoneessa, että näkee edes silmälasien kanssa.
Muisteln vain, että laite oli tuolta osaltaan helppo purkaa ja koota. meillä nuoret oppilaat kakistelematta purkivat ja huolsivat niitä, kun tutustuttiin koneiden rakenteeseen.
No mikä halvattu siinä kytkimessä? Katso räjäytyskuvaa, niin näet, miten raivausosa on kiinni moottorissa. Ruuvit auki, niin lähteehän se ”kehto liikkeelle, kädensija pitää ehkä irroittaa, ja vetää kehtoa selkäputkea pitkin kohti kulmavaihdetta. Siinä sitten näkyykin jo kytkimen ympärillä oleva kiinnitys-systeemi, joka on helppo avata ja irroittaa: Siinähän on kytkinkengät – keskiö – jouset näkyvissä, kehtoputken suojissa on kytkinrumpu, johon se ohut – pitkä akseli on ollut kontaktissa.
Jos siitäkään ei löydy vikaa, on kampiakseli poikki, eli koko saha menee uusiksi !
Siis konevalmistajat ovat siirtymässä vain ja ainoastaan pehmeisiin olosuhteisiin sopivaan kalustoon. Siellä on järjen valo sammunut, koska sellainen iso kone, jonka telat ovat toista metriä leveät ja pitkät + kantavat eivät pitkässä juoksussa tule menestymään kivikoissa eikä ”pirunpelloissa”, vai onko heidän laskelmiensa mukaan ne jo hakattu aukoiksi, eikä ole pelkoa, että niihin uutta metsää enää tulisikaan.
Jos nyt se iso kone onkin 330 leveä teloineen, niin kyllä se max 4,5 metristä uraa pystyy kulkemaan vahingoittamatta reunapuita, puhumattakaan juuristoista, koska alla olevat kantotelat eivät pintapaineita ainakaan nosta. Kyse tulee olemaan kuskin taidoista ja halusta tehdä kunnollista työtä.
Kehitys on mennyt täysin väärään suuntaan, kun koneita isontamalla saadaan vain kantohintaa poljettua entistäkin alemmaksi.
Joovaan. Havupuutavara pitää olla reilun yhden (1) -viikon sisällä kaatamisesta varastolla maantiekuljetuksen kannalta riittävän suurissa erissä. Ne pitää tehtaalle toimittaa kahdessa viikossa katkaisusta, taikka niitä pitää kastella koko aika varastolla.
Kauppamuoto ei poikkea missään kohtaa hankintakaupasta, mutta myyjä haluaa sitä nimitettävän toimituskaupaksi, vaikka hänellä ei ole kuljetukseen sopivaa kalustoa, eikä sopimuksia siitä.
Sinänsä on ihan sama minulle, miten maksat korjuun ja muut palvelut. Tiemaksut ja varastopaikkojen kustannukset maksat myös.
Kesälomien jälkeen onkin sitten mahdollista aloittaa.
Tollolla on Tollon luulot. Kun juurakko on irronnut maasta, ei siitä ole enää rungolle mitään hyötyä.
Jos juuret ovat yläpuolelta irronneet maasta tai katkenneet, ei runko enää saa tarpeellista nestevirtausta, joten siihen iskeytyy kirjanpainajat, taikka männyssä nävertäjät.
Männyssä nävertäjät istuttavat muniensa mukana sinistäjäsienen itiöt puuhun, jolloin toukka saa eväspaketin kuoriuduttuaan. Siksi mänty sinistyy hyvin nopeasti.
Kerran eräs ”Opetuslapsi” soitti hädissään, kun hän oli kesäaikaan väliharjoittelussa Taimikonharvennustöissä ja aika alkoi käydä vähiin. Kuvio oli 50 hehtaaria ja ”Kulmavaihdde oli pettänyt. Toki jäljellä oli vain sen verran, että ripeällä toiminnalla hän sen ehtisi tehdä.
Nuoriherra bpyysi lainaksi kulmaa, sen parin viikon ajaksi, mitä oli kesätaukoa jäljellä. Pitkin hampain lupasin ja hän ajeli oppilaitokselle, jonne minäkin menin, vaikka olinkin ”kesälomalla”.
No otettiin saha pöydälle, ja aloin irroittaa kulmaa – Terä löyhässä. Nuorukainen oli iloissaan, mutta myös häpeissään.
Noitahan sattuu aina joskus, kun tekee ihan oikeasti jotain.
Jospa tehtäisiin – Joovaan – toimituskauppa, jossa sinä toimit toimittajana ja minä ostajana. Toimitus tien varteen kelvolliselle varastopaikalle, josta puutavarayhdistelmällä poiskuljettaminen onnistuu luotettavasti kelillä kuin kelillä. Määrät ja aikataulut sovitaan – kuten myös mitat ja laadut. Maksan sovitun hinnan sovitussa aikataulussa. Hintaan sisältyy kaikki verot ja työkustannukset, eli hinta on pelkkä €/ kiintokuutiometri.
Saat vähentää kaikki kustannukset, jotka maksatkin. Minä hoidan loput.
Sopiiko?
Kolme metriä leveä ajokone ei tarvitse viiden metrin levyistä väylää. Jos ajourat joutuu sovittelemaan maastossa sivukalteviin paikkoihin, nii ajo pitää tehdä pyörävarusteisella ajokoneella, ei kantavilla teloilla…
Nyt on tullut esiin jo se puute korjuuhenkilöiden taholla, että ajourien suunnittelu ja toteutus on jätetty tyystin tykkänään tekemättä. Ensiharvennuksen alla pitää korjuusta vastaavan henkilön ( entinen nimike korjuutyönjohtaja) perehtyä leimikkoon ja sen maastoon ja laatia ajourasuunnitelma. = mistä puut kuljetetaan ja minkälaisilla keruu-urilla kuormat kootaan. Siinä ei pidä kysyä konekuskin mieltymyksiä, vaan tehdä hyvä verkosto, jota voi sitten käyttää jopa Jeessin päätehakkuussa kymmenen vuoden kuluttua umpeen vesakoituneessa risukossa, josta kertyy 80 % hake risua ja 20 % huonolaatuista kuitupuuta, joka jeessin mieliksi nimetään Harjavallan tukiksi.
Mettämakuri. Nesteen mukaan ( olemme itse taistelleet sen ongelman kanssa) – Talvilaadun bensiini on herkemmin kaasuuntuvaa ja helteellä muodostaa kaasuttimessa pinnapulttien kautta sylinterin kuumuuden avulla höyryä, joka aiheuttaa sen, että kone ei saa kunnolla bensaa. Kesälaatu on huonommin höyrystyvää, eikä se tee tuota temppua. Myös syksyisin ja keväisin on välilaatua, joka on hieman helpompaa käyttää.
Tuntuu hassulta kolmenkymmenen asteen lämmössä yrittää käynnistää kuumaa konetta, joka tarvitsee ryyppyä, mutta ei kuitenkaan nöyrästi käynnisty kerta ryypyllä, eikä kahdellakymmenelläkään.
Meillä oli talvella ostettua bensaa ja Juhannuksen jälkeen mentiin porukan kanssa taimikkoon. Sahat pelasivat hienosti – Kunnes sammutettiin ja viiden minuutin jälkeen alettiin jatkamaan – Kaikki sahat konstailivat. Tyhjättiin tankit ja pantiin uutta bensaa sisään, ei ongelmia. Ja silloin bensiini oli vielä lyijytettyä, eli ei alkoholibensaa.
