Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä sillä on merkitystä, jos saha jää bensiinin loputtua tyhjäksi pitkäksi aikaa. kesäkuumalla tulee ongelmia jo siinä, kun kone on kuumana ja tankki tyhjänä muutaman minuutin ajan.(höyrylukko). Talvella polttoainelinja kuuraantuu ja siihen syntyy vettä. Taitaa olla turha täällä selittää, että kesällä ei pitäisi käyttää talvibensaa, eikä talvella kesälaatua.
Moni Raivurin käyttäjä on etsinyt sahaansa pitkään, kun on sen jättänyt siihen, missä bensa on loppunut. Kerran minulta hukkui saha vähäksi aikaa, kun viikonloppuna oli tullut parikymmentä senttiä lunta, eikä saha ollut viimeisen kourakasan päässä, vaan tein sillä merkkikeppejä kasoihin. Oli viimeinen kerta, kun niin kävi.
En jättäisi yleensä koskaan sahaa siihen, missä bensa loppui, ellei se ole juuri siinä palstan reunassa. Hakkuulla on eri juttu, eli siinä saha jää tosiaan siihen, mihin työ loppuu ja kamat tuodaan siihen – tankataan jne ja saha käynnistetään tankkauksen jälkeen, sammutetaan miel. ryypyllä. Ensiharvennuksellakin pinta-ala muuttuu paljon joka päivä – Ei ihan yhtä paljon kuin raivuulla, mutta helpostu uraa tulee lisää satoja metrejä / päivä. Ei siinäkään mitään varikkoa voi perustaa. hehtaarissa saattaa mennä vain kaksi – kolmekin päivää, ja koko ajan maailma muuttuu.
Pilkku tuli tosiaan väärään paikkaan, mutta silti ei tarvitse sykemittaria tarkistamaan kuntoa.
kokemuksen perusteella ei pälstalla ole oikein ketään muuta, jolla olisi varaa myöntää virhe – Ainakaan Tollo eiu ole koskaan siihen sortunut ja esim jeessillä se kestää vähintään puoli vuotta – monesta muusta puhumattakaan.
Ikinä kenenkään ei kannattaisi perustaa R-työmaalle varikkoa, johon aina palataan. Viuhkakin aiheuttaa turhaa ryntäilyä A-suuntaan B-toiseen. lisäksi siinä kamat hukkuu pöpelikköön hetkessä. ja ”riistatiheikköjä” jää sinne sun tänne, tahtomatta niitä tekemään.
Kun oikealla sahalla ja – sahaustekniikalla tankillinen kestää noin kaksi tuntia (kiistaton tosiasia on, että terästä alkaa makein purevuus häipyä 2,5 – 3:n tunnin sahauksella,) lähes kaikki täysjärkiset tankkaavat ja teroittavat samaan tahtiin. Jopa yksi viilan pukkaus riittää, aikaa teroitukseen hitaammaltakin tyypiltä alle 2 minuuttia.
Henkilökohtaisesti olen aina rajannut sahattavan alueen tavalla tai toisella. Usein maastossa on kohtia, ojia, ajouria tms, joihin voi rajauksen tehdä, joten kuljen systemaattisesti alalla ja sahaan aina tankin loppuun. Kävelyä tankille normaalisti alle sata metriä, eikä koskaan jo raivatulla, vaan rajausta pitkin. Alueen reunaan jätän sahan – haen repun ja varusteet sahan luo, teen huollon ja jatkan harjoitusta.
Kun sahauksen tekee kävellen suoraa linjaa, eli takajalka aina linjalla, tulee kerralla noin kolmen metrin kaistale tehtyä. Se merkitsee hehtaarille 330 metriä = kolmelle hehtaarille yhden kilometrin kävelyä sahaten.
Mikä tässä on ongelma? Minkälaisia teputtelijoita te sykemittari-miehet oikein olette? Ei teistä ole minkään tekijöiksi.
Varmaan vaikuttaa ymmärtääkö Tilhin sahuri ottaa reppuselkäänsä 20 litran kanisterin, vai tyytyykö samanlaiseen kympin pyttyyn, joka riittää Huskun käyttäjälle. Uskon, että Huskun käyttäjä jaksaa kävellä pidemmälle päivän mittaan, varsinkin jos hellepäivinä on myös vesikanisteri olkapäällä.
Jeessillä ei mikään mene normien mukaan. Lannoituskin alkaa vaikuttaa vasta sitten, kun Jeessi ottaa palstan hallintaansa. Koivu kasvaa paksuutta pari senttiä vuodessa, vaikka Hybridihaapa kituu alle sentin paksuuskasvun vuotta kohti.
Tässä alkaa epäillä, että kyseessä on kaikin tavoin epänormaali yksilö!
