Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Viilauskulman ei mielestäni tarvitse olla niin justiin. On kokeiltu kahdeksasta asteesta kolmeenkymmeneen, eikä eroja sinänsä ole tuntunut.
Isomman (6,3 mm:n ) viilan avulla purulle tulee hieman enemmän tilaa hampaan juureen. Kun viilauskulma on oikein vino, se kääntää lastua auraamalla hampaan sivulle, Silloin ilmenee helposti ”laastaamista”, eli puru litistyy hammaskehän kohdalla katkaistun puun leikkauspintaan. (rappauslaastia seinään) Aiheuttaa hieman samaa kuin liian pieni haritus. Peltiterä on paraimmilleen haritettu, kun leikkaissaumaan jää keskelle leikkaamatonta puuta.
Haritusraudalla ei kosketa hampaan leikkaavaan etusärmään, vaan rauta pannaan n. kolmen millin päähän hampaan kärjestä.
Viilatessa viilan tulee olla hieman kahva kärkeä alempana, mutta viilan työntö tarkalleen ”putkeen”, takaisinvedettäessä ei viilata, mutta viila voidaan vetää samasta reiästä takaisin ilman mitään haittaa.
Immosen Simo sanoi viilaustestissä, että ”Perlkeles – Kyllä Jätkä viilata osaa!”
Moottorisahauksen MM-kisojen yhteydessä on ollut myös maekinatunnelmaa, kun vapaasti viritetyillä sahoillatehdään nopeuskisaa ym.
Huippukierrokset ovat niin korkealla, että sahan käynti on niillä ulinaa. Takuulla sisuskalut eivät ole alkuperäisessä kuosissa. Merkillepantavaa on, että pakoputki on samanlainen, kuin kaksipyöräisten tehopakoputki,
Normaalikäyttöön virityksistä ei ole muuta hyötyä, kuin että on hauskaa kokeilla.
Meillä on ollut joskus maahantuojien ”kisakoneita” moottorisahauskilpailuja varten. Hyöty koulujen kisoissa on pieni, koska ”Sahan pitäisi olla vakiokunnossa” kuutiotilavuus laittaa sahan epäedulliseen luokkaan ja nuorille käyttäjille sahan tehoa on hieman vaikeampi hallita.
Tutkitusti lannoitus lisää kasvunopeutta. Nopeimmin lannoitushyödyn saa päätahakkuuseen valmistautuvasta – tai jo sitä odottavasta metsästä.
Myös paras tulos saadaan oikeassa tiheydessä olevasta, hyväkuntoisesta puustosta. Kun kaadatte kymmenen vuotta sitten lannoitetun puun ja katkaisette sen 5 -6 metrin päästä, näkee siitä, kuinka paljon lannoitus on vaikuttanut. JOS viiden vuoden sisällä oleva lusto on millin paksumpi kuin kymmenen vuotta sitten, on tukkikokoisen puuston kasvunlisäys ollut hurjaa. Puoli milliäkin on reilu lisä.
Mitä parempi kasvupaikka on, sitä suurempi on lisäkasvu kuutioissa.
Mikään pääpuulaji ei lopeta kasvua kolmikymppisenä, jos vähänkin on hoidettu!
Tolopainen:”Eihän minulla ole teollisuudesta kuin vähän yli 30 v kokemus, eikä niihin yhtiöihin tullut töihin yhtään hoituria tai konstaapelia, kun he eivät vaihda alaa.”
Jos olet ollut aamutossuinesi Rautaruukilla juoksupoikana, niin eipä ole kumma, vaikka et sairaanhoitajia (entisiä) ole siellä nähnytkään. Joku alanvaihtaja – poliisi varmaan sielläkin on joskus ollut. Poliisin työkin on varmasti työtä, joka ei kertakaikkiaan sovi kaikille pitkässä juoksussa.
Minä tunnen muutaman entisen poliisin, joista osa on lopettanut muutamaan vuoteen ja joillakin on virkasuhteen päättänyt työnantaja. Suurin osa on ihan toimen henkilöitä, heille ei vaa ole Poliisin tai hoitajan työ passannut.
Isojen sahojen käyttäjät ovat käytännössä metsuripalvelu-yrittäjiä, jotka työnsä ohessa joutuvat / pääsevät kaatamaan isoja pihapuita, taikka puistoista / hautausmailta tai vastaavilta paikoilta harvinaisen järeitä puita.
Toki vielä on joitakin leimikoita, joissa on niin paljon niin tyvekkäitä puita, että hakkuukone ei saa niitä kunnialla kumoon ja tyvipöllin katkaisukin menee jyrsimiseksi. Silloin on kiva, jos on pistää isoon sahaan metrinen laippa, tai jopa pidempi. Minusta oli ihan kiva kaataa sellaisella sahalla, jossa oli kuutiotilavuus 125 ccm ja metrinen laippa, vaikka sekään ei yltänyt keskeltä runkoa läpi (n. 135 cm.) Tämä siksi, että sai kerralla tehtyä sellaisen kannon – ja tyven, että voi sanoa sen olevan itse tehty.
Kunnon tukkileimikoissa oli aikoinaan Huskun 77 kuutioiset sahat ykköspelejä, Jonssin 85 kuutioiset koettiin jo liian raskaiksi ja kömpelöiksi.
Tomperi. Raivolan lehtikuusikko on edelleenkin Raivolassa Lintulan kylässä.
Alkuperänä sillä on valiopuiden keräyssiemen, jonka tuloksena on saatu jalostettua korkealaatuinen Siperianlehtikuusi.
Sieltä on peräisin Mäntyharjulle perustettu lehtikuusikko, joka myös on Masto – ja laivanrakennustarkoituksiin perustettu. Eiköhän sieltä ole peräisin kaikkien Suomessa olevien Siperianlehtikuusien suku. Euroopalehtikuusi on paljon heikkolaatuisempaa tavaraa.
Lintulassa nuo lehtikuuset ovat lykänneet pituutta yli 50 metriä. Kuutioita/ha on paljon yli 1000 kiintoa.
Ranskassa meille esiteltiin mm. Tammimetsän hoitoa. Siellä jo tukkikokoisten tammien juurella oli kuuset, jotka ”harjasivat” rynkoja, ettei niihin synny oksia typvipöllin osalle.
Siellä ei meidän mopokuskit saisi töitä, kun se huipputyvipölli saatettiin tehdä jopa vain reilun kahden metrin pituiseksi. Ostaja siis valitsee puun numero sejase, se kaadetaan ja tyvestä otetaan haluttu pala. Loppu jää metsänomistajalle.
