Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Meidän alueen konekuskit ovat taitaviua, mutta myös päteviä. Ette ole ymmärtänyt lukemaanne, kun olen kertonut, että heidät koulutetaan metsäalalle ja tekemään apteerausta ja harvennusta niin, että työnantajat ovat ylen tyytyväisiä.
Olen ollut kolmen muun koneopetusta antavan oppilaitoksen porukoiden kanssa metsässä, kun he ovat opetuslasten kanssa harjoittelemassa. Siellä on koko luokka autojen luona, kolmasosa ajelee koneita, kaksi kolmasosaa istuu nuotiolla.
Pari opettajaa antaa neuvoja koneiden säätelyihin. Oppilaat oppivat koneiden sielunelämän ja jopa näppärästi niitä kesittelemään. Jälki on ihan hirveää — Harjoitustyötä opetusmetsässä.
Täällä pannaan väärän apteerauksen tehnyt kaveri kertausharjoituksiin Tilhin kanssa ja jokainen tukkirunko ensin ratkaistaan- sitten katkaistaan ja vieressä vahtii kokenut opettaja.
Ei se määrä vaan laatu – Rakkaat konehemmot! Ensin pitää opetella tekemään hyvää – sitten opetellaan tekemään paljon hyvää.
Jos ja kun te ette sitä ymmärrä, niin vaihtakaa alaa!
En ole keksinyt yhtäkään pätevää syytä lähteä kyttäämään tai varsinkaan ohjeistamaan hakkuukoneen kuskia. Tässä lähellä tein metsäkaupa ja kuski soitti, kun oli tulossa. En käynyt katsomassa metsässä. Varastopaikalla sattui kuski olemaan ja juteltiin niitä/ näitä, kun ajelin ohi.
On turhaa mennä neuvomaan kuskia uhtään mistään, jos hän on samaa tasoa kuin ”Henkka”. Hänet tuntee kaikki, jotka täällä UPM:lle myyvät ja ostomiehen kanssa kauppaa tehdessä yleensä on toive, että Henkka sitten hakkaa.
Toinen paikka onkin sitten 75 kilsan päässä ja siellä saman yhtiön urakoitsijana olevat veljekset olivat jo taitonsa näyttäneet. En mennyt avajaisiin, mutta kun kävin mökkireissulla, niin tallustelin katsomaan millaisilla koneilla pojat touhusivat. Koneet olivat melko uusia – samanlaisia kuin nekin, millä olen itse jonkin verran ajanut. Näytti käyvän ajo hyvin, mutta hakkuu kävi loistavasti – sen paremmin ei sitä työtä voi tehdä.
Jos en olisi ollut mökkireissulla, en olisi käynyt katsomassa poikia.
Muut kerrat onki mennyt näkemättä konemiehiä lainkaan, enkä tajua niitä, jotka änkeävät sinne välttämättä neuvomaan ja jopa ohjaamoon asti. Ainakin minä olen istunut metsäkoneen ohjaamossakin oman osuuteni täyteen. Jos konekuskin homma olisi minun himotyöni, niin olisin aloittanut n. vuonna 1971, kun ensimmäisen kerran Valmetin puikkoihin kiipesin. Ei ollut minun lempipuuhaani, vaikka olin jo harjaantunut puutavarakuormaimen käyttäjä kuorma-auton kanssa, vaikka minulla ei vielä ollut ajokorttiakaan silloin.
Kaikesta päätellen ei kuitenkaan ihan kaikki ole juuttuneet nimikkeeseen ”Turvakäsine”. Käytännössä parempia – tai anakin yhtä hyviä saa hankittua useita pareja yksien turvaparien hinnalla.
Kuten moni on todennutkin, kuivien vetäminen käteen esim tankkauksen yhteydessä on niinkuin sen aiheen ”pihvi”. Samoin se, että hanskat kuivuvat yön aikana.
Katson myös sen, että hanskat eivät ole ikuiset – eduksi, koska en ole koskaan pessyt / pesettänyt käsineitä.
Nahkakäsineissä, jotka on tehty metsätyöhön , on ykkösnahka otettu vuohesta, jonka -nahkaiset käsineet eivät muutu koppuroiksi kastumisen ja kuivumisen seurauksena.
Kuitenkin urakoitsijalla, jolla on useampi ketju kuin vain yksi, täytyy olla valmiina leimikoita edessäpäin, joihin voi koneketju siirtyä jopa kuskin päätöksellä.
Toisaalta : Kun työntekijä on astynyt ilman omaa syytä työnteosta, eli kuten Suorivalle kävi, niin tälle estoajalle saa palkan työnantajalta, eikä joudu tyhjällä mahalla norkoilemaan.
Jos nyt ei korjata, niin eihän tilanne voi kuin huonontua. Tietenkin voi olla paikalliset olosyyt taikka tilanne tuohon, mutta ei kai korjuuajankohta ole täysin väärä? Kuitenkin jollekin on syntynyt kustannuksia, kun työaikaa on tuhraantunut kenties tuntikausia ja kalusto on ollut tuottamattomassa tilassa.
Kokolailla tuo parin tunnin varoitusaika tuntuu lähes härnäykseltä.
Pitäähän esim terveydenhoidon alalla peruuttaa vastaanottoaika väh pari päivää ennenkuin on sovittu vastaanottoaika. jos esim jää menemättä, tulee sakkomaksu jne.
Eihän jo sovittua kauppaa voi noin vain peruuttaa. Kauppa on tehty ja sitoo molempia osapuolia. MUTTA: Jos kaupantekohetkellä puut ovat olleet pystyssä, eikä myrskyn repimiä, niin ostajan pitäisi maksaa niistä pystymetsän hinta, eli katkenneet ja murtuneet puut ehjän puun hinnalla, eikä mitään sanktioita siitä, että puut ovat pitkällään. Ei pitkiä kantoja, taikka niistäkin pitäisi mitata ja maksaa kuutiot.
Kauppaa ei noin vain peruta, ellei kyseessä ole MG:n sopimusasiakas, joka on kaiken lisäksi jossain hallintaneuvostossa.
