Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Videolla olevassa risukossa on helposti menetetty 15 vuoden kasvu. Jos on kyse istutuskuusikosta vähintään MT:llä, on vuosikasvu väh. 15 kuutiota, eli 225 kuution kuusimassasta on kysymys. Jeessi tuolla leuhkii saaneensa 7 euroa kuutiolta pystyyn – Kuusitukin hinta oli 70 euroa kuutiolta pystymyyntinä.
Millainen laskuoppi osoittaisi leppien kasvatuksen olevan parempi bisnes kuin istutuskuusikosta hoidetun arvopuuston?
Olen Mm:n kanssa hieman samaa mieltä, eli en koskaan mielelläni kahlaisi raivatulla alueella, koska siellä on pahimmillaan sellainen ”kaski” maassa, että on todella epämiellyttävää kahlata sellaisessa risukossa.
Kuitenkin täällä on joukossa niin kovia karjuja, että raivaussahan kanssa heillä on valjaissaan viila ja haritusrauta, selässään jerrykannullinen bensaa, mehukanisteri ja eväsreppu – kyllä siellä vielä yksi kevyehkö moottorisahakin menisi samoilla lämpöisillä. Voisi hyvin kertakävelyllä hoitaa kymmenen hehtaarin alueen ja viikonlopuksi kotiin.
Jusssi. Minkä merkkinen teräketju ja terälevy sahassasi on? Vastaavat yhdistelmät eivät ole mitenkään erityisesti venyneet ja pomppineet pois paikoiltaan. Jos uudenkarheat terälaitteet eivät toimi niin kuin niiden pitäisi toimia, on vika yleensä käyttäjässä. Karsittaessa tarää ei saa vääntää silloin, kun se on vielä katkaisemassa oksaa, ja ohuita varpuja sahattaessa pitää olla täydet kierrokset ( kuten aina sahattaessa).
Vaikuttaa ihan siltä, että Jeessin savotat ovat saman näköisiä, ku hän ylispuuhakkuitaan järjestelee. Kuuluvat sarjaan +- nollatuloksella painetaan.
Videolla näkyi ilmeisesti istutettuja kuusia, joista kaksi oli jo pikkutukin kokoisia. Jos hoitotoimet olisi tehty Tapion taskulapion mukaan, olisi siellä noin 1600 – 1800 kpl saman kokoista kuusta/ha – eikä muuta.
Ammattiraivooja:”Tietääkseni omien rakennuksien tukirakenteisiin saa edelleen käyttää luokittelematonta puutavaraa
Eli voin mistä tahansa lahopuusta rakentaa talon ilman, että sillä puutavaralla on mitään luokitusta?Mä oon aina ajatellu, että taloa ei voi rakentaa ilman, että jokaisella puulla joka kantavaksi rakenteeksi lyödään on määritetty lujuusluokka.”
– Jo satoja sirkkelisahureita on koulutettu – ja he ovat saaneet oikeuden leimata lujuuslajitteluleimalla hyväksymänsä sahatavaran. Luvanhaltijalla on oma leimasin, jonka numero ilmaisee tarkastajalle, kuka on lajittelun tehnyt. on selvä, että luokiteltuna puutavara on hieman kalliimpaa, mutta vain hieman.
JOS jotain aikoo omasta puusta rakentaa, niin piirustusten mukaan kannattaa laskea, paljonko -ja mitä tarvitaan. Eli laatia sahatavaraluettelo. Vanha konsti on värkkäillä, minkä paksuisesta tukista tulee esim 2×6 tuumaista jne. Aina olisi lähdettävä siitä, että joka pölkystä tulee parillinen määrä. Ja pölkyn latvapäähän numero : Esim. 1 = 2×6 , 2 = 2×4, 3 = 32×100 4 = 23×125 jne. Lista sahurille, niin turhaan ei sahata. Jos kuka ei vielä tiedä, mikä pitää harjakaton kuosissaan, niin paljastan sen tässä: – Se on alapaarre, joka sitoo kolmion ja myös sitä kantavat seinät yhteen.
Sellaisten ylipitkien soirojen hankkiminen muualta voi tulla kalliiksi, mutta piensahalla sellaisten sahaaminen on helppo nakki.
Omaan käyttöön ei kannattaisi ottaa lainkaan ”Kyllä se välttää” – laatua, vaan siihen tarkoitukseen parhaiten sopivat puut ja pölkyt.
Aito maataloustuottaja ei tee mitään sellaista, johon ei saa tukea. Tuen pitää olla niin reipas, että jopa puolet tuesta livahtaa isännän taskuun. Yleinen heillä lienee myös Potenssituki, jonka hankintaa yhteiskunta on rahoittanut, varsinkin Sippiukon aikoihin, ”lisääntykää ja täyttäkää maa” – sen takia suviseuratkin on järjestetty!
Kotitarve- puutavaran sahautus ihan vaan varoiksi ei kyllä oikein kannata. Varastossa rimoilla oleva tavara on sangen usein juurikin sopimattoman pituista tai kokoista. Mutta kun tarvitaan juuri määrätyn pituista sahataraa hieman enemmän, kannattaa lunttilapu kanssa mennä metsään ja tehdä listan mukaisia tukkeja. Siinä pitää myös läpimittoja laskeskella, jos tarvitse 2×4 – taikka 2×8 tavaraa, niin totuus on se, että niitä molempia ei kannata samasta tukista paljoakaan tehdä.
Joskus kannattaa sahata isohkostakin tukista pelkkää lautaa – jos tarvitsee pelkkää lautaa määrätyllä pituudella.
Sirkkelillä saa sahattua parikin mottia valmista tavaraa / tunti, kun kaikki natsaa…
Alueella ei siis oltu tehty taimikonhoitoa lainkaan ! Sen kyllä huomasi, kun tuökohteessa oli 2 hyvinkehittynyttä kuusta, jollaisia kaikki istutuskuuset voisivat olla, jos hoititoimenpiteet olisi tehty. Nyt ensiharvennus, jonka jäljiltä metsässä olisi hyvä – tukkikoisista tai lähes – tukkikokoisista puista arvokasvatettava kuusikko.
Tuosta kasausmenetelmästä sanoisin, että noita sormenvahvuisia risuja ei kyllä meilläpäin ole koskaan kanniskeltu kasaan, eikä sahaa roikotettu oikeassa kädessa, kun runkoa siirtelykaadolla tuupataan kasaan. Kannattaisi opetella sahan jättäminen paikoilleen ja kun se kaatuu, – jalallapainamalla pystyyn-nostaminen.
Poistuva puusto on videokohteessa risua, mutta jos se olisi järeämpää, olisi kasaus- ja kaatojärjestys melkolailla erilainen.
Risupino tienvarressa on ihan hyvä, jos hakkuriauto tulee kasan viereen, sillä on sellaiset vehkeet, että vaikka tuollaiset risut olisivat sikinsokin, ne menevät kyllä mieluun.
Isännällä oli oivallinen työpusero – Avonainen kaulus ja huppu ovat aivan ehdottomat tuollaisessa lumisessa metsässä. Jos paita kastuu, niin se taitaa tapahtua sulamisvesistä puseron sisällä, eikä hikoilusta.
