Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos kustannus metsurityönä ja hevoskuljetuksena on 2 – 3 € kalliimpi, niin työ on niin edullistan että en ihmettele, vaikka kysyntää riittää.
Hirsitalojen veistäjät ottavat hirsiaihiot mielellään pitkinä, eli ostavat usein pylvään mittaisina. Tyvimutka ei aina haittaa, veistäjä usein katkaisee tyvestä palan – jopa kolmekin metriä, Joskus se on paksukaarnainenkin, jolloin työ helpottuu, kun sen saa panna sahalle. Nykyaikaisella sirkkelilläkin voi käytännössä sahata vaikka kuinka lyhyitä pätkiä, moni veistäjä tekee ovien ja ikkunoiden puuosien aihiot näistä korkelaatuisista tyvipätkistä ja puusepänverstas tekee niistä mielellään yksilölliset ovet / ikkunat.
Vannesaha on erinomainen vehje, kun sahataan Tuppilautaa -lankkua. Niillä vain on hieman hankala sahata oikein lyhyttä pölkkyä.
suoriutuva:”Olisiko kyse poikaoksista , joita hankintatukeissa näkyy olevan? Jonkin verraan vaikuttaa laudan tai lankun lujuuteen. Tuskin pihkatappikaan ostaisi kaupasta moista tavaraa. Parempi jättää huonolaatinen osa suosiolla metsään tai tekaista siitä kuitupölli ”.
Poikaoksista on varmasti jokaisen firman laatuvaatimuksissa omat selostuksensa. Jos tukki läpivalaistaan ennen teriä, se voidaan asetella sahaukseen niin että poikaoksan vaikutus minimoidaan, taikka sahataan pois.
On selvä, että lujuusluokituksessa viimeistään sellainen soiro lempataan muihin tarkoituksiin. Omatoimirakentajalle ei välttämättä merkitse mitään tuollainen paikallinen heikkous, jos soiro pannaan esim pystyyn runkorakenteessa.
Oikeilla sahoilla kyllä myös pätkitään osa tavarasta. muistaakseni lyhin lauta on ollut 180 senttiä ja sitäkin tulee nippu silloin / tällöin.
Jeessi:”Muista ettei ole pakko Miikkam, vain teoriaosastoa. Mutta tosi kyllä tuosta h-haavasta. Siinähän tuo toimii yks/yhteen.”
Jeessi autuaasti ”unohtaa”, että hänelle piimäliitto maksaa hybriristä lähes saman kuin sillä hetkellä on kuusikuidun hinta. Jos edelleenkin olis voimassa tuo silloisen Metsäliiton tarjous, niin Jeessin jokainen neliömetri olisi haavankasvatusalustana. Nyt ei enää saa ilmaisia taimia ja myrkkyjä, ehkä ei sähköaitoja metsien ympärille kaiuvelematta välillä omaa taskuaan jne. Tuo valikoiva muisti tekee Jeessistä sen aina ”Onnellinen” – tyypin, joka naurun virne naamallaan tervehtii kaikkia vastaantulijoita.
Tuota samaa asiaa aloin pohdiskelemaa, mutta Puuki ehti ennen. kyllähän se on jo selvinnyt, että minä en osaa laskea, enkä ymmärrä mitään nykyaikaisesta metsänhoidosta, mutta että on joku toinenkin, joka ei oassa eikä ymmärrä.
Kyllä meidän pitää lähteä samaan yrittäjäkoulutukseen, kuin Jeessikin, kun siellä kerran noin etevät lakukaavat paljastetaan ja samalla myös puuntuottamisen uudet trendit….
Sehän on samantekevää, miten taimikon ja nuoren metsän harvennuksen ja hoidon tekee. Tärkeintä on, että ne toimenpiteet tekee. Vaikka perkauksen tiimoilla kerää taimikosta koivunvarvut luudaksiksi, -harvennuksen yhteydessä poistuvat kuuset joulukuusiksi ja enskan tekee energiapuuksi, niin siinähän kaikki toimet on suunnattu tukkipuun tehokkaaseen tuottamiseen. Ja on ehkä saanut työpalkkaakin jonkin verran.
Siinä on toki mahdollista jättää vaikka riistatiheikköjäkin luontaisiin paikkoihin, katsoen kuitenkin, että niistä ei muodostu vaaraa – eikä haittaa liikenteelle.
En kuitenkaan usko, että Visakallokaan olisi päässyt niin huimiin tuloksiin kuin ystävämme Harjavallassa, eli avohakkuun jälkeen kahdenkymmenen vuoden kuluttua metsässä on yli 20 kiinnon vuosikasvun jälkeen 400 kiinnon puumäärä, josta osuuskunnan korjuufirma maksaa yli 20 € / kiinnolta kantohintaa puiden ollessa jo tukkipuun koolla.
Tuohon päästäkseen on täytynyt jo käyttää Laihialaista pellonlannoitusmenetelmää, eli viettää kaiken vapaa-aikansa puhumalla paskaa metsäpuskassa.
Mitä et tiennyt? Ainiin – et mitään. Ei urea-aivoissa mitään tietoa ole koskaan ollutkaan.
Jeessi. Kuitenkin on taimikon perustaminen maksanut aika paljo, hintaa voi laskea myös heinäämiselle, taimikon perkaamiselle ja taimikon harvennukselle, vaikka se Jeessin tapauksessa on vain näennnäistä. Eli hehtaarille on sijoitettu kolmisen tuhatta €uroa. Enskassa sieltä lähtee keppiä 40 kiintoa.
Jos tuon sadon hintaa laskeskellaan, niin se lienee siihen mennessä pelkälle ensiharvennuspuulle tuli kustannuksia 75 € / kuutio.
Taikka voihan sen laskea toisinkin, eli 1800 r / ha = 1,66 € / runko
Taikka hakataan niitä runkoja 800 r/ha = 1328 € / ha
1328 € = 33,2 € / kuutio = kustannukset
Kantohintaa verojen jälkeen 14 € / kuutio. = tappiota 19,2 € / ha
Ajokilometrejä 5000 km 0,25 € /km =1250 E vähennyksiä. Verottaja antaa siitä helpotusta 37,50 €
Halvatun hyvää bisnestä! Ei ole suotta kauppahommia tukkut tehtyä pian 50 vuotta. (On kuitenkin palkka juossut melkein koko ajan – ja emännältä tukirahaa!)
Jeessi on laskenut kuitupuun hintaan mukaan myyntiveron ja ALV:n , jotka ostaja maksaa hänelle puiden hinnan päälle.
Villieläimiä ei saisi pannoittaa, ei hirviä, ei karhuja eikä susia. Pannoittajille pitäisi laittaa ikuisiksi ajoiksi jalkaraudat, niin käsittäisivät, millaisen haitan ja tuskan ne tuottavat, varsinkin kun panta on liian kireä ja mädännyttää nahkan ja jopa lihan pois.