Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pavekka.Ymmärrätkö, millainen on kampiakseli silloin, kun se on suora? No niin minä hieman arvelinkin. Sinulle on turha tätä opettaa, mutta varmaan kaikki muut ymmärtävät jo akselin nimestä, että se äkkiä katsoen ei ole suora, koska se kampeaa.
Kun lisäksi kaikki vastaavat akselit on koottu palasista, niin se, että kiertokangen alapään kohdalla olevan akselitapin kiinnitys vastapainoihin päästää toisen vastapainon liikahtamaan aavistuksen verran, synnyttää akseliin heiton, jonka takia akseli ei ole enää suora.
Siinä on tapahtunut ilmiö, jollainen syntyy, kun vaikkapa otetaan makkaratankoon kaksin käsin kiinni ja väännetään molemmista päistä eri suuntiin. Eikö silloin tuo tanko kierry? Jos ei se kierry, niin mitä se tekee? Kun puun runko on kiertynyt, sen sanotaan olevan kiero – Eikö vaan?
Kun kampiakselin päähän pultataan leikkurin terä, joka esim kiveen osuessaan joko murskaa kiven, tai sitten ei, niin kampiakseli pysätyy silmänräpäyksessä, oli kierroksia sitten enemmän tai vähemmän. Massavoimat vaikuttavat kuitenkin kampiakseliin ja sen vauhtipyörän puoleinen pää on varsin halukas jatkamaan pyörimistä . Jos terän irroittamisenkin jälkeen moottori tärisee hillittömästi käydessään, voi joku hätäisempi ( minä) kuvitella, että akseli on kiertynyt.
Silloin pitää kysyä Pavekalta, – Hän kyllä tietää, että kone ei tärise, eikä siinä VOI olla mitään vikaa. Vain akselitappi on vääntynyt vinoon, mutta se on helppo säätää suoraan. Siis sinne kannattaa viedä kaikki tärisevät koneet, jotka on kaikilla korjaamoilla tuomittu vähintään kampiakselin oikaisua vaativiksi.
Pavekka.- Et ole lainkaan kartalla varsinkaan kampiakselin kohdalla. olen oikaissut muutaman kampiakselin, jotka ovat kiertyneet sen verran, että reilusti ketjusta tunsi KUN SORMILLA TUNNUSTELI terää, konetta pyöritettäessä.
Koska et tiedä ja tajua koko juttua, niin pidä turpasi kiinni.
Pavekka. Et kuitenkaan ole tutustunut esim Huskun tankkiventtiiliin, joka on tankin oikeassa kupeessa ja jonka putken pää on lähellä täyttöaukkoa. Siinä ei ole minkäänlaista takaiskuventtiiliä. , on vain huohotin, joka joissakin olosuhteissa jäätyy, koska bensiini kastelee lumen, joka sitten jäätyy liian tiiviiksi.
Mutta asiaan: Ei tuon huohottimen toimintaa tarvitse arpoa. Jos tankissa on bensaa suht paljon ja saha toimii hyvi, mutta hiipuu jonkin ajan kuluttua – korkkia avaamalla tehokaäynti palaa hiipuakseen kohta puoliin ( minuuttien kuluttua) – uudelleen. Se on siinä, vaikka hypistelijät voivat sahailla viikkotolkulla huomaamatta mitään. Vasta kunnon sahaus paljastaa toisinaan tuon vian.
Jos enskassa puiden keskimääräinen väli on kolme metriä, niin ihan pienellä suunnittelulla ja järjen käytöllä siellä on ajourien paikkoja vaikka kuinka paljon. Jos käsipelissä savotoidaan, niin kolmosen kuitupöllit voi melko vapaasti kantamalla tuoda laanille jopa poikittain sylissä. Niin että siitä vaan!
Tollo vakuutti aikoinaan, että hän ei ole myynyt puuta, eikä myy. Toisinsanoen hän kuvittelee koko metsä-omaisuuden, sen kasvun, puukaupat, avohakkuut, raivaukset, istutukset – KAIKKI.
Luulenpa, että hän haaveilee emännästä ja konjakeista, samoin Tilhistä ja jopa henkilöautosta.
Ikinä hänellä ei ole niitä ollut, eikä tule olemaankaan.
Gla:”Mitä jatkuvan kasvatuksen massapuuta kammoksuva porukka nyt sanoo, kun vessapaperikoneet pyörii täysillä ja kaupoissa on hyllyt tyhjänä?”
Jompi -kumpi meistä on käsittänyt tuon jatkuvankasvatuksen ideologian ihan vääri, Ja se en ole minä.
Oikein innostunut harsintahakkaaja hakkaa vain ”kasvunsa lopettaneita” tukkirunkoja – Niillähän se tili tehdään.
Kolmannen kierroksen jälkeen tapahtuu noin sadan vuoden kuluttua – hän hakkaa sieltä vain lahoa kuusta, joka käy vain polttohakkeeksi ja huonolla hinnalla.
