Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kokeillahan aina voipi. Puun ostanut firma tekee kuitenkin ilmoitukset ostetusta tavarasta, maksetuista rahoista, veroista, jopa ALVista, eli kiertämään ei veroja pysty näin näpertelyhommissa.
Jos vielä joku kuvittelee välttelevänsä puunmyyntiveroja, niin kylmää vettä niskaan. Kyllä hankintamyyjäkin maksaa myyntiveroa myymistään puista – myös niistä 125 kuutiosta. Aivan sama ilmoittaako vai ei.
Vastaus Glalle: Antaa – jos puusto on tasaisesti jakautunut.
Voi olla, että Relaskoopin käyttö on muodostunut meikäläiselle liian yksinkertaiseksi toimeksi, eikä tule huomioitua teitä, jotka ette edes tiedä, kuinka sitä käytetään. Muistan kun jotkut tollot eivä meinanneet uskoa, että siinä otetaan mukaan vaikka kuinka kaukaa hahlon täyttävät puut. Sanoivat jopa, että se on kauempana kuin neljän metrin päässä (ympyräkoealan säde).
KG. Paksun lumen aikaan olemme hakanneet / hakkuuttaneet lähinnä vain tukkipuita.
Pari savottaa on ollut, jolloin oli pakko mennä pahimpaan aikaan kuitupuuleimikkoon. Pojat (silloin ei ollut tyttöjä kurssilla) – kaivoivat vain pinnasta vähän. Urakkapalkka = laitoin heidät lyhentämään joka kannon = n. 40 senttä / kanto.
Toisessa savotassa opetin heille kaivamistekniikan: kuitupuuleimikossa kaivetaan vain sahan mentävä reikä puuhun nähden oikealle kohdalle. Saha työnnetään laippa edellä hankeen (lyhyt laippa on etu) Sahataan kaatokolon asemasta vain vastasahaus, sitten siirretään saha toiselle puolelleja lähes katkaistaan tyvi. jos jää pitopuuta hivenen verran, niin hyvä.
Meillä oli Fiskarsin karkaistusta alumiinista tehdyt ”viljalapiot” – lujia kuin teräs, mutta keveitä. (ja kalliita)
Hyvin vähän tuli maihin / kiviin sahauksia. Sen aikaiset hakkuutaksat nousivat rajusti, kun lunta oli yli metri. Ahkerat pojat tienasivat hyvin, mutta vetelät eivät.
Kyllä kymmenen motin hakkaajillakin putosi tuotos kolmeen mottiin / pv.
Puuki:”Se olisi yksinkertaisempi menetelmä kuin esitetään. Moton mittalaite mittaa joka rungosta hakatessaan tukkiosuuden ja kuitupuuosuuden päättymiskohdan ; lasketaan tilavuus . Tai sitten tarjousvaiheessa ostajaehdokkaat tarjoaa oman hinnan tukkipuille ja kuitupuille ( rk-läpimitan mukaan erotellaan). Ei niitä puita tarvi todellakaan alkaa kokorunkona raahaamaan sahalle ja sellutehtaalle.”
– On ainakin yksi, joka on tajunnut menetelmän edut. Haittojahan siinä ei ole.
– Kaikkein eniten ulalla on meidän porukan kaikkein vähiten metsäalalla ollut ( ja sen huomaa) -Jeessi, joka on taas niin Ulalla kuin olla ja voi.
– Puukaupan tiimoilla on AINA kustu silmään niin myyjiä, kuin mahdollisuuksien mukaa ostajiakin. Ja touhu jatkuu. Jopa kiihtyy koko ajan ja ostajat ovat aina askeleen – pari edellä.
Gla:”Minä en päästä korjuuketjua 10 vuoden välein metsiini alikasvoksille vaurioita aiheuttamaan.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Jätkän kitinää suorittavan työnjäljestä en ymmärrä. Kysehän oli relaskoopista. Jos oikein olen ymmärtänyt, senkin laskenta perustuu runkolukuun. Koealat sijoitetaan sattumanvaraisesti ja mahdollistaa epätasaisen puuston aivan kuten runkolukumittauskin.”
-Sinäkään et siis tajua relaskoopin käyttäjän mahdollisuuksia? Kaikenlaisia torveloita näkyy metsäalallakin vapaalla jalalla liikkuvan.
Relaskoopin avulla mitataan pohjapinta-alaa, eikä siinä puuhassa runkoluvulla ole mitään tekemistä, vaikka siinä hahlon täyttävät rungot aina lasketaankin.
Kunnolla mitatulla ja -hakatulla koealalla on tasainen puusto, jos lähtötilanne on ollut riittävä puusto.
Asiaa käsittämätön ei tietenkään osaa käsitellä mittaustuloksia, mutta kyllä täälläkin on joitakin, jotka on koulutettu relaskoopin käyttöön ja osaavat sen. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää sitä, että jos koealojen mittaustulos heittää ohjearvosta systemaattisesti yli- taikka vaihtoehtoisesti alle – 2 neliömetriä, on harvennusvoimakkuus ollut joko liian kova, taikka liian heikko.
Relaskoopilla voi mitata vaikka Jeessin riukukoivikkoa – keskiläpimitta 4 cm, ja se huomioi myös siellä olevat ylispuukoivut – 45 cm.
Se, että esim Gla ei tajua relaskoopin käyttömetodia, ei ole synti, mutta on se pirunmoinen häpeä!
<div></div>suoriutuva. Entäs sitten? Etkö ymmärrä lukemaasi? Vaikka puomi yltää sataan metriin mutta sillä pomitaan vain läheltä, niin sellainen hakkuu on rääpimistä.
Olenko sanonut, että sinun työn jälkesi olisi sellaista? Sitä en sanonut!
Se jälki ei ole koneesta kiinni, kun taitaa täälläkin tuorein hakkuukone olla syksyllä tullut Ponsse. Kyllä se on nähty tuhansia kertoja, että lähestään kaikilla ei ole silmää metsälle. Kun sanotaan, että ei näe metsää puilta, niin se on kääntäen niin, että ei näe puita metsästä.
Nuo silmättömät Mopokuskit eivät käytä sitä puomiaan, kuin vain muutamien puiden ottamiseen. Niiden puiden, jotka ovat lähellä. Hakkuukoneessa on sellaiset hallintalaitteet, että sillä pieni siirtyminen ajouralla onnistuu kivuttomasti, kun sellainen tarve esiintyy. Liian moni siirtää konetta viisi – kymmenen metriä ja naputtelee siinä. Jälki on huono. vääriä puuvalintoja, lähelle konetta tulee reikä.
Kyllä tuollaiset kouluttamattomat aivot voivat käydä tyhjäkäynnillä paljon, harmittaa moinen kapasiteetin tuhlaaminen.
