Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä on hangella istunut kiintiönsä täyteen. Pienin liiterissä, jossa istuskelen saunajakkaraksi tehdyllä istuimella. Tuli tehtyä niitä useitakin, kun oli hyvää värkkiä (lämpökasiteltyä laudepuuta ja runko lehtikuusta) – Kansalaisopiston puutyöpiirissä tuolla meidän omassa ammattioppilaitoksessa. Siellä on ihan ammattitason laitteet, kun koulutetaan konepuuseppiä nuorista vempuloista.
Tollo onkin aikamoinen köntys, taikka hän ei tajua, kuinka pitkä aika on kaksi sekuntia. Koko Tollon kommentti on mieltä vailla ja osoittaa, että hän ei ole nähnyt Timcoa.
Tuollainen Timco 7t on minullakin ja se on meillä oikein tarpeellinen värkki. Todella nopea, mutta minulla ei ole noita korkeita jalkoja, joten istuskelen koneen vieressä ja pienin Bilkkeellä tositehokkaasti tehtyjä halki / poikki murjastuja halon pätkiä hellapuuksi.
Emäntä suorastaan rakastaa käyttää puuhellaa ja aamutuimaan yleensä laittaa lieteen tulet ja keittelee siinä jotain – taikka paistelee. Varsikin talvella siinä syntyvä hukkalämpö antaa kotoisaa tunnelmaa, kun minä könyän yläkerran makuuhuoneesta alas.
Se on muistaakseni n. 65 astetta Celsiusta, kun pitäisi kuuman veden vähintään olla, että pasiliskot kuolisivat. Maalämmön vettä on ”tulistettu” sähkövastuksilla silloin, kun on tarvittu oikein kuumaan vettä. Periaatteessa tuolla menetelmällä saadaan niin kuumaa kuin halutaan, pitää vaan puristaa kaasua hieman kovempaa.
Niin kauvan kun puhutaan taimikonhoidosta, ei olla metsässä, jossa isot ikihongat pudottelevat kuivuneita oksiaan kymmennistä metreistä tai pystyynjätetyt koivunpökkelöt katkeavat juuri silloin kun sankar jylhän viidakon hoipertelee alla ilman kypärää.
Perkauksessa poistetaan parin metrin korkuista vesakkoa ja harvennuksessa viiden metrin korkuista sekalaista puustoa. Jokainen, jolla on täydet älynlahjat käytössään aivan varmastu tajuaa, jos sellainen taimi (taimikonhoito) – kaatuu kohti, että ottaa sen kädellä vastaan ja suistaa sivuun. Vai onko raivaaminen sellaista raivoomista, että samaan aikaan on kymmenkunta runkoa kaatumassa mikä minnekin?
Joku karanneen taimikon yli kymmenmetristen riukujen kanssa on tilanne aivan toinen.
R-sahan käyttörajoituksiin ei kuulu edes ikärajoitusta, kunhan sahat ja PAKOLLISET turvavarusteet ovat kunnossa.
Pyöriikö hakkuukoneen teräketju 300m/ sek? Vähintään sen verran sen pitäisi pyöriä, että se sinkoaisi ketjunkappaleen tuohon vauhtiin. Moottorisahan ketjuilla on suurin laskennallinen nopeus ollut alle 30 m/ sek, eikä sellaista huippunopeutta ole syntynyt muulloin kuin ryntäyskierroksilla ja silloinkin ketjut ovat olleet kovilla.
Ketjtnkappaleella on sen verran huonot lento-ominaisuudet, että nopeus joka tapauksessa hidastuu takuulla nopeammin kuin oikean luodin vauhti.
Tuo 300 m/sek vastaa suunnilleen keskiverto-ilmakiväärin luodin nopeutta.
Jos tuo 90 metriä perustuu lakiin, niin Halvatun monen hakkuutyömaan läheisyydessä pitää suoja-aidat ja vartijat järjestää- Liikenne pysäyttää ja kutsua poliisit paikalle rikkomusten vuoksi.
Ei ole yksi, eikä aksi hakkuutyömaata, jossa MOTO on puinut puutavaran niin, että puutavara-auto yltää pikitieltäkin ottamaan puut kyytiin.
Voisi sanoa, että on nuijalla töitä!
En tosin ymmärrä, mitä Helkutin asiaa tavallisella kulkijalla on ängetä työssä olevan hakkuukoneen lähietäisyydelle?
Perko mainitsee sen aikalailla syvän totuuden noista Osaran aukoista. Metsähallitukselle annettiin tehtävä repiä rahaa vaition metsistä ja sen se teki. En ihan usko, että Osara yksin teki päätöksiä, vaan hänellä oli useita ehkä kokeneitakin metsänhoitajia ja tohtoreita / professoreita. Eli kyllä hänellä oli tuki ja turva ”metsäasiantuntijoista”, jotka tämänpäivän edelläkävijä Harjavallassa on jo laulanut suohon suolivyöstä.
Vastaavasti nuo haukkujat voisivat esittää, mikä olisi siinä tilanteessa ollut se oikea ratkaisu ja miten he sen olisivat hoitaneet.
