Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Voihan ensiharvennuskuidun pystyhinnaksi paperilla laittaa vaikka 20 € / kuutio. Siinä on kuitenkin kymppi liikaa.
Korjuukustannuksiksi voi pistää vaikka kympin, vaikka kaksi on lähempänä totuutta.
Paljonkos se verottaja maksaakaan kilometrille, kun ajelee niitä Hankinta/ saunareissuja ja jopa nakutteleekin siinä motin – pari kuitua kourakasoihin?
<div id=”mailtoikkunamodalPopupTo” style=”z-index: 1102;”>
<div id=”mailtoikkunapopupMailContentModal”>
<div id=”mailtoikkunamailModalToClose”></div>
<div id=”mailtoikkunapopupToQuestionModal”>What do you want to do ?</div>
New mail<button id=”mailtoikkunabuttonEmail”>Copy</button><textarea id=”mailtoikkunatextCopyClipboardSelect”></textarea></div>
</div>
<div></div>
Sellutehtaalla puu maksaa enemmän integraattien itse hankkimana kuin sahojen ja metsäpalveluyritysten hankkima puu. Jo pelkkä ostomiehen palkkakulu tekee vähintään 2 €/ kuutio. lisäksi on korjuutyönjohtaja , toimistolla joku, kiinteistökulut ja Jees-Miehelle lahjuslippis ja toppaliivi, kyllä kustannuksia on.
Sahojen sivutuotteena syntynyt kuitupuu on edullista vaihtaa lajiteltuun tukkiin, samasta paikasta myös selluun tulee hakkeet – joskus hyvin edullisesti. Metsäpalveluyrittäjä tekee pitkää päivää saadakseen kalustonsa maksuun. Myös hänen tuotantonsa hinnat ovat poljettu alas.
Tuo Tanelin Rautahepo on sangen vaatimattoman näköinen, mutta päihittää tehollaan monet / kaikki – vastaavan kokoiset / painoiset rimpulat.
Laitteen telat täyttävät käytännössä koko alustan. Käytännössä se on laite, joka talutetaan metsään kuin hevonen riimun perä kourassa. Hevosella voi ratsastaa – ja niin voi rautahevollakin. Sen rankka vetoteho perustuu siihen, että se on kuin rekan veturi, eli ottaa puoliperävaunun reppuselkäänsä, jolloin sen kuorman painosta huomattava osa siirtyy telojen päälle.
Suolta polttopuiden ? Ajo tapahtuu kyllä hyvin tehokkaasti mänkijällä, johon asennetaan telat. Mutta se on vain ajolaite, Hepo on työkone.
Kyllä riistatiheiköt ovat mainioita oleskelu – ja suojapaikkoja. Siihen pitää vielä perustaa ruokintaautomaatilla hoidettu houkute, johon joka lajin sapuskaa.
Niistä on sitten kätevä – mieluummin neljän hengen porukalla kaksipiippuisten haulikoiden kanssa tyydyttää tappamisen himoaan.
Tilanne olisi liian työläs, jos aluskavillisuus olisi kauttaaltaan joka paikassa riistapöheikköä vastaava. Kyllä tuollaiset tappopuskat pitää järjestää sopiviin paikkoihin, sellaisiin, joiden ääreen pääsee autolla ja voi ikkunastakin ampua !
Joskus MH:lla peiteltiin keväällä pinojen yläosia muovikalvoilla. Myös myrkytettiin sekä kuitu – että tukkivarastoja.
Pari metsuria kiersi moottori-selkäruiskujen kanssa varastoilta seuraaville. Katselin aurinkoisella kelillä, kuinka hyvin meni sumu pinon läpi.
Jotain rajoituksia taisi olla, esim sellainen, että Mänttään meneviä ei saanut ruiskuttaa, koska siellä tehtiin elintarvikkeiden kanssa käytettäviä paperilaatuja.
Suorittavalta edellä kommentti, joka on niin totta! kunnolla hoidettu nuori metsä ei ole perinteisessä mielessä energiapuumetsä, vaan siellä tuotetaan laadukasta ainespuuta.
Kuitenkin on jo kymmeniä kertoja todettu, että kuitupuun kasvattaminen istutustaimista ei ole lainkaan kannattavaa, eli sen annetaan kasvaa vain siksi, että se parantaa tuotettavan sahapuun laatua ja määrää.
Ei risukoita kannata ”hoitaa”, ellei katkaisuhoitoa lueta metsänhoidoksi.
On se ihmeellistä, että jotkut yrittävät tuottaa massaa hirveällä runkoluvulla, vaikka puuta kasvaa hehtaarilla vain rajoitettu määrä. Eli kasvatetaan risuja, vaikka voitaisiin kasvattaa sama määrä arvopuuta.
Hullun hommaa ! !
suoriva:”Puuston keskimääräinen pituus ja keskiläpimitta on helppo määrittää valmistettujen runkojen perusteella. Silmää hivelevästä tasa-asentoisuudesta ei tarvitse välittää , kunhan riittävä määrä parhaita yksilöitä kasvaa hetaarin alalla.”
-Niin maar: -” Kone mittaa paksuutta ja pituutta, on helppo jättää oikea määrä runkoja.”
Herää kysymys: Miksi ei jätetä, jos se kerran on niin helppoa? Mitä tekemistä tässä on poistettujen puiden paksuudella ja pituudella, kun arvioidaan jätettyjen puiden paksuutta ja pituutta. Miksi hakkuun jälkeen kuitenkin on pohjapinta-ala pahasti alle suositusten, mun kaiken tuon jälkeen sen pitäisi olla yläkantissa?
Jos hakkuun jälkeen mittaillaan, onko hehtaarilla oikea määrä puuta, kun tuhat runkoa on kymmenen aarin alueella ja 90 aaria on paljaana!
-Hakkuun jälki on luonnollisesti mitä sattuu, kun mitataan hakkuun aikana mitä sattuu, eikä jäävää puustoa muuten kuin pelkän runkoluvun perusteella.
– Lisävaltapuutkin ovat oivallisia jatkokasvatuspuita varsinkin männikössä.
– Relaskoopilla otetaan koealat sattumanvaraisesti, ei valkkaamalla.
