Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Uusien tehtaiden pitää minusta käyttää samaa vettä koko ajan, eli suljettu kierto ilman mitään päästöjä vesistöön. Ne voidaan sijoittaa kuivalle kankaalle, johon käyttövesi tuodaan tarvittaessa säiliöautoilla isosta järvestä.
Mopokuski:”Kumpaakin lajia, niin metsästystä kuin metsänhoitoakin on tehty satoja vuosia,”
En oikein usko, että kenelläkään on satojen vuosien kokemusta metsänhoidosta, eikä sitä myöskään ole metsästyksestä.
Sen perusteella, mitä täällä on esiintynyt, niin mestariksi itsensä nostanut on kymmenen vuoden kokemuksen antamalla varmuudella julistanut aivan päinvastaista tietoa kuin mitä Suomenkin Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus ja Metsäopetus MHY:n tukemana jakaneet ja saaneet hiilinielut kasvamaan kolminkertaisiksi verrattuna aikaan ennen sotia.
Samoin metsästyksen aatteet ja kokemukset lyövät toistaan korville, kun metsästystä suoritetaan jo suunnilleen lahtiperiaatteella, eli autoa käytetään lähes ampuma-alustana. Ei siitä kuitenkaan kovin kauas pyssyn kanssa tallustella, on kyse sitten ison – tai pienen riistan tappamisesta.
Mopokuski unohtaa täysin vielä viimevuoden puolella täällä kehua retostellut sormijatkoslaitteet, joita oli silloin jo Itä-Suomenkin puunjalostuslaitoksiin hommattu. Ne kaiketi seisovat toimettomina, kun kukaan ei osaa niitä käyttää.
Koska se katkonta kuljettajan oman harkinnan mukaan on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi, niin ehdottaisin uutta ”Ratekiiaa”: – Kun tukkien mittalistasta on raksittu käytännössä mita 43- 31 ja 55-61 pois, niin Rukattaisiin sopimusta. = Kun tukkiosuutta on 61 dm ja yli, niin on PAKKO tehdä kaksi tukkia tai enemmän. Taikka maksaa sakkoa, joka vastaa hyvin tukin ja kuidun hinnaneroa.
Voidaan tietenkin myös ottaa kakistelematta käyttöön runkohinnoittelu taikka osarunkohinnoittelu. Paitsi Jeessillä, jonka rungot kaikki hinnoitellaan kuituna.
Näyttää Veisto toimittavan sahalinjan koneet. Kannattaisi ehkä noin tehokkaalle sahalle hankkia jälkipään koneita kahteen eri linjaan vaikkapa mallilla Keitele, joka pystyy käsittelemään jopa parimetrisiä tukkeja. Sahallahan tukit kulkevat pää päässä kiinni, joten ruuhka tulee vasta sitten, kun saheet kääntyvät kulkemaan poikittain.
Veistosahoja tekee muutkin – Suomessakin! Kahden eri valmistajan veistosahalaitetta on pällistellyt Täällä liikkuessani, Veisto Oy:n laitteiden lisäksi.
Ensimmäine sahalaitoksella ollut veistosaha oli silloin nimeltään pelkkahakkuri, joka pienempiä tukkeja jyrsi neliön muotoon ja vannesaha halkaisi. Oli ihan tehokas laite jo silloin, taisi olla Veiston tuotantoa.
Nykyään tuollaisen hakkurin ominaisuudet korostuvat, kun sen lyömä hake on huippulaatuista ja esim Rauman sahalla se kulkeutuu suoraan sellutehtaaseen, joten on varmasti tuoretta ja laatu pysyy hyvänä.
Pahasti epäilen, että sahalaitteisto tulee muualta. Mistä onkaan tähänasti viimeisimmät suursahat hankkineet koneikkonsa? Ei siellä huipulla kovin montaa konepajaa ole, joka pystyy tekemään riittävän hyvät laitteet ja kehittämään niihin vielä uuden huippunopeuden niin, että myös puun laatu tule huomioitua joka laudan osalle. Hienoa olisi, jos kotimaasta löytyisi valmistaja, mutta saattaa olla turha toive.
Oppilaitoksella oli oma hoitoalue, jonka pinta-ala oli kymmeniätuhansia hehtaareita, kunnes Opetushallitus erosi Metsähallituksen hoivista ja MH otti lähes kaikki metsänsä pois. Silloin oli oma taimitarha, käpykaristamo ja oppilastyönä kerättyjä käpyjä suorastaan mielettömässti. Rehevimmät alueet istutettiin omilla taimilla ja MT:t ja karummat kylvettiin – usein hankikylvönä, jolloin joskus siementä hutkittiin monta kiloa / ha. Kulotetuille pohjille on uusi metsä syntynyt joka paikkaan – yleensä hirmu tiheänä. Kyllä kylvämälläkin metsä uudistuu, varsinkin kun sen oikealla ajalla täydentää istuttamalla.
Lienee turha teille selittää kylvämällä tehtävän uudistamisen tapausta. Ette ole ilmeisesti edes kuulleet – saati nähneet suojakylvöä, ettekä vakoraudan käyttöä tai kylvökepin käyttötekniikasta sanaakaan. Siementen liottamisesta ja peittaiksesta puhumattakaan. Onkin ihme, jos jokunen siemen on alkanut kasvamaan puuksi.
Käsinkylvössä pitäisi laittaa aina siementen ripottelun jälkeen risu / oksa varjostamaan siemeniä, jotka on tiivistetty maahan kengänpohjalla. Äestysjälkeen oli tosihyvä pistää siementä, kun oli maltillisesti äestetty vain yhteen kertaan koko alue. Kävellä tassutteli vain samaa varhoa pitkin ja ripotteli…. Siinä oli kylvökiekko putken päässä melko kätevä, kunhan löysi tarpeeksi pienen reiän annosteluun.
