Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tuollainen tapaus edellyttää, että kuljettaja näkee rungon jopa sinne mutkaan asti, joka aiheuttaa lumpin teon. Apti ja Matriisi jakaa runkoa tukeiksi ja yllättäen kuski onkin tilanteessa, jossa tyvitukki on katkaistu ja välitukkia ei saa venytettyä niin pitkäksi, että tukkia tulisi lähelle vikaa. Välitukki siis katkaistaan kaksi metriä ennen kuin tukiksi kelpaava puu päättyy. Vika poistetaan kuitupöllinä ja sen jälkeen tulisi vielä pari metriä oikeaa tukkia, mutta paksuus ei riitä pitempään – pitää tehdä pikkutukki tai parrua / kuitua.
Kun tyvitukista tuli tehtyä 55 dm pitkä, eikä välitukista saa sen pitenpää tehdä, ollaan 11 metrissä, eikä sitä kahta metriä saa tehtyä tukiksi. Tukkia siis olisi ennen vikaa 13 metriä. 12,90 olisi kolme 43 pituista. Joopa!
Tuossa esimerkkitapauksessa siis meni neljä metriä tukkia halvempaan tavaralajiin.
Puunmyyjää pitäisi hyvittää noiden pituuksien poistamisella esim : yksi pituusluokka = yksi euro /kuutio koko tukkierä, kaksi pituusluokkaa = kaksi euroa /kuutio koko tukkierälle. Kun tukkimittalistasta on poistettu 31, 34, 40, 58 ja 61 -pituudet, niin tukkileimikon kuutiohintaa pitäisi korottaa 5 € / kuutio.
<div></div>Rasvatut hanskat ovatkin mitä mainioimmat työkäsineet. Suosittelen mustaa konevaseliiniä, siinä on hyvä sitko, pysyy kuivassa nahkassa hyvin kiinni, eikä pihkakaan tartu tyäkaluihin, eikä vaatteisiin, jos vaseliinia vähän reilummin käyttää.
Vuohen nahka on luontaisesti rasvainen, joten sitä ei tarvutse liukastuttaa ulkopuolelta.
ate;”Esim. keskustelua riittäisi siitä, kuinka pitkä pätkä tukkiosuudesta piti laaduttaa viaksi halvempaan luokkaan ja millä perusteella. ”
-Ei sentään. Ostajalla on oikeus arvioida puuston laatu ja tehdä sen mukaisesti ostotarjous hintoineen. Jos laatu jossai kohtaa on heikompi kuin on arvioitu, niin siitä maksetaan sovittu hinta. Jos katkonnat eivät satu kohdalleen ja tukkia menee halvempaan tavaralajiin, niin siitä osasta tukin hinta.
Kyllähän tämän voi vääntää vaikka kuinka vaikeaksi, mutta koneissa on jo valmiina laitteet, joilla asia saadaan hoidettua vihdo
in ja viimein niin kuin se olisi pitänyt olla jo kymmeniä vuosia.
Ehkä tukin kuutiohinta hieman laskee, mutta kuutiomäärät kyllä joka tapauksessa nousevat.
Masa taitaa tarkoittaa väliltä napattua lumppipalikkaa, jonka motokuskit Tollon mielikuvituspalstalla piikottavat oksakasan alle.
Välivähennys on tosiaan ollut sorvipuissa oleva osa, jota ei katkaista pois, jos sen kummallekin puolelle jää vähintään 15 dm sorvauskelpoista puuta. Siitä maksetaan kuidun hunta.
Mikäli olen huomannut, niin Viherpipertäjät ja ”ulkoilijat” , koirien kouluttajat, marjastajat ja sienestäjät änkeävät aina sellaisiin palstoihin, jotka on vast` ikää hkattu tai raivattu. Niitäkään ei tehdä vuosittain kuin muutamalle prosentille metsäpinta-alasta. Avohakkuualueelle laumoittain tunkevat, varsinkin jos sille pääsee autolla.
Viherpipertäjää en ole tavannut yli viidensadan metrin päässä autolta.
Joku tolkku pitäisi säilyttää nuoleskelussakin.
Riistatiheikköjen teko kaavamaisesti joka kuvioon tuhoaa metsien monimuotoisuuden. Joku nauttii katsellessaan karuja männikkökankaita, joissa aluskasvit ovat etupäässä kenttäkerroksessa, muutamia leppiä ja vastaavia lukuunottamatta. Toinen vaatii ehdottomasti tureikkoa, mutta jos hän on kerran sellaisessa ollut, toista kertaa ei mene ja lopettaa kyllä niiden kehuskelun.
Missään oikeissa taimikkojen raivaus-sopimuksissa, jossa puhutaan talousmetsästä ja ammattilaisen työn vaatimuksista, ei yleensä ole mainittu, että puut pitäisi kaataa maahan asti. Ei ole näkynyt myöstää kannon korkeudesta muuta kuin korkeintaan se, että eläviä oksia ei saa jäädä kantoon.
Toisaalta turhaa työtä ilmaiseksi ei ole kielletty tekemästä, joten ”Se on makuasia” sanoi mäyräkoira…
Älä jätä – polje maahan. Pitkä kanto vesoittuu vähiten ja lahoaa nopeimmin. Koskaan ei ole raivaustyössä vaadittu puiden kaatamista maahan asti. Ensimmäisen talven jälkeen konkeloon jääneet risut ovat painuneet maahan.
Mahtaako niitä siellä risukossa olla niin paljon, että ne muodostavat kulkemiselle esteen. Mikä pakottava tarve on ravata raivaustyömaalla heti raivauksen jälkeen?
Jos palkanmaksaja vaatii – ja on valmis maksamaan lyhyistä kannoista ja konkeloiden polkemisesta, niin OK. Pitää tehdä kuin Taneli, eli metsäpalveluyrittäjä tuntiuveloituksella töihin ja hänen kanssaan sovitaan työlle laatukriteerit.
Ei tuollainen kone ole muuhun kuin laahusjuontamiseen. Jos siihen pistää kärryn perään, niin se keulii samalla tyylillä. Pannaan tavallinen maataloustraktori samaan työhön ja ainakin takapyöriin ketjut. Veto niin, että keulii. Suhteessa samanlainen vetoteho.
Tuon pitäisi olla kantava kone, mutta akselit / alusta ei taida riittää. Telat pitäis olla keinuvat.
Jos tarjoaa leimikkoa myyntiin, niin avointa ja reilua on tarvittaessa pyytää useammalta paikkakunnalla ostavalta firmalta tarjous.
Jos ei kysy tarjouksia muilta kuin vain siltä yhdeltä ja samalta, ei todellakaan ole kartalla.
Jos ei itse osaa kysyä muualta kuin Metsäliitolta, niin Mhy voi sen tehdä myyjän puolesta. Siellä myös tiedetään päivän hinta!
EDIT
<div id=”mailtoikkunamodalPopupTo” style=”z-index: 1102;”>
<div id=”mailtoikkunapopupMailContentModal”>
<div id=”mailtoikkunamailModalToClose”></div>
<div id=”mailtoikkunapopupToQuestionModal”>What do you want to do ?</div>
New mail<button id=”mailtoikkunabuttonEmail”>Copy</button><textarea id=”mailtoikkunatextCopyClipboardSelect”></textarea></div>
</div>
<div></div>
