Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Noilla mehtäukon taksoilla ei saa edes Logbulletin käyttökustannuksia tienattua, saati palkkaa työajastaan.
Jos metsäkoneesta, taikka vaikka tukkivannesahasta haaveilee, kannattaa katsoa Kiertonetin listalta todella edullista ja lähes käyttämätöntä konetta = huutokaupattavana.
”Kukin taaplaa tyylillään! -On vanha sanonta, joka pätee edelleenkin. Nykyään puusepänlaatua ei pidetä auringossa koskaan ainakaan seuraavaan päivään asti. Pinnan kuivahtaminen sulkee solukon ja tekee hiushalkeamia puun pintaan, ne paljastuvat valmiissa tuotteessa siinä vaiheessa, kun tehdään lopullinen pintakäsittely.
En viitsi selittää tarkemmin, koska Tollo ja Jeessi saavat raivokohtaukset, jos heille selittää puun kuivattamisen suhteen käytännön matematiikkaa.
Teukka. Ketjun merkkin ei hirveitä määrää ohjaimen sopivuudesta. Kuitenkin, jos sinulla on tereräketjupakkaus tallessa, niin siitä voit katsella erilaiisia leikkuuhampaan muotoja. Hampaita on matalia ja korkeita, on myös siltä väliltä.
Jos ja kun on viilanohjainpaketti, joka sopii vain ja ainoastaan määrätylle hammastyypille, se on yleensä näkyvissä siinä ohjaimessa.
Katso pakkauksesta, millainen ketju (leikkuuhammas) sinulla on ja hanki siihen sopiva viila- ja viilanohjain. Jos vielä älyät pysyä sen mallisessa ketjussa, voit seuraavatkin ketjut teroitella samalla ohjurilla.
Mulle:n kommentti on Mullen tyylistä vittuilun yritystä, mutta siitä, eikä hänen muistakaan kommenteistaan kannata perustaa yhtään mitään.
Sahakaupat kannattaa tehdä lähellä palvelevan sahaliikkeen kanssa, sieltä saa palvelua ja jopa neuvoja, jos siellä on asioinut.
Pavekka:”Stihl 106 pienempiin perkauksiin ja husqvarna 165 isompiin. Peukalokaasu on parempi ja 165:ssa on voimaa mihin vaan. Lisäksi käynti ei ole niin rääkyvää. Painava se on mutta ei tule paljoa työtunteja. Ergonomia ei ole kovin tärkeä. Kunhan toimii kun tarvii ja molemmat on.”
-Voi hyvänen aika! Lienee edelleenkin Trolli mukana,
Jos haavasta aikoo tekaista hirsirakennuksen, niin isot pojat neuvovat talvella kaadetut haapatukit viemään heinäpeltoon, jossa ne hautuvat kesällä ja niistä häipyy halu ”potkia” ja kieroilla. Syksyllä tukit pois pellosta ja alkutalvena sahataan pelkoiksi – tai kuoritaan pyöröhirsiksi kun kuori sulaa.
Haapa säilyy valkoisena vaikka se kesän onkin heinikössä.
