Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kulotusta on pidetty maannouseman (sitähän se on) – torjunnassa hyvänä keinona, mutta pitäisi olla paljonkin poltettavaa.
Toki Jeessi saa täydessä taisteluvarustuksessa raahautua sujellen itseään kaikelta pahaltam utta esim taimikon perkauksessan jossa puusto on alle kaksimetristä, on R-sahan kanssa liikkuessa tarpeen ainoastaan kuulosuojaimet ja mielestäni pitkähihainen paita, hanskat, kevyet housut ja maaston mukaiset jalkineet.
Jos puista tippuu vaarallisia kuivia oksia ja latvuksia kulkijan päälle, ollaan kyllä ihmeellisessä touhussa R-sahan kanssa.
Jeessi pitää tukkikoisessa puustossakin kaatovänkärin ja nostokoukkujen käyttämistä turhana romujen raahaamisena, mutta raivatessaan kontaten, hänellä on ilmeisesti kolmen miehen turvavarusteet yllään koko ajan. Tosin Sata-Kunnan kivikoissa kontatessa polvisuojat voivat vähentää veden syntymistä polvilumpioihin.
Raivausjälki kolmenkymmenen sentin kantoineen ja katkaistujen, mutta nojalleen jääneine risuineen ei ole huono raivausjälki, vaan sellaisen arvostelijat ovat lillukanvarsiin takertuvia pikkusieluja, joille se, että pystyynjäävät puut on valittu oikein ja niiden keskimääräinen tiheys on ohjeiden mukainen, ei ole se taimikonhoidon pihvi. Normaalijärjellä varustetulle se toki olisi se pääasia.
Näillä pikkusieluisilla ”metsureilla” on varmaan kakkapussit mukanaan metsässäkin ja he kantavat jätöksensä papereineen pois ja sijoittavat ne asianmukaisesti kompostiin.
Niin Metsuritko liian kovapalkkaisia? Nythän sää vitsin murjaisit. Suomessa ei ole kuin yksi kovapalkkainen metsuri = arto, jonka nettopalkka ylittää 10 000€ / kk – hänen omien rehentelyittensä mukaan.
Muita en tiedä, niillä muutamilla, joita olen seurannut, jää verotettava vuosiansio kuitenkin niin pieneksi, että ei niillä ansioilla perhettä kovin ylihyvin pidetä. Uutta autoakaan ei ihan joka vuosi vaihdeta jne.
Kun Jeesustellaan Lapin metsien kuntoa ja puuntuottokykyä, niin kehoittaisin hiippailemaan siellä Jänkhällä vähän pitempään. Ainakin minua kummastutti siellä – hyvinkin etäällä maanteistä ja vesistöistä, metsässä pötköllään olevat maapuut, joiden kantokin könötti siellä, mutta kannon ja rungon tyven välillä oli reilu tukin mitta tyhjää – jopa kymmenkunta metriä! Ja sen rungon latvaosan läpimitta oli vielä jopa yli 40 senttiä. Joskus oli sielläkin ollut mahtavia puita, mutta niitä on poimintahakkuilla rassattu sieltä – ties kuinka monta ketraa. Nuo latvaosat olivat varmasti olleet useamman vuosikymmenen ajan siellä, mutta Lapissahan ei puukaan lahoa kuten täällä etelämmässä.
Elikkäs ne metsätkin, jotka Osara hakkautti aukoiksi oli jätemetsää, joka oli jätetty ”Jatkuvan kasvatuksen” hengessä sinne – lähinnä siksi, että niitä ei kannattanut edes raivata maahan.
Fakta on kuitenkin, että elävä metsä lasvaa. Mitä enemmän meillä on kasvukuntoista metsää, sitä isompi on vuosikasvi – vaistämättä.
Joku koittaa kovastikin vakuuttaa, että puu lopettaa kasvunsa, mutta kyllä se – iästä riippumatta – kasvaa niin kauvan kuin siinä on vihreää. Jos latvus on elinvoimainen, kasvua on vaikeaa lopettaa.
Kun puusto ikääntyy ja järeytyy, sen vuosilustot saattavat ohentua, mutta silloin käytännössä pohjapinta-ala on liian suuri. Siihen auttaa harvennus ja kasvu jopa elpyy, kun koneisto on kunnossa.
Ettei pahasti menisi harhaan, niin mainitsen tässä Metlan tutkimustuloksesta, joka tosin monen mielesytä on aivan Huu-Haata, että siellä on vuosikymmenten mittauksien perustella päädytty tulokseen, että Suomessa havupuiden paksuuskasvu alkaa normaalisto 20 – 25.5 -aikana. Sen on tosettu jatkuvan Elopuun alkuun, Eli Visan 60 vrk on sangen osuva aika. Elokuun alussa vuosikasvaimet ovat puutuneet ja kuori ei ole enää nilellään.
Kun lisääntyneelle kasvumäärälle on yritetty keksiä jons jonkinlaisia selityksiä ja jotkut Nerot ovat jo toitottaneet, että metsät eivät enää VOI kasvaa enempää, niin asittäisin kuitenkin yhden perustelun, johon tukeutuen voin väuttää toisin. Kun eri näköisin metsähoitotoimenpitein olemme saaneet metsän puumäärän kokolailla isoksi, niin pitäisi jokaisen tajuta, että metsässä oleva puumäärä kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän siellä on puuta.
Ei kuitenkaan kappalemäärää, vaan sitä pohjapinta-alaa, jota Mopokuskit eivät ole käyttäneet vuosikymmeneen – ja sen näkee pilalle hakatuista leimikoista.
Jos meillä olisi kaikki metsät kolmos-kehitysluokan hoidettuja metsiä, ne tuottaisivat helposti Jeessin metsien tavoin yli 20 kiintoa / joka vuosi. Ja jos ne saataisiin kasvamaan talvellakin, olisi kasvu varmaan 50 kiintoa ihan heittämällä!
