Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki tuollainen ennakoiva leskeskelu on aiva tarpeeton Ei voi koskaan tietää, millaiset on olosuhteen kymmenen – kahdenkymmenen vuoden päästä.
Katsokaame mallia Jeessistä. Hän hakkaa koko ajan kaikkea, mikä on hakattavissa. Taulukkolaskennan mukaan täysin kannattamattomiakin kohteita teurastetaan. EDIT
Kuitenkin raha pannaan liikkumaan markkinatilanteesta riippumatta, joten joskus sattuu myynti myös hyvään kohtaan, vaikkakin todella harvoin.
Tuolla vakiopöntön porailulla on vaikutusta lähinnä ääneen, eikä se vaikutus ole hiljentävä. Pieneen kaksitahtimoottoriin ei vaan yksinkertaisesti saa tehonlisäystä helpottamalla kaasujen poistumista, vaan pitää määrätty vastus saada pömpeliin, jolloin kierrokset voivat lisääntyä, mutta vääntö silti kasvaa.
Joskus laittelin lapsille mikroautoa, jossa oli M-sahan moottori. Aloin lähinnä pakokaasujen takia sovittelemaan autoon Mopon pakoputkea. Sellaisenaan sen siihen sain, pieni viilaus kiinnityslaippaan ja eikun menoksi. Ääni vaimeni selkeästi, vaikka kulkuhalut lisääntyivät todella hyvin.
Totesin kyllä, että ”tehputki” on tosiaan tehoputki, ei suinkaan kovan äänen synnyttäminen lisää vauhtia ja tehoa.
MiiluMatti. Hanki vanhan Huskun 165 – mallisen äänenvaimentaja. Myös Prtnerin ja Huskun vanhoissa M-sahoissa oli isot – kookkaat vaimentimet.
Mopoissa on vakiona kuristetut tehoputket, jotka avaamalla oikein, antavat paremman virtauksen äänen lisääntymättä. Raivurin vakiopönttö EI VOI olla kummoinenkaan tehoputki. 2T- vehkeessä pitää osata laskea putken pituus, paisarin muoto ja koko koneen koon mukaan.
pihkatapilla kuulostaisi olevan huono tuuri Tilhien kanssa, vai onko vain tullut runsaasti käyttötunteja?
Monikaan ei nykyaikana enää laakeroimaan lähtisi, jos kyse on ammattityöstä, vaan takuuajan aikana jo kone vaihtuisi. Tuo Huskun kiinnitys – ongelma ei ole laajemmin tullut esiin, vaikka esim minä pidän sahan ripustuksen säätöä niin tärkeänä, että aluksi säädän hartaasti koko hommaa, kunnes se on niin että saha pysyy oikeassa asennossa esim kävellessä, vaikka ei kahvoista pidäkään kiinni.
Timppa:” Eikös Valtio ole lähes sama kuin me tiellä liikkujat? Nyt järjestelmä on selkeä. Aikaisempi systeemi oli epäoikeudenmukainen, koska siinä maksumiehiksi joutuivat sellaisetkin, joilla ei ollut autoa.”
Periaatteessa myös hirvet ovat sitten meidän, eli kaatolupa – ynnä muut maksut pitäisi jakaa hirvien omistajille, vaikka Valtion kautta. Hirvikolareissa non kuollut myös paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei ole edes ajokorttia. Pitääkin varmuuden vuoksi kieltää heiltä liikkuminen maanteillä millään kulkineella.
Kolarissa on yleensä kaksi osapuolta. Hirvikolarissa toinen osapuoli on hirvi. jos se on syyllinen, kuuluu sen maksaa korvaukset. Valtio siis ottakoon vastuuvakuutukset kaikille hirvilleen. Ainiin – valtiolla ei ole vakuutuksia edes autoissaan, eikä rakennuksissaan – Eikä ole myöskään työntekijöilleen eikä virkamiehilleen vakuutuksia. Kuinka me olemme niiin vastuuttomia?
Jeessin muistissa ei taida enää olla se vaihe, kun hän vittuili minun alkaneen kirjeenvaihdon Editin kanssa. No minä Editin hylkäsin ja nyt tuo työtön putkikauppias on kai alkanut Editiä kosiskelemaan. Niinkin voi käydä, kun luulee liikoja itsestään, mutta eppäilen, että Edit vielä Jeessin hylkää…
Puuki, arto ja akkli. Tuohan ajaa siihen ainoaan oikeaan tyyliin, eli ei kasvateta energiapuuta, vaan tavoitellaan nopeasti ja paljon laatupuuta: Tukki, Sorvipuuta, Pikkutukkia, parrua ja sivutuotteena kuitupuuta.
Jotkut kusipäät eivät tajua, että hoidettu metsä voi kasvaa lisäkasvuna tukkia reilusti yli 100 prosenttia, mutta niin se vaan on.
