Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 15,483)
  • Jätkä Jätkä

    Periaatteessa suodatin, joka menee suht nopeasti tukkoon, on tehokkaampi suodattamaan pölyn pois ilman joukosta. Suodatin, jota ei tarvitse vuosikausiin puhdistaa (muuten kuin hankaamalla rukkasella pölyt siitä läpi), on lähinnä vitsi.

    Luonnollisesti konen imuilmansaannin suunnittelussa voi olla vikaa, jos kaasutinkoteloon kerääntyy paljon pölyä. Ruotsaalaissahoissa on separaattori imuilman keskipakoispuhdistajan nimellä ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

    Nylonverkkosuodatin on normaalisti kaksikerroksinen, jolloin nuo hankaajat hierovat pölyn verkkojen väliin, jolloin ”puhdistus” vain huonontaa ilmansaantia.

    Jätkä Jätkä

    Tollo. Ammattisahat ja ammattimies ovat yhdistelmä, joka kyllä ottaa laitteesta kaiken irti, mikä lähtee. polttoaineen kulutuskin on pienempi, kun on ammattilainen puikoissa, siihen samaan ei pysty vielä näillä sähköisillä kaasuttimilla, mutta suihkutusjärjestelmällä se onnistuu, jos ohjelmat on kunnossa.

    Suihkutus on ollut jo kauvan esim moottoripyörissä ja – kelkoissa, eikä siinä ole kuin yksi mahdollinen haitta = hinta, epäilemättä hankintahinta asettuu niin korkeaksi, että yksikään Tollo ei tule sellaista hankkimaan.

    Kuitenkin nykykoneet (R-SAHAT) – ovat jo niin tehokkaita ruuvattavillakin suuttimilla, jos osataan säätää, että tehojen lisääminen edellyttää rakenteellisia muutoksia vastaamaan kasvavaa tehoa.

    Painon nousu tehon myötä on takaperoista kehitystä. Kuitenkin tuon Tilhin 500 – mallin teho on sitä luokkaa, että sen käytön hallinta edellyttää jo käyttäjältä muutakin kuin huippu turvavarusteet.

    Jätkä Jätkä

    Puola ei välttämättä ole aina vauhtipyörän välittömässä läheisyydessä, vaan selkeästi erillään. Magneettipalojen vaikutuspiirissä on sytytysyksikkö, joka hoitaa ensiövirran kehittämisen ja sen katkomisen.

    Olen käyttänyt ilmavälin säätämisessä luottokorttia taikka metsurimitan muovista nauhan alkupäätä. Se on hyvä konsti, kun laittaa muovin siihen väliin ja löysää pikkuisen sytytysyksikön ruuveja,  jolloin magneetit vetää yksikön niin lähelle kuin mittaliuska antaa periksi. Sitten ruuvit tiukalle ja pyöräytetään magneetit eri kohdalle, niin liuska / nauha lähtee pois välistä. Puola ei yleensä ole liian likainen!

    Jätkä Jätkä

    Ja oksapuulla kuulo menee? Vai käykö polttomoottori äänettömästi niin, että ei kuulu sahatessa kuin 106 desibeliä voimakas ääni?  Teräketjun ääni on jo kovempi kuin monen moottorisahan moottorin melu.

    Jätkä Jätkä

    Partner 5000 olikin teho/ painosuhteeltaan todella hyvä ja pieniruokainen, mutta kuoret oli hieman heikot ja sähköjohdot meni monestakin uusiksi.

    Hyvä metsuri sahaa hieman huonommallakin sahalla paremman tilin kuin huono tai edes keskinkertainen metsuri parhaalla mahdollisella sahalla.

    Niillä kakkosluokan metsureilla ei tulos ole sen ihmeellisempi, vaikka ne sahaisi millä, kunhan se saha vain käy kunnolla.

    Minun poikani oli metsäoppilaitoksesta väliharjoittelussa ja sahasi omalla sahallaan. Tilitys oli Masser-mittaukseen perustuva, eli jokainen puu mitattiin D 1,3 ja mittaukoje ilmoitti, mikä puu milloinkin oli koepuu. Illalla tiedosto purettiin ja siitä oli helppo laskea päivän tulos. Hän laski – hän rakasti matematiikkaa.

    Sain Tilhin – paperilla saman tehoisen esittelysahan ja annoin, tai tungin sen hänelle n. viikon ajaksi. Hän teki hieman pidempää päivää, kun Tilhillä meni puolta enemmän tankkeja. Silti hän tienasi joka päivä n. 25 € vähemmän Tilhillä, kuin Huskulla ja bensaa ja aikaa meni enemmän.

    Huskulla siis olisi tienannut sahan bruttohinnan verran enemmän muutamassa viikossa. (Tilhi ei ollut 200 – sarjaa, tosin sellainen tuli sitten talliin muutaman kuukauden kuluttua)

    Jätkä Jätkä

    Kyllä nyt olet Jari tehnyt varsinaisen munauksen, kun olet noin pienellä sahalla sahannut noin suuria puita. Sehän tuhoaa jo sinulta miehuuden, oikealla karjullahan pitää olla isot vehkeet kaikin puolin ja terää viilataan vain lattaviilalla, jos tuntuu leikkuu hidastuvan.

    Minä olen aina ihaillut keveämpiä työvalineitä – mutta hyviä. Eri asia on sitten, kun on lähdetty esim sahauskilpailuun. Silloin katsotaan tarkkaan, millaisella kalustolla ollaan menossa, mitkä ovat luokat, joilla pisteitä annetaan jne.

    Pihapuiden ammattikaatajilla suorastaan pitää olla iso saha ja pitkä laippa, ne ovat pelkän rekvisiitankin takia tarpeen, sitten pitää olla se 51-kuutioinen ja pikkusaha. ne ovat vähimmäisvaatimus, jos aikoo ottaa yhden puun kanssa tunnin uurastuksesta satasia…

    Kuvioon kuuluu lompakkotalja, kuuden metrin alumiinitikkaat, turvavaljaat, kiipeilypiikit, Stalpen, kaatokiiloja repullinen , leka ja Moska , ja tietenkin nelivetoinen avolava-auto kuomulla, jonka suojassa kaikki kamat ovat. Myös puun korkeusmittari on tärkeä ja pari – kolme käyntiä paikalla ennen aktia.

    Silloin voikin kirjoittaa laskun loppusumman yli tonnin lukemalla – toki pitää olla LY-tunnus…

    Jätkä Jätkä

    Samantapainen ilmiö esiintyy esim R.sahan kiihtyvyydessä ja voimassakin isommissa rungoissa, samoin jo pelkästään siinä, jos vaihtaa paksumman = painavamman terän.

    KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN!

    Jätkä Jätkä

    ”Suurimmatkin sonnit salvetaan” – on ikivanha viisaus, joka pätee edelleenkin. Kun papparaisilla on vaikeuksia hallita 51-kuutioista Huskua, niin mitä selleinen tumpelo tekee tuollaisella voimakoneella?

    Kun tavalliseen ammattileis-sahaan asennetaan 18 tuuman terä, niin ymmärtääkö porukka, kuinka ison puun sillä saa leikattua poikki? Ilman sivujen sahaamista, sillä katkeaa kiertämällä 90 senttiä läpimitaltaan oleva puu.  Jos ei sitä sahaa hallitse niin, että onnistuu, kannattaa pyytää joku ammattilainen tekemään homma

    Joskus kauvan sitten taisi olla melko vakio 16 tuuman terälaitteet, joista sitten pikkuhiljaa luistettiin 13 tuumaan – ja tämä nimenomaa ammattimetsureilla, joilla asiaa edisti sahan paino, tasapainotus ja se, että lyhyemmällä terällä leikkuunopeus lisääntyi.

    Toki isossa pihapuussa tosipitkä laippa helpottaa kaatosahauksen teossa : – Kaatokolon saa sellaisella – jos osaa – varmemmin ihan hyvän.  – Myös pitopuun saa pitkällä terällä täydellisen – jos osaa.  Ne molemmat sahaukset onnistuu kyllä lyhyemmälläkin terällä – jos osaa.

    Metsolassa ja Riikilän videoilla esitellyt kaatokolot ovat hmm. hieman tai paljon ylimitoitettuja. Ei kaatokola kalveta puoliväliin tyven läpimittaa – ainakaan tukkikokoisissa puissa. Pyöreässä tyvessä riittää, kun kolon yläsahauksessa koko terä uppoaa puuhun ja sahauskulma on noin 45 astetta. Alasahaus aloitetaan terälevyn leveyden varran alempaa ja tähdätään samaan pisteeseen, johon yläsahaus on päättynyt, jos ei osu – korjataan. Jos sahaus on mielestään yhtä pitkällä, pala murretaan pois, ei yritetä sahata pidemmälle.

    Tuollaisessa tukkipuussa, jonka tyvileikko on yli kolmekymmentä senttiä, riittää noin 8 sentin syvyinen kolo, pitopuu 2 – 3 cm.  ”Suupielien” katkaisuun riittää parin kolmen sentin syvyiset pistot pitopuun kohdalle.

    Jätkä Jätkä

    Japine56. ”Kiitos vihjeistä! Tutkitaan huomenna.”

    Kytkimessä ei ole mitään sellaista, joka pistäisi hanttiin, jos moottori pyörii hyvin. Aivan takuuvarmasti vika löytyy käynnistimestä.

    Jokus on pieni magneettinen metalliesine päässyt käynnistinkoteloon, ja siellä vauhtipyörän magneettiin kiinni. Jostain syystä se takertui siihen vasta sitten, kun kone oli pysähtynyt. Vauhtipyörästä käsin hemputtelemalla vauhtipyörä liikkui herkästi, mutta pysähtyi molempiin suuntiin kuin seinään.

    Mielettömän pieni ruuvi oli siellä irrallaan – peräisin jousikasetista. Mikään ei ollut rikki, ruuvikin pantiin liiman kanssa paikoilleen.

    Jätkä Jätkä

    EDIT

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 15,483)