Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
kim1. Ei sitten takuulla jää. Minulla on fakta tietoa asiasta. Sinua ei siellä koulutuksessa näkynyt.
Kyllähän ainakin käsität tekeytymisen? Peltomaat tekeytyvät, kun ne syksyllä hyvin kynnetään ja ne odottavat talven yli jopa hangen alla, mutta enemmän tai vähemmän jäätyneenä. Ne kynnökset ovat keväällä hyvin erilaiset.
Silloin kun osallistuin tilaisuuteen, niin MH oli sen asian takana ihan täysillä. Kuten yritin selittää, niin toimittiin Lapissa. Täällä varmaan yksi talvi vastaa teholtaan Lapin viittä vuotta.
Aika moni muokkaa maan syyskesällä ja se istutetaan seuraavana keväänä. Maa siis tekeytyy.
Onhan noita konekylvölaitteita äkeissä, mutta on niitä kaivureissakin. Tässä aika lähellä on eräs koneyrittäjä, joka tekee kaivurilla hommia ja hyvinkin paljon kääntelee laikkuja. Hänellä on kolme suutinta kauhaan asennettuna, ja niistä voi truikata mä, ku, tai ko siemeniä rikottuun maahan.
Lapissa olivat päätyneet tuohon tekeytymisjaksoon, jolle saimme jopa mittaustuloksia: Metlan koealalla oli varmaan kymmenen kilometriä kaapeleita aukolla ja jokaisen kaapelin päässä oli lämpötila-anturi, joka mittasi lämpötiloja istutettujen taimien juurella.
Taimia oli muokatussa, mutta myös muokkaamattomassa maassa ja dataa syntyi koko ajan.
Maa tekeytyi niin, että sen pieneliöt lisääntyvät ja maan rakenne ja lämpötila parani vuosi vuodelta.
Halvempaa on antaa maan tekeytyä, kuin istuttaa moneen kertaan ja silti tuloksena on huonoa kuitua.
Me ollaan täällä tuotettu monta kymmentä vuotta peräpohjolaan aidoilla lapin puilla synnytettyä siementä, joka viedään sinne. Siis alkuperä on paikallista, ne siemenet vain tehdään ja tuleennutetaan täällä.
Jos ette käsitä tätä, niin pitäkää edes mölyt mahassanne!
Niinä aikoina oli vetorattaat avonaisia ja niiden annettiin kulua, jolloin jako muuttui ja ketjut niittautuivat enemmän kuin nykyään. Nykyketjujen vetohan´mpaissa on öljyuria, jotka johtavat voiteluöljyn niitin laakerille asti. Toimii paremmin.
Meillä on yksi dieselmoottori, aika uutta vuosimallia, jonka ”ikuinen jakoketju” katkesi ja lohko vaurioitui, venttiilit solmussa ja ehkä kansi rikki. Ei kannata korjata.
Kun ketju venyy, se ei sovi enää hammastukseen.
Taneli. Se on se palkki siinä oikealla alareunassa ja siinä on jopa viiva alla. Siitä voit ilmoittaa, että on poikettu aiheesta.
Perko. En missään tapauksessa ottanut noukkaani sinun kommentistai, enkä tästä jälkipuheesta. On hienoa, kun asioita tulee esiin, jos ne vaikka olisivat jonkun mielessä pyörimässä.
Puuki. Kyllä kesannointia harjoitetaan edelleenkin ja siitähän maksetaan, nykyään ei taideta suosia avokesantoa, vaan siinä annetaan jotain vihreää kasvaakkin.
Eipä taida kaikilla olla turvakannusta sahassaan – enää. Laiton vehje.
Muutamasta sahasta on bensiinitankki puhjennut, kun ketju on lyönyt siihen- lähinnä katketessaan. Sitä voi kuvitella, miltä sellainen nappaisu tuntuu esim oikean käden rystysissä, jos tiedätte, mitä rystysillä tarkoitetaan.
Olette te keskimääräistä fiksummatkin ”Hukassa” tuon rystyssuojan kanssa. Sehän suojaa oikean käden rystysiä jos esim teräketju katketessaan sivaltaa jopa sahan mitan taaksepäin. Se myös suojaa oikeaa kättä, kun karsittaessa tungetaan sahaa oksin sekaan.
Ainiin! Ette te olekaan olleet M-sahojen maahantuojan uutuuksien esittelytilaisuudessa. Luulette ehkä, että rystyssuoja onkin sitä varten, että sahaa käynnistettäessä maata vasten oikea takajalka pannaan sen lipan päälle, että saha pysyy maassa . Jotkut käynnistävät sahan niin, mutta kyllä paras ja oikea tapa on ns. Munakäynnistys (naisilla munasarjakäynnistys)
Eero Heikki. Ketjujarru pitää olla kunnossa. Sahaa, jossa se ei ole kunnossa, ei SAA myydä, eikä luovuttaa toisen käyttöön. (Itse saa omissa hommissaan sahata kyllä)
